Teollinen internet eli Internet on Things (IoT) avaa hurjia tulevaisuuden näkymiä. Halpeneva muistitila ja paraneva laskentateho aiheuttavat pikapuoliin sen, että mikään tapahtunut ei jää tallentamatta ja analysoimatta. Villapaidassa oleva anturi ilmoittaa valmistajalle sijaintinsa, pesujen määrät, käyttökerrat ja mahdollisesti vielä älypuhelimelle kehon lämpötilan, sykkeen ja hengitystaajuuden. Nurmikonleikkuri lähettää tekstiviestin omistajalleen jäätyään jumiin, mutta samalla se kertoo valmistajalleen pihan pinta-alan, leikkuutiheyden ja sijainnin. Kaikki - siis kaikki - mitä teemme ja missä olemme on jonkun hallussa.
20 vuotta sitten internet mullisti tiedonvälityksen. Siihen asti ainoat maksuttomat uutiset kuuli radiosta. Televisiolla oli lupamaksunsa ja lehdillä tilauksensa. Yhtäkkiä kaikki kansalaiset saivat saman tiedon. Tietoa ei ollut käsittelemässä ja arvioimassa toimittajia, jotka kukin oman arvomaailmansa mukaan tietoa tulkitsivat ja levittivät (tai olivat levittämättä) eteenpäin. Tiedonvälittäjille ilmestyi mainostajia, jotka maksoivat tiedon välittämisestä loppukäyttäjän puolesta. Konservatiivit julkaisivat itselleen mieluisia tietoja ja liberaalit itselleen. Kamppailu ihmisten huomiosta, ajasta ja tietenkin rahasta (kulutuskäyttäytymisenä) oli noussut uudelle tasolle.
Tavallisesti ihminen tekee kaikkensa välttääkseen joutumasta tuntemaan pelkoa. Kuitenkin hän saattaa ostaa perjantainäytökseen 15 euron lipun päästäkseen katsomaan kauhuelokuvaa. Se osoittaa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan saadakseen jotain haluamaansa. Uutisvirta ei ole sellainen, mistä halutaan maksaa. Toimitettu aineisto - kuten vaikkapa Kanava-lehti, Talouselämä tai jotkut ammattilehdet - saa lukijoita. Ihmiset ovat valmiita maksamaan toimittajalle säästääkseen omaa aikaansa ja vaivaansa.
Moni nykyajan luddiitti menettää yöunensa pelätessään tulevaisuuden massatyöttömyyttä, jonka he uskovat olevan seurausta teollisen internetistä ja automatiikasta/robotiikasta. Tällä hetkellä ihmiset eivät vielä ole ymmärtäneet, mitä kaikkea tietoa heistä on kerätty ja kerätään (Big Data). Jossain vaiheessa joku oivaltaa, että yksittäisillä ihmisillä on halu tietää, mitä kaikkea heistä tiedetään. Yksittäinen ihminen saa viedä omat tietonsa haluamalleen yhteistyökumppanille säilöön. Tämä yhteistyökumppani voi myydä hallitsemiensa yksityisten ihmisten tietoja eteenpäin kolmannelle osapuolelle yksityisen ihmisen luvalla, tietenkin. Kolmas osapuoli voi kohdentaa mainontaa tai myydä vaikkapa sen villapaidan, joka sisältää sen anturin, kymmenen euroa halvemmalla kuin paidan, jossa anturia ei ole. Vain saadakseen tietoa kuluttajien tottumuksista omaa tuotesuunnitteluaan hyödyntääkseen. Lista on loputon.
Tieto on valtaa. Juuri nyt kaikki suuryritykset hamuavat itselleen tietoa kuluttajista. Toistaiseksi tämä tieto on maksutonta ja toistaiseksi sitä saa kerättyä maksutta. Jossain vaiheessa tilanne muuttuu, ja kuluttaja antaa omat tietonsa jonkun hallinnoitavaksi ja säästää aikaa, vaivaa tai rahaa. Teollisen internetin tulevaisuus nähdään tällä hetkellä samankaltaisesti vähän virheellisesti kuin mitä 2000-luvun alussa nähtiin Sonera ja muut teknoyritykset. Yksin Soneran liikevaihtoennusteet edellyttivät jokaisen suomalaisen kotitalouden puhelinlaskun olevan keskimäärin tonnin kuussa. Oli helppo arvata, että ennuste oli täysin pielessä. Vastaavalla tavalla nykyiset ennusteet tulevaisuudesta on helppo arvata pääosin virheellisiksi. Vain kaksi on varmaa - tieto on valtaa ja tieto maksaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Sama paska, uusi nimi.
http://www.mammothdigital.co.za/
////////
parinvuoden valein myydaan uudellehjelmoija sukupolvelle sama paska uudella nimella.
Tottahan tuo on. Ihan näin pienenkin ihmisen pienessä elämässä. Meikäläinen kun Örnätjäven HÖÖ-Marketissa maksaa kortilla ja sitten samalla vinkauttaa vielä siinä maksumasiinassa sitä bonuskorttiaan, niin meikäläisen ostot ovat jatkuvasti jossain kirjoissa ja kansissa. Jonkun ihan ventovieraan nähtävänä. Ajatus on oikeastaan aika ärsyttävä. Mitä se kellenkään kuuluu, mitä minä ostan. Tietysti voisihan sitä palata puhtaaseen käteistalouteenkin, mutta kun meillä ei ole täällä edes pankkiautomaattia. Ja sen bonuskortin voisi tietysti jättää vinguttamatta, mutta kertyyhän siitäkin aina jotain ja leipäähän ne on murutkin.
Hassuin ilmiö S-kortissa on se, että ABC-asemien bensa on just sen 5% kalliimpaa kuin muiden. Kuitenkaan kovi moni ei varmasti osta 1,5 tonnilla kuussa osuuskappojen tuotteita jotta voisi saada sen 5%:n bonuksen.
Plussa-kortilla bonuksia taitaa tulla vähän heikommin ainakin oman subjektiivisen kokemuksen mukaan, mutta pieniähän ne ovat muutenkin.
Minapa en kortteja kayta. Kannykankin heitin nurkkaan kun -80 luvun lopulla Mobirassa koulukavereiden kanssa kehitettiin kateen sopiva.
\callacenterin puhelin myyjat ei soittele, osaan sanoa heti "thank you, but no than you."
Tieto muuttuu myös monilta osin halvemmaksi. Monenlaista tietoa voi kerätä internetistä ja levittää internettiin, niitä voi monistaa loputtomiin. Esim. 3D sorvaamisen ja tulostamisen malleja moottorinrakennukseen voidaan levittää internetin kautta, jolloin tavalliset ihmiset voivat rakentaa itselleen suhteellisen helposti moottoreita, kunhan heillä on tarvittavat laitteet.
Ruotsissa maksetaan enimmät ostokset kortilla, jopa enemmän kuin naapurimaissa. Monet firmat eivät ota käteistä vastaan laisinkaan. Käteisen rahan määrä vähenee vuosi vuodelta.
Mutta tässäpä on juuri se ongelma.Kortinkäyttäjää voidaan valvoa ja kontrolloida eri instanssien toimesta. Pankit rakastavat kortteja, koska voivat joka transaktiosta rokottaa pienen siivun. Käteistä rahaa ei tarvitse kuljettaa pankkeihin ja automaatteihin. Erityisesti se on ongelma Ruotsissa jossa vilisee rikollisia ja poliisi on täys nolla.
Hallinto rakastaa kortteja, koskapa pimeän rahan käyttö vähenee ja kansalaisten valvonta tehostuu.
Käteine raha on sama asia kuin vapaus. Voit maksaa ja ottaa maksuja ilman että siitä jää merkintä johonkin kontrolliin.
Vaimo rakastaa kaikenkarvaisia asiakaskortteja. Minulla ei niitä ole ainuttakaan lompakossa. Sitäpaitsi nämä asikaskortit eivät ole ilmaisia, kyllä niiden edut joku maksaa.
En käytä älypuhelinta, ja olen ostanut anonyymin SIM-kortin jota voin käyttää jos haluan olla "yksin." En käytä twitteriä enkä naamakirjaa. Minusta on ihan mukavaa jättää mahdollisimman vähän jälkiä itsestäni, se on tällaista uuden ajan "kissa ja hiiri-leikkiä."
Näin on. Mutta käteisen rahan käyttö tehdään mahdollisimman vaikeaksi juuri mainitsemistasi syistä.
Yhä useammin kuulee virkamiehiltä, että käteinen pitäisi kieltää, sillä sitä käyttämällä voi pysytellä yhteiskunnan harmaalla, tai pimeällä puolella.
Korttien käyttäjien ja veronkiertäjien valvonta olisi ilman käteistä rahaa viranomaisille paljon helpompaa. :(
Ai niin, tämä on oikea url:
http://mammothbi.co.za/about
Tuota tulee nyt jokatuutista, äly sitä aly tätä. Samaan syssyyn on laitettu hiilijalanjälki jne. joka myyntimiesten puheista huolimatta tulee reilusti kasvamaan, kun noita antureita ja älymokkuloita asennetaan kasikkialle ja huolletaan/vaihdetaan parin vuoden välein.
Hullun hommaa.
Tuosta työttömyydestä:
Ei kyse ole siitä, että teknologia ja automatiikka aiheuttavat *pysyvästi* työttömyyttä, vaan teknologian kehitys tuottaa tuotannollisen rakennemuutoksen, joka on sitä rajumpi, mitä nopeammin teknologia kehittyy.
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tämä "hyvä" vai "huono" asia; se vain on. Sensijaan taloudessa, jossa on paljon instituutioita ja rakenteita "jäykistämässä" markkinoita, rakennemuutokset ovat usein aika kivuliaita. Tämä johtuu monestakin asiasta, mutta yksi jonka varmasti ymmärrät on se, että kun jonkun tietyn työn kysyntä vähenee ja toisen kysyntä kasvaa, niin palkkojen pitäisi ensimmäisessä pudota ja jälkimmäisessä kasvaa, tasapainottamaan sitä, etteivät ihmiset siirry alalta toisella tuosta vaan. AY-liike esimerkiksi estää tätä ja erilaiset kattavat työehtosopimukset yms tuottavat tilanteita joissa joillain aloilla on työvoimapulaa ja toisilla työttömyyttä. Kuten Suomessa nyt.
Lisäksi käy niin, että uudelle alalle työtavat ja ihmistyön hyödyntäminen kehittyvät hitaasti. Hevosmiehistä ei tule rekkakuskea yhdessä yössä, vaan siihen menee kuukausia tai vuosia. Vielä pahempi tilanne on vaikka softa-alalla, jossa vielä toistaiseksi työvälineet ovat sellaisia että tarvitaan melko kovatasoista loogista ajattelua että pystyy tekemään hyvää softaa.
Tämä kaikki kyllä muuttuu ajanoloon, ja ennenpitkää markkinat kyllä tasoittavat erot. Instituutioiden pitää kuitenkin sopeutua ja muuttua jotta ne toimivat rakennemuutoksen oloissakin. Esimerkiksi Suomen sosiaaliturva on rakennettu oletukselle, että suurin osa väestössä työskentelee suunnilleen 8 tuntisia työpäiviä 44 viikkoa vuodessa toistaiseksi. Teknologia voi tuottaa työmarkkinat, joissa tämä oletus menee ihan rikki. Siksi AY-liike ja sosiaaliturva yms täytyy jotenkin saada alta pois ennenkuin rakennemuutos voi tapahtua, tai sitten saadaan sitä työttömyyttä.
Lähetä kommentti