Olemme kasvaneet islamilaisessa kulttuurissa

Piti katsella eilen Ylen viimeinen vaalitentti, mutta lyhyeksi jäi. Jaksoin katsoa muutaman minuutin, mutta puolueesta riippumatta tarjolla oli samaa paskaa. Poliittinen eliitti kuvittelee, että pahat markkinavoimat - siis kansalaiset ja heitä edustavat eläkerahastojen sijoittajat - estävät Suomen talouskasvun, nousun ja menestyksen. Kyllä se valitettavasti on niin, että tällä sääntelyllä ja veroasteella olemme luoneet sosialistisen yhteiskunnan, joka tukehtuu äänioikeutettujen vaatimuksiin kuin käenpoikaa ruokkiva leppälintunaaras.

Juuri sen kohdan satuin kuulemaan, kun SDP:n pj. Antti Rinne yhdessä Sekoomuksen pj:n Stubbin kanssa totesivat hallitustyöskentelyn olleen kaikkinensa kuitenkin positiivista, koska "hallitus toi eduskuntaan yli 300 uutta lakia". Mielestäni siinä kiteytyy koko touhun ydin. Lakien määrä on menestyksen mittari.

Blogikollega Professori on käsitellyt vaalitulosta ja tiedonvälitystä hyvin, mutta lisään vielä yhden huomion. Iltalehden uutisesta saa käsityksen, että Soini olisi jotenkin muuttanut omaa kantaansa Kreikan todennäköisiin uusiin tukipaketteihin. Lehden mukaan Soini ei vaalitentissä vastannut yksiselitteisesti, voiko Perussuomalaiset olla hallituksessa, joka aikoo antaa Kreikalle lisää lainaa.

Soinin vastaus on kuitenkin ilmiselvä, että ei voi (ilman käteisvakuuksia). Asiaa on käsitelty vaalipäivän lähestyessä useampaan otteeseen, mistä saa käsityksen, että valtavirtamedia antaa äänestäjien ymmärtää, että Soini on luopumassa keskeisestä Jytkyn tuoneesta vaalilupauksestaan. Median liittoutuminen poliittisen eliitin kanssa osoittaa surkeaa journalismia, mutta sehän ei ole mitään uutta. Itse asiassa, koko tämä blogiskene olisi jäänyt syntymättä, mikäli toimittajat olisivat hoitaneet työnsä asiallisesti.

Ilkka-lehden kolumnisti Hannu Purola otsikoi oman surkean kirjoituksensa "Islam ei ole vieras vaan sukulainen". Hänen keskeinen väitteensä on, että

On kummallista, kuinka ihmiset pitävät islamia suomalaiselle vieraana uskontona. Mehän olemme kasvaneet lähes islamilaisessa kulttuurissa. Kristinusko ei poikkea islamista paljon, ja lisäksi molemmat uskonnot ovat kotoisin samoilta seuduilta. Ne ovat siis kulttuurillisestikin läheisiä. Kristinusko ja islam ovat kirjanuskontoina paljon velkaa juutalaisuudelle. Oikeasti erilaisesta kulttuuriympäristöstä tulevan on varmasti vaikea erottaa näitä kolmea toisistaan.

Purolan logiikka menee niin, että koska kansallis-sosialismi ja neuvosto-sosialismi edustavat länsimaista kulttuuria ja ovat kotoisin samoilta seuduilta, emme voi pitää niitä kumpaakaan luontevasti meille vahingollisina tai haitallisina ideologioina. Itse asiassa, Purolan mukaan

erilaisesta kulttuuriympäristöstä tulevan on varmasti vaikea erottaa näitä kolmea toisistaan

Toisin sanoen esimerkiksi pohjoismaiseen sosialismiin perustuva yhteiskuntamalli ei poikkea natsismista tai kommunismista. Siinä hän ironista kyllä, on ihan oikeassa. Jos kommunismi ei ole vahingollista, ei sitä ole islamkaan.