Pohjois-Karjala-projekti oli osa WHO:n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCP) -tutkimusohjelmaaProjektin tarkoitus oli lyhyesti sanottuna estää pohjois-karjalalaisia kuolemasta elintasosairauksiin työikäisinä. Projektissa ihmiset nähtiin yhteiskunnan solukkona ja jokaisella yksilöllä oli oma vastuunsa huolehtia oman solunsa toimintakyvystä. Mussolini tähdensi, että kukaan ei saa toimia valtiota vastaan ja toisaalta, että valtio on totaalinen - mitään ei jätetä valtion ulkopuolelle. Saksalaiset jatkojalostivat ajattelutapaa pidemmälle, ja kutsuivat vastustajiaan avoimesti syöväksi ja luteiksi.
Pohjois-Karjala -projektin johtajana toimi Pekka Puska. Puska opiskeli ensin valtiotieteilijäksi ja sen jälkeen lääkäriksi. Hakematta mieleen tulee Josef Mengele. Molemmat kokivat oikeutetuksi rajoittaa heikomman ihmisaineksen vapauksia omiin valintoihinsa. Jos kerran valtio kustantaa sairaanhoidon, on valtiolla oikeus tulla koteihin seuraamaan, miten terveyttä ylläpidetään.
Tikan lähettämässä linkissä Pekka "Mengele" Puska toteaa:
– Rajoittavat toimet eli niin sanottu holhous ovat tehokkain keino alemmissa sosiaaliluokissa. Valistus tehoaa paremmin ylempiin.Sosialismin - olipa kyse fascismista, natsismista tai kommunismista - keinovalikoima sisältää oikeutuksen väkivallan käyttöön. Kommenttiboksissani lainaan Risto Harisalon toteamusta:
Lainsäädännössä usein esiintyvä ajatus, jonka mukaan on olemassa vain yksi oikea elämisen tapa, on hyvin etäinen liberalismille, koska se sallii viisaiden pakottaa kypsymättömät, oppimattomat ja lyhytnäköiset ihmiset omaksumaan sen heidän oman vapautensa nimessä.Pekka Puska kokee olevansa tuo viisas. Jos joku Perussuomalainen kirjoittaisi, että natsi-Saksassa toimittiin oikein kun epäilyttävä yhteiskunta-aines kerättiin keskitysleireille, media repisi moisia puhelevan kappaleiksi. Mutta kun sosialisti esittää että oppimattomat on uudelleenkoulutettava vastoin heidän tahtoaan, ei se nosta mitään meteliä. Sosialismilla on Januksen kahdet kasvot.
4 kommenttia:
Puhut höpöjä. Pohjois-Karjala- projektissa ei pakotettu ketään. Tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu, ja se oli muilta osin kyseenalainen, mutta "holhous" jota sen puitteissa toteutettiin oli mitätöntä.
Projektissa sydänpotilaille neuvottiin terveellisempi ruokavalio hieman samaan tapaan kuin lääkäri kirjoittaa reseptin lääkkeisiin. Esitätkö, että lääkäri on natsi, jos tämä kirjoittaa reseptin johonkin lääkkeeseen ja kyselee aika-ajoin potilaalta, josko tämä on muistanut ottaa lääkettä? Onko esimerkiksi 1-tyypin diabeteksen hoito mielestäsi natsitohtorien hommaa, kun sairastunutta opastetaan insuliinin piikittämisessä ja ruokavalion säätämisessä kohdalleen?
Joskus mietin mitä päässäsi liikkuu; Ihmisten pitäisi saada ajaa toisten yli autolla, ihmisiä pitäisi saada ampua, ja porukka pakottaa armeijaan, lääkärit jotka neuvovat ihmisiä ruokavalion suhteen ovat mielestäsi natseja, tupakansavua pitää saada tupruttaa toisten ihmisten naamalle jne. En vaan välistä ymmärrä tätä rakentamaasi maailmankuvaa.
Esitätkö, että lääkäri on natsi
No mitäpä kaltaisesi tohtorintutkinoon suorittanut mies kuvittelee? Oikeinko ihan aikuisten tosissasi ajattelet minun väittävän, että normaali tk-lääkäri pitää valkoisen lääkärintakkinsa alla SS-uniformua ja suunnittelee toteuttavansa mustalaisilla perinnöllisyyskokeita? Oletko herännyt taas väärällä jalalla vai mikä ihmeen purkaus tuo tuollainen nyt taas on?
Oletko herännyt taas väärällä jalalla vai mikä ihmeen purkaus tuo tuollainen nyt taas on?
Se painii taas niitten tutkijanrahoitushakemusten kanssa. Kuten aina, vakuuttaa, ettei vituta, mutta vituttaa kuitenkin vitusti.
Juha, olet oikeilla jäljillä, mutta hieman väärässä. Sain rahoitushakemukset tehtyä viime viikolla, ja nyt ei vituta *enää* yhtään. Sensijaan luulen että kielenkäyttö on hiukan vapaampaa koska stressi on helpottanut. Hieman samaan tapaan kuin viihteelle lähtiessä tulee hieman suurisuiseksi.
En aina oikein osaa antaa oikeaa kuvaa kommenteissa, vaan ihmiset melko tyypillisesti tulkitsevat kommenttien takaa olevan tunnetilan (jos sellaista edes on) päinvastoin kuin mitä todellisuus on. Esimerkiksi käytän ylläolevan kaltaista liioittelua tehokeinona ylen herkästi silloin kun olen pikemminkin hyväntuulinen ja huvittunut. Kun jokin asia oikeasti stressaa minua, pysähdyn yleensä vähän tarkemmin miettimään.
Toki kiireessä ärtymys saattaa johtaa lyhyisiin päänaukomisiin, mutta juuri nyt kyse ei ole siitä.
Vitutus tulee vasta sitten kun seuraava hakukierros on, tai kun hakemusten hylsyt tulevat perille... :)
Lähetä kommentti