Eilen tuli kuluneeksi yhdeksän vuotta mahomettiläisten (luin eilen Valittujen Palojen Laajenna sanavarastoasi tehtävää vuodelta 1981) iskusta kapitalismin linnakkeeseen, World Trade Centeriin. Ensi reaktiot maailmalta olivat varsin tyhjentäviä: lännessä itkettiin ja Palestiinassa, Irakissa ja muissa arabimaissa pidäteltiin riemua. Tunnettuahan on, että vasemmistolaisissa opeissa yksilön arvo on alisteinen yhteisön edulle, ja islam on vasemmistolainen, suorastaan kommunistinen, oppi. Ihmisen henki ei paina mitään, jos kyse on islamin levittämisestä. Vaikka Vanhassa testamentissakin on mainintoja raaoista väkivaltaisista rangaistuksista, kivitystä myöten, juutalaiset eivät ole niitä noudattaneet ainakaan 3.000 vuoteen. Muhammedin seuraajat puolestaan katkovat kauloja yhä tänä päivänä. Sharia-lain mukaan isä omistaa lapset. Tuore esimerkki sharia-lain noudattamisesta Suomessa on Helsingin käräjäoikeuden päätös, jossa vauvaikäiset lapsensa Libyaan veljensä avulla toimittanut mies tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankilaan (
Iltalehti).
Mutta niin ne ajat muuttuvat. Vihreiden Pekka Haavisto on vuosia työskennellyt Darfurin kriisipesäkkeessä. En tiedä onko hän saanut mitään tuloksia, koska rähinä tuntuu jatkuvan, mutta ainakin hän on jotain itse oppinut: Haaviston mielestä pakolaisia pitää auttaa kotiseudullaan. Mitvit!? Onko Haavisto äärioikeistolainen rasisti (
Yle)? Vakavasti puhuen; kulunut 12 kuukautta on ollut hauskaa aikaa. Median lietsoma "äärioikeistolla" pelottelu, ilmastohumppa ja islamin raadollinen todellisuus ovat koko kansakunnan puheissa ja mielessä. Media nyt yrittää vielä syyttää "äärioikeistoa" kaikesta pahasta (
Hakaristi viillettiin otsaan), mutta Hesarin keskusteluketjussa asiaan aivan oikein puututtiin (
HS). Sillä kyllähän se niin vaan on, että jos oikeistolaisuuteen kuuluu taloudellinen vapaus ja yksilönoikeudet, niin kaiken järjen mukaan "ääri"oikeistolaisuudessa nämä pitäisi olla vietynä äärimmilleen - siis anarkiaan.
Sanotaan, että kaikissa asioissa on hyvätkin puolensa. Yhdeksän vuoden takainen isku avasi kaikkien länsimaisten ihmisten silmät. Osa oli toki Hesarin ja Olli Kivisen tyyliin sitä mieltä, että itsehän me tätä olemme kerjänneet. Tämäkin näkökanta alkaa nyt hiipua. Juuri kukaan ei enää ole niin typerä, että uskoisi arabisosialismin syväkieleen, jossa hyökkäys on puolustus ja vastahyökkäys on agressio. Muslimeilla on velvollisuus kertoa, keitä he ovat ja miten he elävät. Minun ei tarvitse todistaa mitään - todistustaakka on heillä. On heidän tehtävänsä kertoa meille suomalaisille, mistä erotamme terroristin ja (monen tapauksessa uutta) kotimaataan arvostavasta muslimista.
Jokaisella suomalaisella on oikeus saada tietää, arvostavatko maahamme tulleet muslimit Suomea, kunnioittavatko he lippuamme ja heiluttavatko he sitä (edes henkisesti) katsellessaan urheilukisoja. Rukoilevatko he viidesti päivässä, että Allah varjelisi heidän uutta kotimaataan, joka on tarjonnut heille rahat, majoituksen ja ruoat. Vai rukoilevatko he Allahia tuhoamaan tämän vapaamielisen, irstaan ja riettaan kulttuurin. Merkitseekö vapaus heille vapautta rajoittaa muiden vapautta, vai mahdollisuutta ymmärtää muiden tapoja elää. Nämä ovat asioita, joita Suomessa asuvien maahanmuuttajien on kyettävä todistamaan.
Suomalaisten muslimijohtajien on kerrottava julkisuudessa, mitä todellisia tekoja heidän yhteisönsä on tehnyt Suomen hyväksi. Ei kannata pyydellä anteeksi viattomia siviiliuhreja, koska islamissa "viaton" ja "siviili" ovat eri asioita kuin läntisessä maailmassa. Ei kannata tuomita islamilaisten maiden aiheetonta provosoitumista, koska "aiheeton" on tyypillinen syväkielen sana, joka islamissa merkitsee "aiheellista". Ovatko imaamit valmiit ase kädessä puolustamaan Suomea ja meidän vapauttamme? Haluan kuulla, kun imaamit rukoilevat "siunaa Allah Suomea". Haluan kuulla, kuinka paljon aikaa, rahaa ja sääliä Suomen islamilaiset seurakunnat ovat antaneet järjettömien itsemurhaiskujen uhreille Irakissa, Israelissa, Afganistanissa ja ympäri maailmaa.
Islamilainen yhteisö suojelee terroristeja keskuudessaan - yhä edelleen jatkuvasti. Yhteisöt ovat kääntyneet sisäänpäin entistä tiukemmin. Tee niin tai näin, aina uhataan suuttua ja kostaa. Edes mailtillisimmalla muslimijohtajalla ei ole kansansa tukea eikä kykyä saada kansaansa sopimaan välinsä ja elämään rauhassa Israelin kanssa (
JPost). Kun Israel 1993 antoi egyptiläisen terroristijohtajan Jasser Arafatin ottaa palestiinalaisten hallinto käsiinsä, tämä aloitti kahdessa kuukaudessa ns. toisen intifadan eli itsemurhapommittajista koostuneet iskut juutalaisia siviilejä kohtaan. Kun Israel rakensi suojakseen aidan, juutalaisia syytettiin rotusorrosta. Toisin kuin Obama väittää, muslimeilla ei ole oikeutta rakentaa voitonmerkkejään vapaan yhteiskunnan keskeisille paikoille. Tai on toki, mutta vasta kun Mekkaan, islamin laajenemiseen eniten rahaa käyttävän valtion henkiseen pääkaupunkiin, ilmestyy ensimmäinen kirkko. Sama kuin vapauden nimissä Washingtoniin olisi pystytetty 50-metrinen Stalinin patsas keskellä 50-luvun kiivaimpia vainoja. Tai
kansallissosialisteilla olisi oikeus verhota Auschwitzin portin pielet hakaristeillä.
Jos "todellinen" islam julistaa henkistä kilvoittelua rauhan ja rakkauden puolesta, haluan jonkun imaamin lukevan sen koraanista kaikille Euroopassa asuville muslimeille. Mitä merkitystä sillä on, että Allahin kirjoitukset edustavat hyvää, aitoa ja puhdasta uskoa jos kerran kirjoituksia tulkitsevat "johtajat" lietsovat sillä tuhoisaa, epäpyhää ja saastaista mielenlaatua. "Todellisen" islamin kutsuminen suvaitsevaiseksi rauhan ja rakkauden uskonnoksi on sisällytyksetöntä jupinaa niin kauan, kun islamilaisissa maissa marssitaan kaduilla polttamassa länsimaiden lippuja ja johtajiemme paperinukkeja tulittaen uhoa osoittaen aseilla ilmaan. Jos todellisuus on sitä, että nuoret miehet uskontonsa nimissä kääntyvät tuhoamaan maataan ja kanssa-asukkaitaan, on turha puhua uskonnon "todellisesta" luonteesta yhtään mitään muuta.
Ennen kuin Suomeen muuttaneet siirtolaiset osoittavat toiminnallaan ja käytöksellään kunnioittavansa uutta kotimaataan ja sen keskeisiä arvoja, kuten sukupuolten tasa-arvoa, meillä on perusteltu syy olla huolestunut islamista.