maanantai 30. elokuuta 2010

(Eivät omaansa)

Yhdysvaltain keynesiläinen valtiontalouden pito on jatkanut velkaantumista. Jokaista työpaikkaa varten valtio on ottanut velkaa 195.000 dollaria. Sillä summalla olisi varmaan saanut jotain muutakin aikaiseksi (Conrad Black). Sikäli kyllä naureskelen Amerikan valtavalle velkavuorelle, että he tekivät sen, mihin ihan kaikki eivät pysty: vaihtoivat paperia leluihin ja laitteisiin. Kiinalaiset saivat valtavat määrät velkakirjoja ja me muut hirveän määrän tavaraa, jolla ei välttämättä tee mitään. Nyt kiinalaiset investoivat näillä velkakirjoilla Afrikkaan, kun musta mies ei tajua tai välitä, että ne velkakirjat jäävät sanan täydessä merkityksessä mustalle pekalle. Conrad Blackin sanoin: Amerikka tarvitsee tasapainon velanoton ja kulutuksen samoin kuin teollisuuden ja palveluiden kesken.

Talibanit ovat ilmoittaneet, että koska newyorkilaiset eivät anna heidän rakentaa voitonmerkkiään Manhattanille, he saavat lisää kannattajia ja taloudellista tukea länsimaissa asuvilta muslimeilta (New York Post). He näkevät, että moskeijan rakennuskielto myös tuo lisää länsimaissa jo asuvia muslimeita ääritoiminnan kannattajiksi. Voi olla, en osaa sanoa onko syyn ja seurauksen suhde noin selvä. Tulipa terroristeja enemmän tahi ei, yksi on varmaa: islam on arabisosialismin käsikassara samalla tavalla kuin Komintern oli maailmanlaajuiselle sosialistiselle vallankumoukselle.

David Frum tekee hyviä kysymyksiä Irakin sodasta (Iraq in hindsight). Moni vastusti silloin hyökkäystä peläten aiheuttavan valtavan humanitaarisen sekasorron. Kuten Frum totesi, sekasorto oli jo alkanut. Yhdysvallat vauhditti sen räjähtämistä ja ryhtyi auttamaan jälleenrakennustyötä. Jos YK ei ollut kyennyt valvomaan Hussein Ruokaa-öljykaupasta -ohjelmaa tai Jugoslaviassa, Sudanissa ja Ruandassa tapahtuneita etnisiä puhdistuksia, kuka uskoo YK:n olleen tai olevan kykenevä vastaamaan Iraqin kokoisen maan jälleenrakennuksesta? Irakissa kuoli 100.000 siviiliä shiiojen ja sunnien välienselvittelyissä. Eurooppalainen punavihreä eliitti syyttää siitä Yhdysvaltoja, koska islam muistuttaa sitä maailmanlaajuisesta sosialistisesta vallankumouksesta.

Öljyn hinta nousi 2003 vuoden 28 dollarista 2008 vuoden 91 dollariin Kiinan ja Intian nopean energiankäytön kasvun seurauksena. Näillä rahoilla Saddam Hussein olisi voinut tukea ulkomaisia terroristisoluja, taannut turvapaikan Afganista paenneille talibaneille ja aloittaa kolmannen ydinaseprojektinsa. Emme koskaan saa tietää, olisiko näin käynyt, mutta itse oletan Frumin tavoin, että tällä kertaa oli parempi potkaista pallo johonkin suuntaan kuin antaa sen räjähtää jossain vaiheessa itsekseen. Irakin sotaa on Vietnamin sijaan parempi verrata Saksaan, Japaniin, Pohjois-Koreaan ja Afganistaniin, joissa kussakin Amerikka soti äärisosialistista yhteiskuntajärjestelmää kannattanutta diktatuuria vastaan jääden paikalle kymmeniksi vuosiksi turvaamaan alueen rauhallisemman tulevaisuuden.

Mikään ei lopuksi pelota niin hyvin kuin poliitikon vilpitön rehellisyys. Tällä(kin) kertaa kauhun väreet tarjoaa punavihreän aatteen suomalainen pääideologi Osmo Soininvaara uudessa kirjoituksessaan (Helsinki käännyttää Pisa-turisteja 30.8.2010):
Poliittinen turisti on parhaita turisteja, koska he käyttävät paljon rahaa (eivät omaansa).
Totuuden kuulee lapsen ja humalaisen suusta.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyökkäys Irakiin varmasti nosti öljyn hintaa. Ei pelkästään se että Kiina ja Intia ostavat sitä paljon. Venäjä teki hyvät rahat tuosta hinnannoususta.

Jotenkin on tullut semmoinen ajatus että sen sijaan että USA hyökkäisi Irakiin, sen olisi mieluummin kannattanut ampua muutama ydinase Mekkaan, Medinaan ja Riadiin. Siellä kun koko muhamettilaisuus on alunperin keksittykin ja sieltä käsin rahoitetaan muhamettilaisten toimintaa.

Kommari-korea pysyy pystyssä vain siksi kun Kiina ja Venäjä sallivat sen. Muuten kai se romahtaisi heti.

Onko tuo sinun sähköposti toiminnassa? Lähetin sinne viestin kun en halunnut sitä näihin blogikommentteihin.

Kumitonttu kirjoitti...

Terve Vieras!

Hyökkäys Irakiin nosti hetkellisesti hintaa, mutta öljy on siitä mukava hyödyke, että sen hinta muodostuu, toisin kuin esimerkiksi pörssisähkön, vapailla markkinoilla. Kaikki halukkaat voivat spekuloida sen hinnalla, joten siitä vaan ryhtymään kasvottomaksi markkinamieheksi, jos haluaa menestyä rahallisestikin omien näkökulmiensa oikeellisudesta. Joitain lyhyitä piikkejä lukuunottamatta öljyn kulutus on paras mittari reaalitalouden tilasta.

Öljyntuottajamailla on käytössään helppoa rahaa, mutta sen järkevä, onnistunut sijoittaminen tuntuu olevan vaikeaa. Toinen korruption mukanaan tuoma ongelma on öljystä saatavien tulojen käyttö valtion budjetissa. Kun poliitikot ja virkamiehet pääsevät "ilmaisen rahan lähteille", ei tuhlaukselta voi välttyä. Kolmas ongelma on jopa Norjaa vaivaava kotimaisen teollisuuden näivettyminen kalliin kotimaisen hintatason takia. Ja onhan niitä muitakin, mutta tuossa nyt alkupaloiksi.

Pitää käydä tsekkaamassa meili, kiitoksia jo etukäteen.

Anonyymi kirjoitti...

Ruukinmatruuna on kirjoittanut luonnonvarakirouksesta, joista öljyntuottajamaat ovat esimerkkejä.

Norjassa on se hyvä puoli että se löysi öljylähteensä silloin kun se oli valmiiksi demokratia ja sillä oli valmiiksi kohtuullisen monipuolinen kansantalous. USA:llakin on omaa öljyntuotantoa mutta kukaan ei sano että USA:a vaivaa luonnovarakirous.

Tietenkin on hyvä se jos öljyrahoilla saa valtionvelan maksetuksi pois, mikä onkin eka toimenpide mitä öljyrahoilla on järkevä tehdä. Tavallisiin budjettikohteisiin, jotka muutenkin toteutettaisiin, niitä voi laittaa. Veronpalautuksiakin voi jakaa niistä. "Liiat rahat" on parasta rahastoida kuten Norja tekee, ettei ala rellestää niillä.

Amatöörinä päättelen että muutoin valtion olisi kai paras keskittyä siihen että se perii öljy-yhtiöiden saamista voitoista verot ja perii niiden työntekijöiltä verot. Näin se tekee muiden teollisuudenalojen suhteen, jolloin öljyntuotanto on ikäänkuin ala muiden joukossa eikä sitä ylikorosteta.

Jos valtio on öljy-yhtiön omistaja niin sen on varmaan paras rahastoida muut kuin veroina saadut rahat. Muu kuin vero tarkoittanee lähinnä osinkotuloa.

Norjassa on sentään alumiiniteollisuutta halvan vuoristosähkön ansiosta.