- rasvainen small-talk ja tissien tuijotus kansalaistaidoksiEmme ehtineet edes kissaa sanoa, kun tällainen punavihreän mukasuvaitsevaiston oikeamielisyys pullahti pintaan kuin mädäntyvä ruumis:
- Tos vieres tyhjä sänky sulle.Siinä on rasvaa tihkuva kalapuikko kuin suoraan englantilaisen katukeittiön friteerauksesta näytille nostettuna.
- Joo. Väsyttääkin jo.
- Nussittuna nukkuisit sikeästi...
Viestin perässä on naurava hymiö.
Kankaanniemen toiminnassa nähdään suurta kaksinaismoralismia, koska hän "entisenä kristillisen puolueen edustajana" edustaa siveyttä, korkeaa moraalia ja lähimmäisen rakkautta korostavaa perinteistä maailmankuvaa. Voin vain kuvitella sen henkisen tuskan, minkä kanssa Toimi nyt painii. Hänen poliittinen uransa sai antikliimaksin eläkeiässä, kun miehen piti valmistautua päättämään pitkä poliittinen uransa valtion korkeimmilla paikoilla eduskunnan puhemiehenä tai ministerinä. Tätä leimaa hän ei saa pois pesemälläkään, siitä pitää poliittinen media huolen.
Mutta kaksinaismoralismista... Ei Kauko Juhantalo, Matti Vanhanen, Antti Kaikkonen, Ville Niinistö, Erkki Tuomioja, Jan Vapaavuori, Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Kimmo Sasi, Heidi Hautala tai Sirpa Pietikäinenkään ole edustaneet nuhteettomasti kansaamme. Eikä se ole tarkoituskaan. Neuvostoliitossa ja Kiinassa kommunistiset puolueet ottivat jäsenikseen vain nuhteettomia, tahrattomia ja muita korkeamman moraalin omaavia kansalaisia. Niinpä Puolueen edustajien teot eivät myöskään voineet olla nuhdeltavia, tahraisia tai matalaa moraalia edustavia. Puolueen jäsen sai tehdä mitä halusi ilman pelkoa rangaistuksesta. Toimi Kankaanniemen saama iva ja pilkka paljastaa lähinnä sen, että hän ei kuulu Puolueeseen.
Kaksinaismoralismin huipentuma on Suomessa tietenkin punavihreiden mukasuvaitsevaisten oikeamielinen kannattama islamilainen maahanmuutto. He puhuvat moniarvoisesta yhteiskunnasta, jossa vallitsee uskonvapaus, mutta todellisuudessa he vaativat muita noudattamaan omia arvojaan ja kieltäytymään uskonnollisista vakaumuksistaan. Uskontojen tehtävä on ollut rajoittaa naisten seksuaalista elämää ennen avioliittoa ja myös sen aikana. Nykyinen vasemmistolainen liberalismi sai kovan kaikupohjan ehkäisypillerin ja ruohonpolton kultaisella 60-luvulla yllyttäessään vapaaseen seksiin. Luonto iski takaisin HIV:n muodossa vain kymmenen vuotta myöhemmin, kun 40-luvulla päästiin Toisen maailmansodan ansiosta eroon kupasta oikealla lääkehoidolla. Elämä on monimuotoista.
Vasemmistoliberaalien kaksinaismoralismi on vaikeasti ymmärrettävissä Kankaanniemen osalta, koska hänhän toteutti liberaalia seksuaalista kanssakäymistä. Eikö vasemmisliberaalien pitäisi iloita siitä, että entisestä konservatiiviänkyrästä on kasvanut city-liberaali? ikään kuin homo olisi tullut kaapista ulos, kuten Jörg Haider aikoinaan. Vasemmiston kaksinaismoralismia on vaikea käsittää myös siitä syystä, että punavihreässä kuplassa vaaditaan naisten alistamiseen tähtäävän ideologian suosimista ja kasvua. Islamilaiseen maailmaan sovitettuna Kankaanniemen toiminta näyttää järkevältä - miehen pitää ottaa mitä hän haluaa!
Viime viikolla kirjoitin Rosa Meriläisen kolumnista (Rosa Meriläisen vaginamonologi 14.5.2015). Kolumnissaan Rosa kertoo, että on vain yksi asia, jolla on itseisarvo - siis merkitys, jota valtiovallan tulee suojata väkivaltamonopolillaan. Se arvo on rosameriläisten vagina. Toimi Kankaanniemi loukkasi punavihreän mukasuvaitsevaiston kaikkein pyhintä - halusi vaginaa ilman tunnetta ja sitoutumista. Tässä suhteessa vasemmistolainen liberalismi palaa yllättävän lähelle inhoamaansa konservatiivista kristillistä arvopohjaa.







