Suomalainen tapa

Julkiseen hallintoon nousee tuttuja, sukulaisia ja muita suosikkeja. Aivan samalla tavalla kuin yksityisellä puolella johtajaksi pääsee kun on jonkun poika/tytät, niin julkisella sektorilla virka aukeaa kun olet sopivaksi havaitun virkamiehen lapsi. Esimerkkejä on pilvin pimein: Urpilainen, Tuomioja, Paasio ja nyt uusimpana Harkimo. Samoin kuin sotilaiden pojat hakeutuvat sotilaiksi, lääkäreiden tyttäret lääkäreiksi, pappien papeiksi niin olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa poliittinen ura on hyvätuloinen ammatti. Ammattipoliitikko on konsensuspoliitikko, joka ei halua keikuttaa venettä, ei ajaa epäsuosittuja vaihtoehtoja heikentääkseen omaa taloudellista asemaansa. Curley-ilmiön keskeisiä tekijöitä on toteamus "ainahan voit muuttaa muualle, jos politiikkamme ei kiinnosta!". Ja huvittavaa kyllä, niistä maista ei muuteta muualle tai jos muutetaan, käy kuten Wahlroosille, josta verottaja totesi että kirjojen muuttaminen ei muuta hänen verotustaan.