maanantai 20. elokuuta 2018

Kaksinaismoralismista

Kun 612-saattue sai 2016 niskaansa vasemmistolta vihaa Hietaniemen hautausmaan roskaamisesta, nyt Lasitalon Pravda passiivisesti tyytyy toteamaan, että juutalaisen hautausmaan muuria on vandalisoitu Weekend-festivaalin aikana. Kuten asioita seuraavat tietävät, Helsingin julkiset bakkanaalit keräävät punavihreää rummunhakkaajaa kuin sokeriliemi ampiaisia. Myös Turussa terrorismin vuosipäivän uhrien muistoksi pidetyssä tilaisuudessa "antifasisteina" esiintyneet tollot teloivat sekä Junes Lokkaa että Marco de Witiä, kuten Rebekka Härkönen twiittaa.

"Antifasistien" mielestä nykyajan kansallismieliset ovat rasisteja, joiden aatteelliset esi-isät käynnistivät natsi-Saksan kansanmurhan. Englannissa juutalaiset joutuvat muuttamaan maasta pois kasvaneen antisemitismin vuoksi. Luonnollisesti toimittajakunta jättää kertomasta syylliset. Punavihreät sosialistien aatteelliset esi-isät olivat vastuussa 30-luvun sosialistisen Saksan kansanmurhista, mutta tätä yhteyttä ei toimittajakunta pidä esillä. Englannin sosialistipuoleen entinen johtaja Jeremy Corbyn on kovan linjan antisemitismi, joka on ollut merkittävässä asemassa, kun Englanti peitteli muslimi-jengien seksuaali- ja väkivaltarikoksia "torjuakseen rasismia".

Ihmetellä täytyy, kuinka kauan tämä kusetus vielä jatkuu. Alpakkamedia on täysin menettänyt uskottavuutensa. Antisemitismi kukoisti Euroopassa sosialismin aikakaudella niin Saksassa kuin Neuvostoliitossakin. Antisemitismi lähti uudelleen nousuun, kun muslimimaahanmuuttajat tunkivat Eurooppaan. Sosialistit ovat avanneet muslimimaahanmuuttajille rajat. Väkivallasta syytetään kansallismielisiä, vaikka vasemmistoanarkistit pieksevät kansallismielisiä.

perjantai 17. elokuuta 2018

Näyddää pahalda

Hulluuden ja nerouden rajan väitetään olevan kuin veteen piirretty viiva. Sillä viitataan tietenkin sellaisiin historian suuriin merkkihenkilöihin kuin Oscar Wildeen tai Alan Turingiin. Molemmat olivat homoseksuaaleja, mikä aikoinaan riitti tuomaan musertavan julkisuuden heidän kohtalokseen.

Oletan olevani jonkinlainen tilastollinen keskiarvo, joten siihen luottaen voin nähdä vuoden 2040. Minkälainen maa Suomi silloin on? Tulevaisuuden ennustaminen on sikäli kiva laji, että kun aikajänteen ulottaa riittävän kauas, ei ole julkisen pilkan kohteena. Siksi uskallan esittää oman arvioni tässä julkisesti leimaantumatta neroksi tai hulluksi.

Kaksi merkittävää tekijää vaikuttavat tulevaisuuden ihmiskuntaan: teknologinen ja ideologinen murros. Ideologisista murroksista tunnetuimpia ovat Rooman valtakunnasta tuttu helleenisen uskonnon korvaaminen kristillisellä, kristillisen uskonnon korvaaminen tiedeuskonnolla ja nyt käsillä oleva panteistisen gaia-uskonnon korvaaminen islamilla.

Teknologisia murroksia olivat kivikauden muuttuminen rautakaudeksi, rautakauden muuttuminen teolliseksi yhteiskunnaksi ja nyt nähtävissä oleva teollisen yhteiskunnan muuttuminen digitaaliseksi yhteiskunnaksi. Ajallisesti nuo kolme kehityskaarta kulkevat käsi kädessä: rautakausi ja polyteismi, teollisuus ja monoteismi, digitaalisuus ja sosialismi. Kukin niistä kävi - ja käy - omana aikanaan valtataistelun keskenään.

Oman jäljellä olevan elinaikani suurin vääntö käydään siis digitaalisen teknologian ja sosialistisen ideologian kesken. Lukijalle on hyvä tässä vaiheessa määritellä, että islam ei ole monoteistinen uskonto vaan sosialistinen ideologia. Uskontoon kuuluu pelastussanoma, eikä sellaista ole islamissa kuin miehille. Naiset ovat paratiisissa joko seksiorjia tai palvelijoita.

Kumpi voittaa, kun vastakkain ovat islamin jihadistit ja tietotekniikka? Näyttöä on, että muslimit vastustavat kaikkea tieteellis-teknistä kehitystä, ellei se anna heille mahdollisuutta käyttää teknologiaa vastustajiensa tuhoamiseen, kuten 9/11 tai Iranin ydinaseohjelma. Näyttöä on myös siitä, että teknologisesti ylivertainen USA tuhoaa vastustajansa kuin tuulilasi itikan moottoritiellä.

Vaikka EU on kykenemätön estämään muslimien kansainvaelluksen Eurooppaan, islamin voittokulku ei ole luultavaa, ellei primitiivinen ideologia onnistu musertamaan teknologisesti paljon kehittyneempää vastustajaansa. Vaikka Euroopassa - ja Yhdysvalloissa - tapahtuukin suuri etninen puhdistus, kokonaisuutena ihmiskunnalla on ihan valoisa tulevaisuus. On kuitenkin raadollista todeta, että juutalaisillakin on nyt paljon valoisampi tulevaisuus kuin 75 vuotta sitten. Sama kohtalo on odotettavissa sinisilmäisillä (sic) ja vaaleaihoisilla eurooppalaisilla. Monen täytyy kärsiä ennen kuin digitalisaatio luuttuaa muslimien räteillä bataclanien verisiä lattioita puhtaiksi.

Kuten Nikke Pärmi totesi: "Näyddää pahalda. En minä idsesdäni välidä, mudda poikaparat, kuinka heidän kaikkien käy?"

torstai 16. elokuuta 2018

Näkymä norsunluutornista

Aamun aviisit tarjoavat kaksi erinomaista esimerkkiä, kuinka monopolit ja kartellit heikentävät yhteiskunnan toimintaa ja köyhdyttävät kansaa. Ensimmäisessä Veikkauksen varatoimari Velipekka Nummikoski hyökkää Suomen yleisurheilujoukkueen kirkkaimman tähden kimppuun tämän parista blogista kilpailevan rahapeliyhtiön sivustolle. Veikkaus sponsoroi Suomen Urheiluliittoa ehdolla, että suomalaisurheilijat eivät edistä muita vednlyöntitoimistoja.

Paljastui kuitenkin, että Annimari Korte ei ole sopimussuhteessa SUL:n kanssa, eikä Veikkaus puolestaan tee sopimuksia yksittäisten urheilijoiden vaan SUL:n kanssa. Korte esiintyi siis kesän EM-kisoissa eräänlaisena freelancerinä ilman mitään velvollisuuksia SUL:a kohtaan. Varmaan aika harvinainen ilmiö, mutta Veikkauksen tuella suomalainen yleisurheilu on tipahtanut mitalikannasta, eikä SUL epäröinyt ottaa riskiä ja antaa Kortteen edustaa maataan ilman sopimustakin.

SUL:n kannaltahan tässä meni pieleen kaikki mikä voi, mutta myös Veikkaus sai pahan tällin kylkeensä. Se on valtiovallan erityisessä suojeluksessa saanut pitää monopoliaseman, ja sen tehtävänä on edistää kansanterveyttä mm. tukemalla suomalaista huippu-urheilua. Sen tehtävänä ei tietenkään ole edistää omaa liiketoimintaansa, vaan päin vastoin koko monopoliasetelmaa perustellaan nimenomaan pelihaittojen ja -riippuvaisten ihmisten lukumäärän vähentämisellä. Nyt Veikkaus paljasti, että sitä ei kiinnosta peliriippuvaisten kohtalo pätkän vertaa, ei suomalaisen yleisurheilijan menestys vaan ainoastaan edistää omaa liiketoimintaansa rajoittamalla kilpailijoiden pääsyä markkinoille.

Nummikoskelta aiheellisesti jutussa kysytään, eikö hän pelkää mainehaittaa ärhenneltyään henkilölle, jolla ei ole mitään sopimussuhdetta ja joka ei saa mitään rahaa Veikkaukselta. Nummiskoski vastasi, että
"– Toivottavasti tämä antaa sellaisen kuvan, että Veikkaus pitää huolta sopimuksistaan."
Päivän toisessa uutisessa puolestaan ammattityöväestön kartellia valvova SAK puolustaa toivomustaan yrittäjien veronkorotuksista Kim Väisäsen twiittiketjussa. Väisänen siis provosoi tviitissään ja toteaa, että "edunvalvontajärjestö" ei koskaan esitä veronkorotuksia, jotka osuvat omiin jäseniin. Tämä puolestaan herättää SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan vastaamaan, että he ainoastaan vaativat yhdenvertaista verotusta palkansaajille ja yrittäjille. Sitten herrat hetken kinaavat, mitä yrittäjän riski on.

SAK:n Kaukoranta väittää, että yrittäjä saa suuremman korvauksen työstään kuin palkansaaja. Hän vertaa palkansaajan säännöllistä kuukausipalkkaa AAA-luokan valtionlainaan (matala riski, matala tuotto) ja yrittäjän riskiä roskalainoiksi luokiteltuun velkakirjaan (korkea riski, korkea tuotto). Kaukorannan mukaan molempia tuottoja verotetaan samalla prosentilla, mutta koska roskalainassa tuotto on korkeampi, sen haltijalle jää enemmän käteen verojen jälkeen.

Kaukoranta kuvaa erittäin hienosti, miten SAK (ja sosialistit yleisesti) ymmärtävät yrittäjyyden: yrittäjä on ovela kettu, joka onnistuu huijaamaan asiakastaan käyttämään pienyrittäjän korkean riskin palvelua sen sijaan, että tilaisi vähäriskisen palvelun surelta korporaatiolta, joka on neuvotellut yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa työntekijöidensä palkat. Koska pienyrittäjä on riskisempi kumppani kuin suuryritys (mitä se toki on jo sillä perusteella että yrittäjä voi kuolla milloin vain), niin yrittäjän tuntiveloituksen on oltava suurempi kuin vastaavaa työtä tekevän palkansaajan, jonka käyttäminen on asiakkaalle vähäriskisempää. Yrittäjä on siis parempituloinen johtuen liiketoiminnan suuresta riskistä, miksi häntä pitää verottaa enemmän kuin palkansaajaa.

Oikeasti pienyritys laskuttaa vähemmän kuin suuryritys, koska se on riskisempi palveluntuottaja asiakkaalle. Yrittäjä myös tekee itse (tai jättää tekemättä) osan niistä hallinnollisista tehtävistä, joita suuryrityksiin on palkattu omat ihmisensä tekemään. Pienyrittäjän myyntituloista ei yleensä myöskään kulu penniäkään brändin rakentamiseen. Pienyrittäjän "yleiskulut" ovat siis matalammat kuin suuryrityksen. Mitä maksukykyisempi asiakas, sen vaikeampi pienyrityksen on saada sopimus suurten kilpailijoidensa edestä, koska suuryrityksillä on tunnettu brändi ja korvaavia suorittajia jos yksi kuolee. Jos pienyrittäjällä olisi automaattisesti jokin sellainen kilpailuetu, miksi hän pystyy laskuttamaan enemmän kuin suuret kilpailijansa, pienyritys kasvaisi kunnes olisi markkinajohtaja.

Yrittäjällä ja palkansaajalla on yksi keskeinen eroavaisuus, joka on synnynnäinen ominaisuus - kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja keksiä niihin ratkaisuja. Yrittäjyyttä ei voi opettaa, mutta yrittäjäksi ryhtyneitä kannattaisi auttaa. Vaadittava apu ei ole luonteeltaan taloudellista tukea vaan arvostuksen osoittamista. Suomessa verotus on tehty palkansaajien verottamiseksi - ei yrittäjän. Siinä missä sosialistit kiroavat suuryritysten kvartaaliajattelua, he itse vaativat yrittäjää verotettavaksi kvartaaliajattelun mukaisesti. Pienyrittäjällä kestää useita vuosia rakentaa toimiva liikeidea, mutta verotus lähtee liikkeelle heti ja jatkuu otettaan hellittämättä siitä eteenpäin. Moni yrittäjä tarvitsisi kuitenkin yhtä vuotta pidemmän aikajänteen verotuksen pohjaksi. Tapoja on monia, mutta mikään niistä ei ole käytössä Suomessa.

perjantai 10. elokuuta 2018

Sanna Ukkola ja Markus Drake - feministit

Ylen toimittaja Sanna Ukkola on kirjoittanut kolumnin "Miksi vahvaa naista vihataan?". Ukkolan kirjoitus edustaa kolmannen aallon feminismiä, jonka mielestä feminismin arvostelu on naisvihaa. Naisiin kohdistuva arvostelu johtuu feministin mielestä sukupuolesta - ei tyhmästä ideologiasta. Tämän todistaakseen Ukkola syyllistyy typeriin argumenttivirheisiin väittäessään Ulla Appelsinin tai Susanna Kosken kritiikin johtuneen heidän mielipiteistään, joita naiset eivät saa esittää, koska naisen pitää suomalaisen miehen mielestä olla kiltti ja huomaamaton. Sukupuolen sijaan kritiikki, jonka Appelsin ja Koski kohtaavat, perustuu heidän Suomen oloissa oikeistolaiseen maailmankuvaan.

Ukkola kirjoittaa, että nainen ei saa luoda uraa herättämättä vihaa miehissä ja alemman sosiaaliluokan naisissa. Uranaisethan eivät tunnetusti ole perhekeskeisiä, ja heidän lapsimääränsä jää vähemmän koulutettuja matalammaksi - miehillä asia on toisinpäin. Ura käsitteenä ei kata äitiyttä, jossa menestyminen vaatii parempia älyllisiä ja sosiaalisia taitoja kuin palkkatyössä eteneminen. Jokainen työelämässä ollut tietää, että pomoa on helpompi miellyttää kuin lastaan.

Työuralla eteneminen ei vaadi minkäänlaista moraalista selkärankaa, ei keskimääräistä korkeampaa älykkyysosamäärää eikä varsinkaan perhettä. Perhe on uran kannalta taakka kun taas samanmielisten sinkkunaisten samppanjarinki suoranainen ponnahduslauta. Traaginen esimerkki on Facebook, jossa kauniisti meikatut (keitä varten he muuten meikkaavat?) uranaiset istuvat iltaa hellemekoissaan terassilla, mutta jossa poliittisia mielipiteitä ei sallita. Miehen todennäköisyys joutua poistetuksi Facebookista on suurempi kuin naisen, koska miehet ovat kiinnostuneempia poliittisista asioista kuin naiset. Facebookin poliittinen vaino kohdistuukin pääasiassa miehiin. Julkisesti feminismiin sitoutuneen Facebookin toimet kohdistuvat pääosin miehiin, jotka arvostelevat bimboja naisia näiden älyvapaista kommenteista. Vuoden 2018 mätäkuun typerin kommentti tulee Ukkolalta ja liittyy Vihreiden Iris Flinkkilään:
Ehkä naisten pitäisi suhtautua sovinistiseen vihapostiin kuten seksipositiivisuuden sanansaattaja Iris Flinkkilä omilla FB-sivuillaan julkisessa päivityksessään kuvaa: “Staying fabulous, ärsyttävän kauniina, viisaana, upeena ja päräyttävän kuumana, enkä ole muuten menossa yhtään minnekään. Meitä ei hiljennetä. Me huudetaan kovempaa. Ollaan entistä viisaampia, loogisempia ja oikeudentuntoisempia.” Word!
On tyystin makuasia, pitääkö Flinkkilää kauniina, viisaana tai kuumana vai yläasteen suttanaamaiselta kiertopalkinnolta, jonka suusta ei tule ulos viisauksia vaan v-sanoilla ryyditettyä kirkumista. Konservatiiville naiselle - jollaisia enemmistö tuntemistani naisista on - Flinkkilä edustaa itsetuhoisuutta; roolimallia jollaiseksi he eivät omia tyttäriään halua kasvattaa. Sutjakkaalle häntäheikille Flinkkilä on toki mukava avopari, mutta kuka toivoo tyttärelleen puolisokseen Touko Aaltoa?

Sanna Ukkola ei tunnu ymmärtävän, että feminismi on vasemmistolainen ideologia, ja naiset, jotka kannattavat feminismiä, ovat konservatiiveille poliittisia vastustajia. Konservatiiveissa on enemmän miehiä kuin naisia, koska konservatiivinen yhteiskunta on miehille myönteinen. Homoseksuaalien Pride-karnevaalit, Tiina Rosenbergin ja Akuliina Saarikosken kaltaiset miesvihamieliset lesbohahmot tai Saara Särmän ja Rosa Meriläisen lapselliset vitun virkkaukset ja vittu-haisee-hyvälle -rintanapit ovat edistyksellisenä itseään pitäville naisille keinoja karkottaa konservatiivit kauemmaksi. Miehet eivät ole tunteettomia: he ovat vaan tottuneempia peittämään tunteet julkisesti. Tai kuten Antti Rokka totesi:
Perkele, mie oon saant tarpeeksein! Pohja se on miunkii säkis.
Tämä ei ole miesten naisiin kohdistamaa vihaa vaan jatkuvalla rääkymisellä ärsytetyn miehen vastareaktio. Toki on naisia vihaavia miehiä, mutta niin on myös miehiä vihaavia naisia. Länsimaissa heitä pidetään henkisesti vähintään epävakaina, muissa kulttuureissa he nousevat merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan julistamaan perjantai-saarnojaan.

Olen itse saanut yhden Suomen vaikutusvaltaisimman feministin fantasioimaan kuolemastani. Markus Drake edustaa radikaalifeminismiä, joka on miesvihamielinen sosialistinen ideologia. Se ei edes yritä edustaa tasa-arvoa, joka on sosiaalidemokratian kulmakivi, vaan väkivaltaan perustuvaa tyranniaa. Jokainen toisen ja kolmannen polven feministi on määritelmällisesti miesvihaaja, mitä Sanna Ukkola ei tajua. Mitä ei tajua, siitä ei voi puhua.

perjantai 3. elokuuta 2018

Vasemmisto ostaa seksillä nuorten äänet

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on saanut tällä viikolla täysosumaa. Ensiksi hän pääsi puolustamaan alaistaan, Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriä, Aino Pennasta tämän pyrkimyksessä estää tuomitun pedofiilin karkoitusta Suomesta. Siinä missä perinteinen, konservatiivinen yhteisö on pyrkinyt rajoittamaan nuorten seksuaalisuutta kovillakin keinoilla, on sosialistinen ideologia puolestaan kalastellut nuorten ääniä lupailemalla vapaata seksiä, maksuttomia kondomeita, vapaita abortteja ja hehkuttamalla seksuaalisia perversioita. Näistä hurjimpia ovat tietenkin nekrofilia ja pedofilia, joiden laillistamiseen tähtääviä toimenpiteitä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka pohdiskelee kirjoituksessaan verkkolehti Oikeassa Mediassa.

Olen aiemminkin tuonut esiin vesilasiteorian (Vesilasiteoria 27.8.2010), joka käsittelee sosialistien tarvetta kaikkien seksuaalisten normien hävittämiseen. Touko Aallon puoliso Iiris Flinkkilä on parhaaseen kollontailaiseen henkeen itsekin todennut, että vapaa seksi on keino saalistaa (sic) nuoria äänestäjiä vasemmistolle. Juuri nuorethan ovat seksuaalisesti kaikkein aktiivisin ihmisryhmä. Ja hyvin strategia on myös toiminut, koska nuorten eniten äänestämät puolueet ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Touko Aalto tietenkin nauttii saadessaan elää seksuaalisesti stimuloivassa yhteisössä arvostettuna keski-ikäisenä miehenä. Aallon uusin läpisyöttö tapahtui tukholmalaisessa seksiklubissa, jossa riehaantuneen oloinen Aalto lätkii paidatta jotain poikaa avokämmenellä pepulle. Vaikka kuvassa kaikki näyttävät iloisilta, on varmaa, että Aalto ei ole pojalta lupaa kysynyt läpsäisylleen. Syyllistyykö Aalto siis seksuaaliseen häirintään? Saako homopoikia läpsytellä takapuolelle vapaasti, vaikka heteromiehen pitää varmistaa ennakkoon lupa kosketella tyttöä?



Aalto istuu kuvassa kahden drag queenin kanssa Jägermeister-altaassa, mutta hän muistuttaa että
–Yhden oluen taisin siinä itse klubilla juoda, mutta en ollut päihtynyt missään vaiheessa. Muistan tarkkaan kaiken, mitä on tapahtunut. Ainoa päihde siinä vaiheessa oli hyvä tunnelma. Pride-juhlien henkeen ei kuulu päihtyminen.
Tiedetään, että huumeita käytetään seksuaalisen libidon ja mieskunnon stimulointiin. Ylen uutisen mukaan homopiireissä huumeita käytetään estojen poistamiseen. Jari Sillanpään huumekäry ei tätä taustaa vasten pitäisi ihmetyttää. Ylen uutisessa muuten nojataan taas tuohon Kollontain vesilasiteoriaan:
Toiset käyvät juhlissa salaa. Toiset vievät anonymiteetin siihen pisteeseen, että harrastavat seksiä vain huppu päässä. Kristiania kiinnostaa anonyymi seksi, koska se on hänelle tapa tyydyttää tarpeitaan.

– Sama asia kuin se, että juon vettä janooni.

Homoseksiklubien lisäksi seksiä harrastetaan anonyymisti yksityisissä juhlissa, joita organisoidaan erilaisten sovellusten esimerkiksi homomiesten suosiman Grindrin avulla. Joskus juhliin liittyy keskeisesti amfetamiini ja metamfetamiini. Silloin puhutaan chemsexistä. Seksistä, jota buustataan huumeilla.
Touko Aallon tarve puolustella muslimimiehiä - varsinkin pedofiileja - on outoa, koska he (Mellunmäen imaami Abbas Bahmanpour) kaikkein vähiten suvaitsevat Aallon tapaisia julkisesti homoseksuaalisuutta edistäviä poliitikkoja (Pim Fortuyn).

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Lentokoneen kaappaamisesta

Kesä tuntuu sekoittavan suomalaisten päät, niin hulluja asioita ihmiset tekevät. Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen osoitti mieltään Finnairin lennolla Berliiniin. Mielenosoituksen tarkoitus oli estää konetta nousemasta ilmaan, koska Pennanen ei halunnut lentää samalla lennolla, jolla oli poliisin saattama maasta karkoitettu (ilmeisesti) entinen turvapaikanhakija.

Pennasta kilvan kehuivat monet vasemmistopoliitikot, jotka tietenkään eivät voineet tietää, miksi karkoitus oli päätetty. Pääasia ei siis ollut tämän yksittäisen karkoitetun puolustaminen vaan koko turvapaikkajärjestelmän kritisoiminen, koska nykyisellään osa turvapaikanhakijoista tulee karkoitetuksi vasten tahtoaan. Pennanen tukiryhmineen siis osoitti mieltään sellaista ideologiaa kohtaan, jonka he katsovat sortavan oman ideologiansa edustajia.

Kaappaamisella tarkoitetaan rauhallista tai väkivaltaista tilanteen haltuunottoa. Lentokoneen kaappamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa matkustaja anastaa lentokapteenilta vallan ja kieltäytyy noudattamasta kapteenin ohjeita. Vallan voi anastaa esimerkiksi uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa. Lopputuloksen kannalta ei ole väliä, onko kaappaajalla mukanaan pommi vaiko ei, koska pelkkä uhkaus riittää murtamaan kapteenin vastarinnan.

Lentokoneita on kaapattu alusta alkaen, mutta vasta 60-luvulla poliittisissa tarkoituksissa. Arabiterroristit ovat kaapanneet koneita kiristääkseen Israelia vapauttamaan vankeja. Enemmän tai vähemmän salaa eurooppalainen vasemmisto on osoittanut myötätuntoaan terroristien tavoitteille, vaikka julkisuudessa ovatkin tuominneet kaappauksen.

Minusta Aino Pennanen toimi sikäli väärin, että hän edesauttoi vaaratilanteen muodostumista omalla toiminnallaan vain saadakseen omalle ideologialleen julkisuutta. Senkin vielä jollain tavalla voisin hyväksyä, jos julkisuudella olisi haettu huomiota juuri sille nimenomaiselle karkotettavalle, jos oikeus ei olisi jostain syystä olisi toteutunut. Kuten tiedämme, kyllähän Suomessa tuomioita annetaan syyttömillekin.

Demokratian ongelma on, että enemmistö voi puuttua vähemmistön oikeuksiin säätämällä lain, jolla rajoitetaan vähemmistön yksilönvapauksia ja omaisuudensuojaa. Se, joka protestoi lakia vastaan ja kieltäytyy sitä noudattamasta, tuomitaan rikollisena. Tällöin puhutaan kansalaistottelemattomuudesta, koska on väärin säätää rikoksiksi tekoja, jotka eivät uhkaa yhteisön ja sen jäsenten terveyttä ja vapautta. Sen sijaan lentokoneen kaappaaminen on yksiselitteisesti rikos, koska se uhkaa muiden ihmisten terveyttä ja vapautta. Pennasen tekoa ei siis voi puolustella kansalaistottelemattomuudella, koska kyseessä oli tyylipuhdas toisten ihmisten vapautta loukkaava rikos.

Päivitys 1.8.2018 klo 20:15


Yllä olevassa kuvassa paljastuu vasemmistolainen maailmankuva. Lentoturvallisuutta on vuosikymmenien saatossa parannettu erilaisten onnettomuuksien välttämiseksi, kuten jokainen National Geographicin sarjaa "Lentoturmatutkinta" seurannut tietää. Yksi merkittävimmistä lentoturvallisuuden tekijöistä on ilmailun ja merenkulun ohella kapteenin ehdoton määräysvalta. Vaikka Aino Pennasen teko ei suinkaan ole törkeimmäst päästä, se kuitenkin ilmentää yleistä piittaamattomuutta kanssamatkustajien turvallisuudesta. Pisteenä iin päälle, Pennanen paljastaa sosialistisen ideologian julmimman piirteen: sosialistilla on oikeus paitsi vaarantaa muut ihmiset, myös oikeutus haitata muita ihmisiä ja varastaa heidän aikaansa.

Vihreiden vinksahtaneessa moraalissa näkyvintä on kaksinaismoralismi. Kansalaistottelemattomuus on yhden ihmisen henkilökohtainen toimi, joka ei aiheuta haittaa muille ihmisille. Pennanen omalla toiminnallaan aiheutti haittaa muille ihmisille, eikä kyse siten ole kansalaistottelemattomuudesta vaan pikemminkin mellakointiin rinnastuvasta oman käden oikeudesta. Hän ei protestoinut karkotettavan selvästi virheellisestä rangaistuksesta, vaan hän protestoi oman ideologiansa puolesta välittämättä muista ihmisistä.

Lisäys 1.8.2018 klo 22

Näyttääkö tutulta tuo nainen kuvan alareunan kyltin vasemmalla puolella?

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kiinteistövero nostaa asumisen kustannuksia

Kyllähän suomalainen sen tietää, että millään muilla mailla kuin Suomella, se ei oo riskiä vailla. Kyse on verotuksesta, jonka suomalaiset poliitikot virkamiesten raivoisalla avustuksella ovat saaneet hilattua maailmanennätyslukemiin. Silloin kun äänestäjien enemmistö edusti työssäkäyvää väestönosaa, poliitikoilla oli luonnollinen intressi (Curley-ilmiön mukaisesti) varmistaa verotuksen kohtuullisuus. Hyvinvointiyhteiskunnan omiessa isien ja äitien tehtävät, se teki kansalaiset itsestään riippuvaisiksi.

Ja pitääkseen kansan tiukasti kurissa, poliittinen ja virkamieseliitti kiristävät verotusta. Suhteellisen matalaa kiinteistöveroa on yritetty pitkään nostaa, mutta kun peijakkaat kansalaiset ovat väittäneet sen valuvan asumisen kustannuksiin, toteutus on jäänyt puolitiehen. Sitä varten valtionvarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo Uudessa Suomessa, että kiinteistöveron nosto ei nosta asumisen hintaa vaan laskee kiinteistön arvoa.

Pohjoismaisen sosialismin kummallisuuksiin kuuluu, että vaikka bensaveron nosto korottaa liikenteen kustannuksia (ja sitä kautta myös ruoan), niin kiinteistöverotus ei korota vuokria. Omistusasujan kustannuksia kiinteistövero korottaa, mutta jotenkin mystisesti ei vuokra-asumisen kustannuksia. Kohonnut kiinteistövero on myös pois kuluttajan itsensä valittavissa olevasta kulutuksesta, joten kiinteistöveron nosto myös laskee muuta kulutusta eli köyhdyttää kansaa. Mutta jotenkin se ei siis Pylkkäsen mukaan vuokra-asujiin tämä ei päde.

Miten finanssineuvos voi olla niin kuutamolla? Vastaus on suhteellisen yksinkertainen: hän ei ymmärrä vapaiden rahamarkkinoiden toimintaa. Vapailla markkinoilla sijoittaja edellyttää investoinnilleen tuottoa. Tuotto vaihtelee riskin mukaan: korkeariskisestä sijoituksesta halutaan korkeampaa tuottoa ja matala riski heijastuu matalana tuotto-odotuksena. On realistista odottaa, että asumisen kaltaisen perustarpeen osalta veron korotus ei muuta sijoituksen riskiä. Jos ydinvoimalassa tuotettua sähköä verotetaan kovemmin kuin vesivoimalla tuotettua, sijoitus ydinvoimalaan Suomessa muuttuu riskisemmäksi ja tuotto-odotus kasvaa. Kasvanut tuotto-odotus nostaa ydinsähkön hintaa, jotta sijoitus ydinvoimalaan tuottaa paremmin vastaten kohonnutta riskiä.

Jos asuntosijoittaja ostaa 200.000 euron 30 neliön yksiön Helsingistä, hän arvioi saavansa vuodessa vuokratuloja noin 12.000 euroa (6% sijoitetulle pääomalle) ennen veroja. Kulujen (yhtiövastike 450 eur ja poistot 50 eur kuussa) ja verojen (100 eur kuussa) jälkeen sijoittajan saama tuotto on noin 400 euroa kuussa (2,4% sijoitetulle pääomalle). Oletetaan, että yhtiövastike nousee esimerkiksi 50 eurolla kuussa kohonneen kiinteistöveron takia, jolloin sijoittajalle jää enää 360 euroa verojen jälkeen, ja tuotto-odotus on vain 2,1%. Oletetaan, että sijoittaja ei ole valmis tinkimään tuotto-odotuksestaan, jolloin saadakseen aiemman tuottonsa (2,4%) hänen on nostettava vuokraa 50 eurolla. Tällöin hänen tuotto-odotuksensa on uudelleen 1.050-550-100=400 euroa.

Koska kohonnut veroaste nostaa sijoituksen riskiä, todellinen vuokrankorotustarve on luultavasti hiukan suurempi kuin tuo veron määrä (50 eur/kk), mutta kuten jo optimistisesti totesin, oletetaan että veron korotus ei vaikuta tuotto-odotukseen. Jos vero laskee asunnon hintaa, kuten finanssineuvos väittää, sijoittajan saama tuotto laskee saman verran. Tässä vaiheessa yksittäinen asuntosijoittaja voi vetäytyä todettuaan tuottotason alittavan vastaavan riskin ja myydä asunnon, mutta asuntomarkkinoiden vuokratasoon yksittäiset piensijoittajat eivät vaikuta. Suuret institutionaaliset asuntosijoittajat eivät laske tuotto-odotustaan eivätkä ne edes voi laajamittaisesti vetäytyä asuntomarkkinoilta, joten veron korotus nostaa väistämättä vuokratasoa.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Ville Niinistö puolustelee Junckerin juomista



Tällä kertaa arvioin olevani täysin samaa mieltä Vihreiden entisen puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa. Hän on sataprosenttisen oikeassa vertaillessaan vanhan ajan poliitikkojen paremmuutta nykypoliitikkoihin. Entiset huippupoliitikot eivät menestyisi nykyisen median aikakaudella. Nykymedia nostaa valtaan heikkoluonteisia opportunisteja ja huonon moraalitajun omaavia ahdasmielisiä ja suppeakatseisia fanaatikkoja.

Kun vertaa vanhoja poliitikkoja ja merkkimiehiä, hakematta mieleen nousee jääkärikenraali Paavo Talvela, joka kantoi yhdessä Aaro Pajarin kanssa rintamavastuun siitä, että Talvisodassa Neuvostojoukot eivät onnistuneet tekemään läpimurtoa kannaksen joukkojen selustaan Tolvajärvellä. Kuinka kovasti tuo vastuu painoi Talvelaa, on hienosti mainittu Wikipediassa:
Tolvajärven taistelujen vuosipäivät aiheuttivat Talvelalle aivohalvauksen vuosina 1967 ja 1969.
Kun vertaa Junckeria ja Niinistöä Talvelaan tai Rooseveltiin, ei uskoisi puhuttavan edes samasta lajista. Niin kaukana on Ville Niinistö miehestä, kuin olla osaa.

Ja tätä ei todellakaan kannata ymmärtää niin, että minä millään muotoa arvostaisin Rooseveltin vasemmistolaista maailmankatsomusta tai ymmärtäisin hänen fascismin ihailuaan. Mutta 30-luvulla sosialismi ei vielä ollut romahtanut missään päin joten Roosevelt saattoi tuntea jotain vetoa hyvinvointivaltioon. Mutta nyt eurooppalaisen hyvinvointivaltion epäonnistumisen ruumiillistumana toikkairoivalla Jean-Claude Junckerilla ja häntä ihailevalla Ville Niinistöllä ei ole mitään tekosyytä, miksi reaalisosialismia pitäisi puolustella.

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Juncker kännissä - Trump sai haukut

Suomalaisen median alennusta kuvasi aikoinaan presidentti Kekkosen kännitoilailujen salailu. On vaikea kuvitella moraalisesti alhaisempaa tekoa kuin vaieta valtion päämiehen sairaudesta, joka estää häntä hoitamasta tehtäviään. Kun Ahti Karjalainen yritti presidentiksi 80-luvulla, Moskovaan myönteisesti suhtautunut mediamme piilotteli Karjalaisen viinan himoa.

Kun lehdistö maalailee itsestään kuvaa "luotettavana" ja "JSN:n ohjeisiin sitoutuneena" tiedonvälittäjänä, on karmeaa huomata, että suomalainen media ei korvaansa lotkauta Jean-Claude Junckerin sekoiluun umpikännissä. Parhaiten eurooppalaisen median laatua kuvaa se, että jokainen voi kuvitella, miten vasemmistolainen media olisi revennyt vihasta, jos Trumpia olisi pitänyt taluttaa NATO-kokouksessa.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Yusuf: Unelmani on käännyttää

Koska toistuvasti kuulee väitettävän, että islamisaatio johtuu sosioekonomisista ongelmista, kotouttamisen riittämättömistä resursseista ja tietenkin rasismista, suomensin Judith Bergmanin hyvän kolumnin Gatestone Institutessa. Hän paljastaa kiusallisen virheen itseään suvaitsevina pitävien väittämistä: Euroopassa asuvat muslimit eivät maallistu, vaan yhä useampi ryhtyy hartaaksi muslimiksi työntäen heille tarjotun sosiaalidemokratian sivuun.

Hollannin hallitus julkaisi kesäkuussa raportin, jonka mukaan Hollannissa asuvat muslimit ovat muuttuneet entistä uskonnollisemmiksi. Vuosina 2006-2015 haastateltiin 7.249 hollantilaista, joilla on marokkolainen tai turkkilainen syntyperä. 2/3 Hollannissa asuvista muslimeista (noin miljoona henkilöä) on lähtöisin niistä maista.

Raportin mukaan 78% marokkolais-taustaisista rukoilee viidesti päivässä - turkkilaisista 33%. Lähtömaasta riippumatta noin 40% käy moskeijassa vähintään kerran viikossa. Yhä useampi nuori nainen käyttää huivia (64% vuonna 2006 ja 78% vuonna 2015) ja selvä enemmistö ruokailee sharian mukaisesti halalia (93% marokkolaiset ja 80% turkkilaiset). 96% marokkolaisista sanoo, että uskonto on heille hyvin tärkeä osa elämää, turkkilaisista 89%. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 niiden marokkolaisten osuus, jotka noudattavat erittäin tiukasti islamia, on noussut 77%:sta 84%:iin. Turkkilaisilla luvut ovat 37% sekä 45%. Maallistuneita muslimeita on vähän . 7% turkkilaisista ja 2% marokkolaisista.

Tanskassa huomattiin jo vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen yhteydessä, että erityisesti "toisen polven, korkeasti koulutetut ja yhteiskuntaan hyvin integroituneet naiset" ovat hakevat turvaa uskonnosta. Tuolloin professori Viggo Mortensen totesi: "Kasvava uskonnollisuus ei ole osoitus syrjäytymisestä. He ovat yhteiskuntaamme hyvin sopeutuneita ja haluavat noudattaa islamia".

Uudempi tanskalaistutkimus vuodelta 2015 vahvistaa muslimitaustaisten maahanmuuttajien uskonnollisuuden olevan edelleen kasvussa: vuonna 2006 päivittäin rukoili 37% ja vuonna 2015 jo 50%. Vuonna 2006 koraanin kirjaimellista tulkintaa kannatti 63% ja vuonna 2015 se oli noussut 77%:iin. Kööpenhaminan yliopiston uskontoihin perehtynyt sosiologi, Brian Arly Jacobsen, yllättyi tuloksista. "Uskoimme muslimien maallistuvan kuten tanskalaisetkin, jotka eivät ole enää erityisen uskonnollisia." Jacobsenin mukaan yksi selitys voi olla maahan rakennetut 20-30 uutta moskeijaa.

Tanskalaistutkimukset ovat yhdenmukaisia muualla Euroopassa tehtyjen kyselyiden kanssa, joiden mukaan Euroopassa asuvat muslimit haluavat noudattaa sharia-lakia. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan marokkolaista ja turkkilaista syntyperää olevista Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa ja Ruotsissa asuvista lähes 60% haluaa islamin palaavan juurilleen. 75% uskoo, ettäislamista on vai yksi oikea tulkinta, ja 65% haastatelluista piti sharia-lakia oman maansa lakeja tärkeämpänä. Vuonna 2016 43% Britanniassa asuvista muslimeista oli sitä ielt', että sharian tulisi korvata nykyinen lainsäädäntö kun taas 22% vastusti ajatusta. Vuoden 2017 tehty 400 hengen kyselytutkimus Belgiassa osoitti, että 29% haastatelluista piti shariaa enemmän arvossa kuin nykylakeja, ja 34% oli sitä mieltä, että "Koraaniin perustuva yhteiskunta on ehdottomasti parempi kuin nykyinen".

Eurooppaan viime vuosina muuttaneet yli kaksi miljoonaa muslimia kiihdyttävät täällä jo ennestään olevien muslimien uskonnollista aktivoitumista. Vuonna 2017 Itävallan Grazissa afgaaneille tehdyn tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat turvapaikanhakijamiehet pitivät kiinni perinteistään ja 70% kävi moskeijan perjantaisaarnassa. Naiset ovat vieläkin uskonnollisempia: 63% rukoilee päivittäin viisi kertaa, miehistä 40%. 2/3 naisista pitää huivia julkisilla paikoilla. Puolet siirtolaisista myöntää, että uskonto on heille nyt tärkeämpää, kuin mitä se oli kotimaissaan, ja 52% oli sitä miekltä, että islamin valta-asema suhteessa muihin uskontoihin on kiistämätön.

Muslimien taipumus muuttua entistä uskonnollisemmiksi saavuttuaan Eurooppaan, huomattiin myös dokumentissa "False Identity". Siinä arabiaa puhuva toimittaja Zvi Yehezkeli soluttautui moskeijoihin tutkiessaan Muslimiveljeskunnan toimintaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa hän tutustui kahteen nuoreen syyrialaismieheen, jotka olivat tulleet Kosovon kautta Saksaan saaden apua "englantilaiselöta muslimiyhteisöltä". Yehezkelin mukaan he lähtivät Syyriasta melko maallistuneina, mutta ennen saapumistaa Saksaan he asuivat vuoden Pristinassa, Kosovossa, jossa "Muslimiveljeskunta käännyttää turvapaikanhakijoita ja saapuessaan Saksaan Ahmed ja Yusuf rukoilivat jo viidesti päivässä."

Ahmedin mukaan "lähtiessäni Syyriasta, voin henkisesti hyvin. Islamilaiset järjestöt auttavat ensin pyyteettömästi, mutta sitten he johdattavat avun tarvitsijat rukoilemaan yhdessä kanssaan. Se on muslimille vaikeaa kieltäytyä siinä tilanteessa." Yehezkeli kysyi, mitä unelmia heillä on. "Unelmani on tehdä Euroopasta islamilainen valtio", sanoi Yusuf. "Muslimeina arvostamme shariaa. 20 vuoden kuluttua haluan, että sharia-laki vallitsee Saksassa maallisen lain tilalla."

Samalla kun muslimit radikalisoituvat, eurooppalaiset hylkäävät uskontonsa. 16-29 eurooppalaiset vuoden 2018 maaliskuussa julkaistun St. Maryn yliopiston teologian professorin Stephen Bullivantin tutkimuksen mukaan: "Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nuoret aikuiset eivät tunnista perinteisiä uskontoja omakseen. Kristinusko on kadonnut joko pysyvästi tai ainakin sadaksi vuodeksi."

Virossa, Ruotsissa ja Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 70-80% nuorista aikuisista kuvaa itseään uskonnottomiksi. Ranskassa, Belgiassa, Unkarissa ja Britanniassa vastaava luku on 64-70%. Puolassa vain 17% piti itseään uskonnottomina - Liettuassa 25%.

Ahmedin ja Yusufin tavoin Euroopassa olevat muslimit haluavat käännyttää eurooppalaiset, islamissa tunnetaan käsitteenä dawa. He ovat itse eläviä esimerkkejä käännytyksen tehosta: "Käännytän heidät yksi kerrallaan. Aloitan lähellä olevista." Yusuf vastasi, miten vastahankaiset saksalaiset käännytetään: "Heitä ei voi voittaa väkivalloin - heidät tulee taivutella...Varmasti syntyy taisteluita, mutta nekin vähitellen päättyvät, kun eurooppalaiset ymmärtävät realiteetit. Enää ei ole pakoreittiä - muutos aiheuttaa aina vastarintaa".

Kun eurooppalaiset eivät ole uskonnollisia, voi pohtia miten hyvin käännytys islamiin onnistuu. Eurooppa säilyy maanosana, mutta kuten vanhan Bysantin tilalla on nyt Turkki, herää kysymys katoaako judeo-kristillinen kulttuurimme?

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Homofoobikot Pride-viikolla

Lasitalon Pravdassa on peräkkäin kaksi artikkelia, jotka alleviivaavat, kuinka sekaisin liberaali internationalismi on. Ideologiana se muistuttaa Breznevin ajan Neuvostoliittoa, jossa kaiken muun arvostelu oli sallittua, paitsi poliittisen ideologian. Niinpä, kun esimerkiksi vasta rakennettu tie sortui, syy ei suinkaan ollut sosialismin vaan huonon-minkä-lie.

Ensimmäisessä artikkelissaan Pravda kirjoittaa Helsingissä juuri vietettävästä Pride-viikosta. Kirjoituksessa todetaan, että "tasa-arvoa" eli perinteisen perheinstituution romuttamista vastustavat ovat "homo-foobikoita". Tavallinen keskiverto sukankuluttaja ihmettelee, miten hänestä on tullut homofoobikko, kun hän ei ole käynyt tiputtelemassa seksuaalivähemmistön edustajia katoilta tai kivittänyt kuoliaaksi. Sen sijaan, edistykselliset ovat toivottaneet Suomeen tervetulleina valtavan määrän miehiä, joille ei tuota mitään estettä avoimesti paljastaa olevansa homo-, juutalais- ja naisfoobikoita. Suomalainen sukankuluttaja luonnollisesti kokee, että hänestä tehdään pilkkaa - olisi sama kuin vegaania kutsuttaisiin lihafoobikoksi.


Toinen Pravdan artikkeli kertoo, että ranskassa lihafoobikot ovat jo aloittaneet systemaattisen terrorin lihakauppiaita vastaan. Mitäpä jos homofoobikot kivittäisivät ja tuhrisivat homojen omistamia liikkeitä, kiinteistöjä tai autoja? Ja itse asiassa, niinhän he tekevätkin, mutta ne eivät ole suomalaisia homofoobikkoja vaan ihan aitoja puhdasoppista shariaa kannattavia nuoria.

Eilen kuulin Yle Areenan radio-ohjelmasta (All Muslim Panel), jossa nuoret muslimit kertoivat kokemuksiaan (hyvällä suomen kielellä) millaista on olla muslimi. Yksi pojista kertoi, että naisen asema islamissa on moitteeton. Joka muuta väittää, ei tunne oikeaa islamia. Esimerkkinä hän kertoi, kuinka maailman vanhin yliopisto on Marokossa, mikä on osoitus islamilaisen maailman edistyksellisyydestä suhteessa kristittyihin. Väite on tietenkin kahta kautta virheellinen, mutta poika taisi tietoisesti päästellä taqiyaa.

Ensiksikin, maailman vanhin yliopisto lienee ollut Konstantinopolin yliopisto, joka - toisin kuin Marokkon yliopisto - opetti muutakin kuin islamia ja sharialain tulkintaa. Tuohon aikaan Konstantinopoli oli kristitty kaupunki. Se, että muslimit myöhemmin valtasivat ja tuhosivat Konstantinopolin, on aihe jota muslimit eivät halua käsitellä. Lienevätkö he sitten akatemiafoobikkoja?

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Janne M. Korhonen islamofasisti?

Turkulainen Aalto-yliopiston organisaation ja johtamisen laitoksen jatko-opiskelijaksi itseään kutsuva Janne M. Korhonen on paukauttanut ilmoille sellaisen aivopierun (Ei palvelua fasisteille), että sitä on pakko kommentoida. Kommentoin Korhosen blogiin, että hän itse edustaa natsiaatetta, mikäli hän vastaa kahteen kysymykseen myöntävästi:

1) Kannattaako hän hyvinvointivaltiota
2) Kannattaako hän positiivista diskriminaatiota mustille.

Mikäli hän vastaa kysymyksiin kyllä, hänen ideologiansa edustaa vasemmistolaista rasismia. Tarkalleen ottaen islamofascismia, kuten alla kuvailen. Aiempi kirjoitukseni aiheesta perustui Hege Storhaugin kirjaan "Islam yhdestoista vitsaus".


Lainaan Korhosen kirjoituksen sanoman ydinviestin alle:
Vastustakaa siis fasismia vastustamalla fasisteja. Mihin he menevätkin, evätkää heiltä heidän rauhansa luulla, että modernin ajan synkintä ja epäinhimillisintä aatetta kannattava, toisilta ihmisiltä heidän synnynnäisten ominaisuuksiensa vuoksi ihmisarvon epäävä voi odottaa tulevansa kohdelluksi jotenkin muuten kuin ihmiskunnan vihollisena ja hylkiönä. Kun näette fasismia tai rasismia julkisesti kannattavan – hyvä lista kannattajista löytyy esimerkiksi nykyisen Perussuomalaisen puolueen aktiiveista ja muista ns. haittaisänmaallisten, ihmisoikeuksia vastustavien organisaatioiden jäsenlistoista – tehkää hänelle rauhanomaisesti mutta jämerästi selväksi, ettei hän ole tervetullut saman katon alle. Tehkää hänen puolestaan vain se, minkä laki, työnantajanne nimenomaiset määräykset ja hänen muilta ihmisiltä epäämänsä perusinhimillisyys ehdottomasti edellyttävät teitä tekemään. Mutta tehkää myös tiettäväksi, että jos hän luopuu ihmiskunnalle vihamielisestä aatteestaan, hän on jälleen tervetullut ihmisyhteisöön. Fasistien ja rasistien hyljeksintä on perusteltua nimenomaan siksi, koska näistä mielipiteistä on täysin mahdollista ja jopa helppoa luopua.
Syy, miksi kommentoin Korhosen kirjoitusta johtuu siitä, että hänelle fasistit ja natsit (ja Perussuomalaiset) ovat sama asia. Toisin sanoen, Korhonen asemoi mm. juutalaisten holokaustiin syyllisen ideologian päävastustajakseen. Se on ihan hyvä lähtökohta, en minäkään arvosta juutalaisten joukkomurhaajia. Kuten Göteborgin esimerkki kuitenkin osoittaa, Euroopassa antisemitismi loimuaa erityisesti muslimien joukossa. Vastaavia rikoksia on tehty erityisen paljon Ranskassa ja Saksassa, ja aihetta on tutkittu mm. Pew-researchin toimesta.


Nyt siis herää kysymys: jos Korhonen oikeasti on sitä mieltä, että mm. juutalaisiin kohdistuvan vihan ja väkivallan uhan edustajia tulee julkisesti halveksia ja hyljeksiä ja kieltäytyä palvelemasta heitä, niin päteekö tämä myös Suomessa oleviin jihadisteihin, salafisteihin ja Muslimiveljeskunnan kannattajiin? Jos natsit löytyvät Perussuomalaisten jäsenluettelosta, löytyvätkö muslimifanaatikot moskeijan ovelta? Onko oikeutettua olettaa, että muslimi pukeutumisensa tai puutteellisen kielitaitonsa vuoksi kannattaa puhdasoppista shariaa, kuten homojen kivittämistä?

Koska oletan Korhosen olevan sanojensa mittainen mies ja kykenevä loogiseen ajatteluun, uskon hänen todellakin tarkoittaneen, että missä ikinä kohtaattekin juutalaisiin, naisiin tai muihin vääräuskoisiin kielteisesti tai jopa väkivaltaisesti suhtautuvan ihmisen, kieltäytykää kaikesta lain sallimasta yhteityöstä hänen kanssaan. Esimerkkejä tällaisista ihmisistä Korhonen kertoo löytyvän sekä Perussuomalaisten jäsenistä että ilmeisesti myös moskeijoista.

Todettakoon lopuksi pakollinen vastuuvapauslauseke: minusta kaikkien Suomessa laillisesti olevien Suomen kansalaisten oikeudet ovat yhtäläiset syntyperästä jne. riippumatta. Muslimi saa ympärileikata poikansa samoilla perusteilla kuin lesbopari saa kasvattaa pojastaan vegaanin. Toiset ideologiat ovat inhimillisempiä kuin toiset, ja se ajatus on monikulttuurisessa yhteiskunnassa vaan hyväksyttävä. Jos muslimien tavat eivät sovellu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, silloin heidät tulee pysäyttää rajalle. Tänne päässeillä muslimeilla on silti ihan samat oikeudet seurata uskontonsa oppeja kuin täällä syntyneillä Vihreilläkin on oman Gaia-panteisminsa.

Lisäksi, kaikkia ihmisiä tulee kohdella siten, että toiminta ei lisää vastakkainasettelua "oikeassa" ja "väärässä" olevien kesken.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Kokoomus haisee kommunismille

Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset on julkaissut huikean Heikki Hakalan kirjoittaman artikkelin, joka jo otsikossaan "Eurooppa on kuilun partaalla" maalaa suuntaviivat. Kirjoituksen pääosan vie Saksan Vihreiden entinen voimahahmo Joschka Fischer. Vihreä ideologia on natsiaatteen suora perillinen, kuten Mikko Paunio kirjoituksessaan "Kuva, jonka maailman Vihreät haluaisivat hävittää" kertoo. Myös Suomessa Vihreät saivat kannatusta erityisesti Satu Hassin kaltaisilta stalinisteilta. Touko Aallolla (s. 1984) ei itsellään ole edes muistikuvia Neuvostoliitosta, jonka uudelleensyntymää lupaamalla hän kalastelee ääniä itseään edityksellisinä pitämiltään ihmisiltä. 34-vuotias ihminen ei vaan ole riittävän kypsä johtamaan kansakuntaa.

Joschka Fischer joutui puolueessaan epäsuosioon hyväksyttyään väkivallan käytön. Ei suinkaan siitä, että hän kannatti juutalaisten tuhoa 70-luvulla vaan siitä, että hän kannatti Saksan armeijan osallistumista aselliseen voimankäyttöön Balkanilla. Verkkouutisen jutussa Fischer vaatii Saksaa ottamaan vastuun EU:n omien sotajoukkojen johtamisessa. Fischerin mielestä EU on sodan partaalla, mutta itselleni jää epäselväksi, mistä suunnasta hyökkäys tulee, koska hän ei tarkoita Välimerestä Italiaan nousevia siirtolaisia.

Fischerin mukaan Saksan ja Ranskan on noustava omaksi ryhmäkseen johtamaan EU:ta. Hän visioi, että pienemmät maat voivat liittyä rintamaan, vaikka Itä-Euroopan osalta hän ei moisia toiveita elättele. Tällä tavoin Saksan johtavat poliitikot saavat vallattua koko maanosan haltuunsa, mitä heidän edeltäjänsä koitti jo 30-luvulla. Fischer näkee, että Ranskan presidentti Macron kantaa harteillaan "pyhää tehtävää", jonka tavoite on estää kansallismielisten puolueiden valtaanpääsy. Fischer lainaa Ranskan entisen presidentin Mitterandin johtoajatusta: "Nationalismi merkitsee sotaa".

On aivan keskeistä ymmärtää, että sodat ovat ryöstöretkiä. Sotiminen on kallista ja hallitsijan on se jollain tavalla rahoitettava. Uskonnolla on suuri merkitys sodan oikeutukselle, kuten viime vuosina masinoidussa muslimien maihinnousussa on havaittu. Viisauksia mädästä hallinnosta on niin Olaus Petrin tuomarinohjeessa (mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan), Axel Oxenstiernan anekdootissa (poikani, kunpa tietäisit miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan) kuin Senecan filosofiassa (kansa pitää jumalia totena, viisaat epätotena ja hallitsijat hyödyllisinä).

Joschka Fischerin harhaiset horinat voidaan nähdä EU:n reaalipolitiikan tiivistymänä, mutta meille suomalaisille on vieläkin oleellisempaa ymmärtää, että kirjoitus julkaistiin entisen Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattajassa. Se kuvastaa, millaisessa ideologisessa ahdingossa entinen oikeistopuolue nykyisin on. Se on ominut vasemmistolaisen ideologian kohoa myöten vailla minkäänlaista pyrkimystäkään haastaa sitä omilla arvoillaan. On aivan sama, äänestätkö Kokoomusta, Vihreitä vai Demareita. Kuten Neuvostoliitossakin, meillä on vain yksi puolue, joka pitää tiukassa otteessaan mediaa, kuten Kalle Isokallio blogissaan hienosti kuvailee.

Koska Suomen taloudelliset resurssit ovat pienehköt ja suomalainen talonpoika laittaa öykkäröivät hallitsijansa kuriin, kaikkien puolueiden johtajien on oman etunsa vuoksi kannatettava Euroopan Unionia. Se tarjoaa niin hulppeat edut kaikille jäsenvaltioidensa poliitikoille, jotka kotimaissaan toteuttavat EU:n tahtoa, että kansallisen edun ajaminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi. Demokratia on kriisissä, koska enemmistö kansasta on valmiita ryöstämään vähemmistön, jos se tehdään lailliseksi. Tätä ryöstöä enemmistö valitsee toteuttamaan ryhmän rosvopäälliköitä, joita demokratiassa kutsutaan poliitikoiksi - islamissa imaameiksi.

torstai 21. kesäkuuta 2018

Nämä toimittajat tanssivat vauvojen haudoilla

Eräs blogini kantavia teemoja on ollut vasemmistolaisen väkivallan oikeutuksen ja käyttämisen pohdiskelu. Kaikki sosialistiset hallinnot ovat luonteeltaan sotilaallisia, kansa totutetaan sodan ideologiaan (sota syöpää vastaan, sota rasismia vastaan, sota köyhyyttä vastaan jne.) ja niiden elinkaari päättyy sotaan. Pysyäkseen vallassa, sosialistien on jatkuvasti käytävä sotaa - sanoohan vanha viisauskin, "kun sisäpolitiikassa ongelmia, käynnistä ulkopoliittinen kriisi". Myös EU ylläpitää jatkuvaa sotilaallista Venäjän uhkakuvaa päällä - ja tietenkin vain EU kykenee liennyttämään sitä (itse luomaansa) uhkaa. Aika moni nämä väitteet ihan tosissaan ottavat.

Eräs aikamme suurista mysteereistä on Palestiinan kriisi. Sota, jonka rättipäät aloittivat ja nöyryyttävästi hävisivät, jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, koska media sitä ruokkii ja ylläpitää. Toisin kuin Vietnamin sota, Palestiinan kriisi ei pääty julkisuuden valokeilan osuttua siihen, vaan se saa väkivallan leimahtamaan kahta kauheammin. Toimittajakunnan yleinen vasemmistolaisuus on pääsyy, miksi länsimainen media kannustaa palestiinalaisia alistumaan oman hallintonsa sortoon. Palestiinalaishallinto (PA) ja Gazaa tyrannisoiva Hamas ovat tämän hetken julmimmat hallinnot, joiden toimia länsimainen toimittajakunta katsoo läpi sormiensa. Jopa siinä laajuudessa, että kun Yhdysvallat erosi YK:n Ihmisoikeusneuvostosta (UNHCR), länsimainen media syyllisti Trumpin hallinnon juutalaisten edessä nöyristelystä!

Isänmaalliset muistavat viime itsenäisyyspäivältä, kuinka media nolasi toistaiseksi pahiten itsensä syyllistämällä soihtukulkueen estävän lapsille suunnatun toritapahtuman - syntyi ns. alpakkagate ja valemedia sai uuden pilkkanimen alpakkamedia. Suomalaisen sosiaalidemokratian muina tähtihetkinä on pidettävä tietenkin Helena Erosen Hihamerkki-kirjoitusta, jota pääministeri Jyrki Katainen paheksui. Kun häneltä kysyttiin tv-uutisissa, onko hän itse lukenut kyseisen kirjoituksen, hän vasti että hänellä ei ole mitään syytä epäillä median asiasta valehtelevan. Soinikin pakotti James Hirvisaaren pois Perussuomalaisista muodollisena syynään se, että hänellä oli työmatka Israeliin, jossa hihamerkkejä ei muistella hyvällä, ja Soini voisi sanoa isännilleen, että hän on aiheeseen reagoinut (Ylioppilaslehdessä hyvä kirjoitus aiheesta).


Suomalaisen alpakkamedian alennustila syvenee syvenemistään. Vastuullisena mediana itseään pitävä JSN:n ohjeisiin sitoutuva valtamedia ei korjaa eikä päivitä uutisiaan, vaikka se saisi uutta tietoa, joka muuttaa alkuperäisen tarinan valheeksi. Viimeisin on satu Israelin kyynelkaasuun kuolleesta arabivauvasta, jonka nielivät koukkuineen Jaakko Isoniemi, Paula Tapiola, Mikko Salmi, Ulla Appelsin ja Petteri Tuohinen, Minttu Mikkonen, Johanna Juupaluoma. Se on tietenkin tiedossa, että islamissa ihmisen henki on halpa, mutta sairauteensa kuolleen lapsen haudalla tanssiminen on jotain niin makaaberia, että siitä on nauru kaukana. Kun alpakkamedia revittelee alun alkaen hyvin epäilyttävästä tarinasta valtavan show'n eikä korjaa tietoa sellaista saatuaan, ei kenellekään pitäisi olla epäselvää, miksi oikeistolaisesti ajattelevat ihmiset eivät luota toimittajiin.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kai Mykkänen - myi kakkanen

Suomea on kirottu älyllisesti heikonpuoleisella sisäministerillä, jonka mielestä suomalainen poliittinen eliitti on maailman paras. Hänellä ei käy mielessäkään, että Tanskassa tai Itävallassa voisi olla Suomea paremmat virkamiehet, fiksumpi kansa ja ennen kaikkea älykkäämmät poliitikot.

Veikkaan Mykkäsen olevan hiukan keskiarvoa korkeammalla äo-tasolla (110), mutta tunneälyä hänellä on saman verran kuin koppakuoriaisella. Suomalaisen veronmaksajan silmään kuseminen on oma taiteenlajinsa, mutta kuten pornografiakin, se ei ole kovin vaativaa vaikkakin hauskaa katseltavaa. Kai Mykkänen on ihminen (en viitsinyt kirjoittaa "mies"), jollaisia oli koulun historiankirjoissa: Yrjö Leino, Vidkun Quisling, Otto Kuusinen tai Pjotr Stolypin. Koulussa kuvittelin, että ihminen on pahantahtoinen toimiessaan kuten em. henkilöt, mutta sittemmin olen tajunnut, että kyse on heikoista hoksottimista.

Kai Mykkänen ei siis halua, että Suomi yhdessä Tanskan ja Itävallan kanssa suunnittelee EU:n ulkopuolelle "käännytysleirejä", joihin turvapaikkaa hakevat sijoitettaisiin odottamaan päätöstään tai karkotustaan. Huvittava nimi tuo "käännytysleiri", koska kyseessähän on keskitysleiri. 2015-16 Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto paheksui minulle sanan pakolaistulva käyttöä, koska kyseessä "ovat ihmiset, eivät luonnonilmiö". Hanna sai myös hetkensä tiedostavan paratiisissa, kun hän vihjaili twiittaja Heikki Hämäläisen kannattavan natsiaatetta.


Kaikki Maahanmuuttoviraston noina vuosina kammoamat käytänteet ovat hivuttautumassa Eurooppaan. Vaikka onkin kiva huomata olleensa oikeassa noina kriisin aikoina, mieluummin olisin tietenkin ollut ilman muslimi-invaasiota. Suomen Rajavartiolaitoksen uuden päällikön Ilkka Laitisen mielestä Suomen rajoja ei tarvitse tilkitä. Hänen perustelunsa mukaan ihmisen pääsyä Suomeen ei pysty estämään. Tyhmä mies ei ilmeisesti ymmärrä, että siitä hänelle maksetaan palkkaa.

Toisin kuin Laitinen esittää, rajalle on mahdollista pysäyttää. Israel rakensi 2012-15 muurin Egyptin vastaiselle rajallen sillä seurauksella, että vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana tulleiden laittomien maahanmuuttajien määrä 9.570 henkilöä romahti vuoden 2016 lukemaan 16 henkilöä. Laiton maahanmuutto ON siis mahdollista pysäyttää niin haluttaessa. Se, että Suomen ylin johto EI halua sitä tehdä ja venkoilee selitellen jotain laittomasti maahan pyrkivien "ihmisoikeuksista" on sellaista sontaa, johon poliittinen eliittimme voisi tunkea naamansa. On rasittavaa, että aikuisia ihmisiä kohdellaan Suomessa kuin lapsia, mutta joka neljäs vuosi heidät kuitenkin todetaan kykeneväksi äänestämään.

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Norsu joka näyttää ankalta

Berat Yilmazin bloggaus tuotti pyynnön hiukan arvioida, minkälainen on sosialistin maailmankuva vapaan markkinatalouden kannalta arvioiden. Ensilukemalta arvioiden kirjoituksessa ei ole häntää eikä päätä. Se on suunnilleen yhtä sekavaa kuin mitä marxilaisuudesta viehättyneen ihmisen maailmankuva kokonaisuudessaan on.

Kapitalismi perustuu käsitykseen, että mikrotaloudessa (kuluttajat ja yrittäjät) taloudellinen toimeliaisuus perustuu näkemykseen, jonka mukaan hyödykkeet vaihtuvat saatavan tuoton ja sijoituksesta aiheutuvan riskin suhteessa. Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjaa pidetään markkinoilla kaikkein pieniriskisempänä, koska perustuslaki määrää, että liittovaltion budjetiddssa ensimmäisenä vastuuna on liittovaltion ottaman velan maksaminen. Toisin sanoen, Yhdysvaltain liittovaltion hallinnon on huolehdittava ensisijaisesti ottamastaan velasta ja vasta sen jälkeen verovaroja voidaan käyttää muihin tarpeisiin.

Korkeariskisiä sijoituksia edustavat esimerkiksi investoinnit iranilaiseen lomakeskukseen, jonka tarkoitus on houkutella länsimaisia turisteja. Korkean riskin sijoitukset voidaan jakaa siemenvaiheen rahoitukseen ja enkelirahoittajiin, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat taloudellisen panostuksen ajallista ajankohtaa projektissa. Siemenvaihe tarkoittaa mahdollisuutta epäonnistua ennen kuin projekti saa kasteluvettä noustakseen kukoistukseensa, ja enkelirahoitus tarkoittaa mahdollisen kukoistuksen siunaamista taloudellisesti. Sen jälkeen voidaan hakea rahoitusta perinteisiltä sijoittajilta (eläkerahastot, pankit jne.).

Tämä Yilmazin kirjoitus lähtee siitä ajatuksesta liikkeelle, että raha on velkaa. Mitä enemmän otetaan velkaa, sen rikkaampi yhteiskunta on. Perusajatus noudattaa nykyisen Euroopan Unionin ja sen keskuspankin EKP:n toimintaa markkinoilla. Vapailla rahoitusmarkkinoilla raha muodostuu valtiosta ja keskuspankista riippumatta. Lainan antaja voi sitoa vaatimuksensa yleisesti hyväksyttyyn valuuttaan (dollari tai euro) tai oravan nahkaan tai vaikkapa talkootöihin. Lainan antaja kantaa riskin siitä, onko hänen antamansa laina tuottava.

Jos yhteiskunta, kuten Suomessa, päättää että velallinen on aina vastuussa ottamastaan velasta ja turvaa velan antajan aseman ulosotolla, lainan antajalle syntyy kiusaus luotottaa alihintaan. Jos perintä turvataan valtion väkivaltakoneistolla, lainan antajan riskiprofiili muuttuu riskejä suosivaksi. Kritiikki lainaa kohtaan muuttuu siis poliittiseksi eikä perustu enää taloudellisiin tuotto-odotuksiin. Tästä oli kyse silloin kun 2008 Yhdysvaltain värillisille osoitetut lainat aiheuttivat massiivisen luottotappion amerikkalaisille pankeille. Säädettyjen lakien mukaan amerikkalaisten pankkien piti nimittäin luotottaa kaikkia asiakkaitaan samassa suhteessa kuin heillä oli talletuksia.

Kun värillisen väestön luottoriskit paljastuivat rahoittajille, kupla puhkesi. Nyt Euroopassa eletään saman kriisin toisintoa. EKP:n antamat lainat kaatuvat joko a) veronmaksajien tai b) eläkevakuutusyhtiöiden syliin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pommi poksahtaa nyt työtä tekevien syliin - ei eläkeläisten, jotka eivät ole edes eläkkeitään koskaan säästäneet.

Olen yrittänyt miettiä, onko Beret Yilmazin kirjoituksessa mitään sellaista, johon saisi reaalitaloudesta tartuntapintaa. En ole keksinyt. Yilmazin mielestä vauraus on velkaa, ja mitä vauraampi ihminen, sen velkaisempi hän on. Jokainen liikkeellä oleva raha on Yilmazin mielestä velkaa valtiolle, joten valtio voi aina myös takavarikoida velallisen omaisuuden. Se oikeuttaa siis valtion takavarikoimaan kaikkien rahat - nehän ovat pohjimmiltaan valtion rahoja.

Koitan lopuksi kuvailla, miten vapaassa markkinataloudessa vauraus muodostuu. Kuvitellaan tilanne, että yhteisö muodostuu kymmenestä henkilöstä, joilla kaikilla on kymmenen osteria. Ostereita on syöty sukupolvien ajan, ja päivittäisen ravinnon saamiseen kuluu koko päivä. Joku keksii kalastukseen soveltuvan verkon. Hän kykenee yhden päivän aikana tuottamaan ravintoa koko kymmenen hengen heimolle. Muut yhdeksän toteavat, että ostereiden sukeltamisen sijaan he hierovat kalastajan jalkoja, korjaavat hänen mökkinsä tai paistavat hänelle lounaan, jos he saavat vastineeksi päivittäisen annoksensa kalaa.

Kalastaja saa yhdellä reissullaan nostetuksi sekä omaa että muiden elintasoa niin paljon, että aikaa jää rakentaa teitä, kalanjalostukseen soveltuvia laitteita että tuottaa tv-ohjelmia, joita katsellen yhdeksän muuta yhteisön jäsentä kokevat elämänlaatunsa parantuneen. Yilmazin kaltaisten sosialistien mielestä verkkokalastuksen keksineen yksilön vauraus tulee takavarikoida, koska hänen vauratensa oli lainaa muilta yhteisön asukkailta.

Ymmärrän, että näin kuvattuna sosialismi tuntuu utopialta, mutta jos norsu kävelee kuin ankka, ääntelee kuin ankka ja näyttää ankalta, tuskin se on norsu,

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Ilmainen vinkki medialle

Valtamedia on makustellut pari päivää Suomen kulttuuripajan ja ajatushautomo e2:n raporttia, josta selviää, että suomalaiset ovat varsin konsensushakuisia ja isänmaallisia (Kirkko&Kaupunki). Erityisesti Helsingin Sanomien pääkirjoitus on suorastaan tyrmistynyt:
Suhtautuminen tiedotusvälineisiin on sillä tavalla muuttunut, että inter­netistä haetaan sellaisia uutisia, joita halutaan kuulla. Yhtenäiskulttuurin aika yksien radio- ja televisiouutisten ja yhden valtakunnallisesti tai alueellisesti hallitsevan ­sanomalehden varassa on auttamatta ohi. Samoin taitaa olla myös konsensus, yhteisymmärrys, jota ennen pidettiin tavoiteltavana asiana.

Niin sanottu vaihtoehtoinen media on lisäksi voinut syödä arvovaltaa ja uskottavuutta myös vakiintuneilta ja luotettavina pidetyiltä viestimiltä. Yhteiskunnallinen keskustelu näyttäytyy riitelynä ja vastakkainasetteluna. Se voi taas johtua netin keskustelupalstoista, joissa sivistynyt kielenkäyttö on harvinaista.

Kun jopa tutkijoiden poliittisia tarkoitusperiä epäillään, se voi johtua uusista puo­lueita lähellä olevista ajatushautomoista. Jokaisella eduskuntapuolueella taitaa ­nykyään olla omansa.
Valitettavasti täytyy kertoa Hesarille, että olette aivan metsässä. Samaisen tutkimuksen mukaan 83% pitää suomalaisuutta tärkeänä. Jopa Vihreiden (82%) ja Vasemmiston (71%) tukijoista ylivoimainen enemmistö on kansallismielisiä. Suomessa ei käydä keskustelua vapaan markkinatalouden ja sosialismin eduista ja haitoista, koska yli 90% suomalaisista kannattaa demokraattista sosialismia. Valtakamppailu käydään siis nationalistisen ja antinationalistisen rajat ylittävän marxilaisuuden välillä. Kuten tutkimuksesta huomaa, ylivoimainen enemmistö kannattaa nationalistista versiota parempana.

Toimittajille suomalaisten kansallismielinen ajattelutapa on kauhistus. He itse kannattavat marxilaista maailmaa ilman rajoja. Koska heillä on valtava vaikutusvalta poliitikkoihin, nykyajalle tyypilliset selkärangattomat poliitikot taipuvat toimittajien edessä kuin Pori Jazzin hallitus. Valtamedia saa silloin tällöin turpiinsa, kun se ottaa yhteen kansallismielisten kanssa, ja näin kävi viimeksi 6.12.2017 Töölöntorin alpakka-kaustissa. Toimittajat syyttävät tappion hetkellä vastustajiaan "äärioikeistolaisiksi" ja heidän käyttämiään ilmaisuja "vihapuheeksi".

Annan siis ilmaisen vinkin sekä medialle että poliitikoille: te edustatte vain noin 17% suomalaisista ja uskotte oman somekuplanne loiskiehuntaa kuunnellessanne edustavanne suomalaisia ja - erityisesti - ainoaa, oikeaa ideollogiaa. Minulla on teille huonoja uutisia: se järjestelmä kuoli 1991.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Vihreä hakaristi taivaalla

Ihmismieli on ennalta-arvaamaton ja epäjohdonmukainen. Järkevinä pitämiämme ihmisiä voidaan kuvata kaksinaismoralisteiksi ja epärationaalisiksi. Maailma on täynnä paradokseja joita on vaikea ymmärtää. Modernin ajan suurin paradoksi on tiedonvälitykseen keskittyneen median haluttomuus tulkita paradokseja. Pääosin kyvyttömyys johtuu ideologisesta puhdasoppisuudesta, joka leimaa erityisesti vasemmistoa. Oikeistolainen maailmankuva perinteisesti on nojannut klassiseen filosofiaan, joskin silläkin on omat kristillisen ideologian puhdasoppisuutta vaativat kannattajansa. Ei ole sattumaa, että Jan Vapaavuori puhuu "pyhistä arvoista".

En tee suurta vääryyttä, jos luettelen nyky-Suomen pahimmat antisemiitit: Rosmo Soininvaara, Örkki Tuomioja, Lee Andersson, Jyrki Käteinen ja Hesarin toimitus. Jokaisessa em. puolueissa on myös niitä, jotka poliittisen korrektiuden vuoksi pitävät suunsa kiinni, mutta jotka ymmärtävät Israelia uhkaavan islamin todellisen luonteen. Nimeltä heitä on turha mainita tässä yhteydessä.

Kannattaa huomata erityisesti se, että hakaristi on väriltään Vihreä (sic).

Suomalaisessa kansallismielisessä skenessä kansallissosialistiset piirit ovat saaneet näkyvyyttä (vaikkakaan eivät kannatusta) kiitos antinationalistisen toimittajakunnan. Valtaosa suomalaisista kannattaa sosialismia sen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan muodossa. Heillä ei ole sympatiaa rodunjalostusta kohtaan toisin kuin toimittajakunnalla, jonka mielestä neekerit, arabit ja muut "valkoisen patriarkaatin sortamat" ovat niin vähä-älyisiä, etteivät selviä ilman taloudellista tukea. Tuen järjestää vasemmisto, joka jakaa "valkoiselta patriarkaatilta" kerättyjä veroja äänestäjilleen (Curley-ilmiö).

Gaza on alue, jota Hamas terrorisoi vapaasti. Hamas on vastuussa gazalaisten kurjuuudesta. Hamas on järjestö, joka kannattaa juutalaisten tuhoamista. Hamas on samalla eurooppalaisen vasemmiston nuolenkärki sen tavoitellessa juutalaisten joukkomurhaa. Aikamme suurin paradoksi on, että media puolustaa Hamasia samalla kun se vastustaa suomalaista kansallissosialismia. Nadia Al-Noorin kolumni kuvaa hyvin, miksi länsimainen media on niin sekaisin.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Varmavuoren plantaasiorjat

Lasitalon Pravdasta pukkaa taas pihalle niin lapsellista analyysiä, että naurattaa. Joitain vuosia sitten kirjoitus olisi saanut minut pahalle tuulelle, mutta kiitos Italian, Itävallan, Unkarin, Slovenian, Puolan, Tanskan ja ehkä vähemmässä määrin myös Suomessa heränneen tietoisuuden maanosamme kriisistä, enää vanhahtavat "edistyksellisyyttä" markkinoivat kyhäelmät vain paljastavat, kuinka suvakkien käyttämät fraasit murenevat. Tässä hyvä esitys maahanmuuton ongelmista ja kestoselityksistä, joten ei siitä sen enempää.

Tällä kertaa penaali Marjaana Varmavuori oli asialla, ja katsotaanpa heti alkuun, mistä on kyse:
Syrjäytymisvaara ei ole ainoa ongelma, joka suomalaisesta identiteettipolitiikasta ja ulkomaalaistaustaisten määrän kasvusta seuraa. Kun entistä suurempi joukko ihmisiä suljetaan suomalaisuuden ulkopuolelle, kärsii myös yhteiskunnan yhtenäisyys.
On totta, että kulttuurinen yhtenäisyys väljenee ja haihtuu, jos yhteiskunta on monikulttuurinen. Tämä on päivänselvä asia. Monikulttuurinen yhteiskunta on luonteeltaan Neuvostoliiton kaltainen onnela, joka pysyy kasassa vain valtion väkivaltakoneiston avulla. Juuri sen takia Afrikassa ja Euroopassa on siirrytty kansallisvaltioihin. Jopa meidän silmissämme yhtenäiset arabimaat ovat olleet kykenemättömiä luomaan sosialistista panarabialaista liittovaltiota vastustamaan aikamme suurinta vitsausta islamia. Monikulttuurinen valtio ei toimi.

Poliitikot yrittävät enemmän tai vähemmän suorasanaisesti patistella meitä suomalaisia synnytystalkoisiin. Tehokkaampaa olisi ottaa koppi niistä sadoistatuhansista uusista suomalaisista, joita Suomessa jo on.
On täyttä rasismia edellyttää neekereitä synnyttämään lapsia, jotta plantaasin emäntä Varavuori voi nauttia iltapäiväteensä terassillaan. Ei sillä, neekerit menestyvät paremmin lapsia siittämällä kuin työtä tekemällä, eli kyllä Marjaana tässä oikeilla jäljillä on. Yleensä sitä vaan pidetään hänen viiteryhmässään rasismina, jos yleistää jonkun ominaisuuden - kuten suuret lapsiluvut - rodullisiin piirteisiin.

Lopuksi Marjaana Varmavuori vielä lataa, että suomalaisuus on vain toivekuva, joka meille on syötetty:
Se mitä perinteisesti mielletään suomalaisuudeksi ei ole mikään kiveen hakattu ikiaikainen totuus, vaan historiaan nojaava kulttuurinen määrittely. Tähän mennessä suomalaisuuden määrittelyssä on painotettu syntyperää ja etnisyyttä. Tulevaisuudessa olisi syytä antaa enemmän painoarvoa Suomessa asumiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle.
Vuonna 1939 Josif Stalin lähetti Suomeen miljoona alamaistaan asumaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ei-isämme nojasivat kulttuuriseen määrittelyyn, ja historiallisesti estivät Stalinin pyrkimyksen. Suomalaiseksi voii tulla omaksumalla suomalaiset tavat. Noudattaessaan suomalaisia tapoja ihminen osoittaa ympäristölleen olevansa luotettava, eli täyttävänsä hänelle annetut velvoitteet (eletään arvojen mukaisesti). Kun ihminen täyttää velvollisuutensa, hän lunastaa itselleen vapauden elää niin kuin parhaaksi näkee.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Muustalainen ongelmissa - yksittäistapaus

Helsingin Sanomat maalittaa täysillä ravintola Iltakoulua Kalliossa. Uutisen mukaan Facebookissa leviää video, jossa ravintolan työntekijä kieltäytyy myymästä alkoholia mustalaiselle. Huomatkaa, että mustalaiset itse käyttävät itsestään nimitystä mustalainen
”Mitä olette sopineet? Että ette myy mustalaisille?” mies kysyy videolla.
miehen tivatessa syytä porttikiellolle.

Tarjoilijalla on täysi oikeus toimintaansa. Jos mustalaisia tulee isompi lauma ravintolaan kännäämään, tapahtuu white flight, ja se tapahtuu pysyvästi. Yrittäjän riski lankeaa siis täysimääräisenä. Mustalaisia on kahta lajia - uskovaisia ja rikollisia. Tämä on vaiettu tabu, ja toki kärjistys, mutta valitettava tosiasia on, että päihdeongelmaiset mustalaiset ovat impulssiherkkiä ja väkivaltaisia. Toisin kuin valkolaiset, jotka eivät yleensä kanssa aseita mukana, mustalaisilla ase kuuluu ikään kuin asusteeseen.

Viimeksi kun tapasin mustalaisia, olin lähikaupan parkkipaikalla. Oven edessä on invapaikkoja, johon kurvasi auto, josta nousi neljä mustalaista. Hyvin näytti askel kulkevan, joten en tiedä minkä sortin invaliditeetistä oli kysymys. Tämä jatuva perseily, kuten esimerkiksi ravintolan työntekijän kuvaaminen ja videon julkaisu luvatta, paljastaa, että mustalaisista todellakin aiheutuu ongelmia. Jo se, että kuvaa tarjoilijaa, riittää mielestäni syyksi poistaa ravintolasta ja antaa porttikielto. Jos hän oli yksin työvuorossa, humalaiset mustalaiset todellakin voivat olla työntekijän terveydelle vaarallisia.

Ja lopuksi tietenkin pakolliset poliittiset korrektiudet: kaikki mustalaiset eivät ole kusipäitä kuten eivät kaikki suomalaisetkaan. Isompi osa mustalaisista on kusipäitä kuin suomalaisista. Jos on yleisesti tiedossa, että maahanmuuttajat raiskaavat ja ahdistelevat naisia enemmän kuin suomalaiset, niin samalla tavalla on oikeutettua todeta, että mustalaiset aiheuttavat ongelmia humalassa enemmän kuin valkolaiset. Täysi tuki ravintola Iltakoulun tarjoilijalle.

Jopa poliisi myöntää, että mustalaiset vaientavat itseensä kohdistuvan arvostelun rasismikorilla. Suomen noin 3.500 vangista noin 200 on mustalaisia (kuusi prosenttia). Mustalaisten osuus väestöstä on 0,2% (noin 11.000 henkilöä). Ja muistakaa - vankilaan ei pistetä pikkurikollisia, joita valtaosa mustalaistenkin rikollisista on.