Joukkoharha

Roy Spencer kirjoittaa kotisivuillaan (www.drroyspencer.com) yleisön pyynnöstä listan, miksi hänestä teoria ilmaston lämpenemisestä ihmisen polttaman fossiilisen polttoaineen takia (AGW-teoria) on virheellinen. Suomenkielisiä sivuja Wikipediassa ei tästä herrasta ole, mutta englanninkielisillä sivuilla todetaan hänen olevan ansioitunut ja palkittu ilmastonmuutoksen tutkija, joka ei kuitenkaan pidä muutosta minään katastrofina vaan hänen mielestään havaittu muutos mahtuu hyvin kaoottisen järjestelmän luonnolliseen vaihteluun.

Spencer toteaa, että AGW-teorian arvostelijoilla on erilaiset syyt ja lähtökohdat epäilyilleen ja jokainen toivoo olevansa oikeassa, mutta että se on tietysti mahdotonta. Riittää kuitenkin, että yksikin epäilys osoittautuu oikeaksi ja YK:n luoma korttitalo kaatuu. Mittausten tekeminen on aina helpompaa kuin ymmärtää, mistä tulokset johtuvat ja mihin ne vaikuttavat.

Spencerin lista AGW-teorian epäselvyyksistä:

1. Nouseeko Maapallon keskimääräinen lämpötila?
Mahdotonta sanoa, koska vuosittainen vaihtelu on niin suurta. Maanpinnan tasolla havaittu nousu viimeisen 30 tai 50 vuoden aikana on mitattu pohjoisella pallonpuoliskolla. Luotettavaa aineistoa pitkän aikavälin lämpötilan muutoksista ei ole saatavilla. Jos lämpötila edelleen nousee (tai laskee) se voidaan havaita vasta tulevaisuudessa.

2. Miksi osa tutkijoista väittää ilmaston kylmenevän, osa lämpiävän ja osa lämpiämisen kiihtyneen?
Siksi, että vuosittaiset (ja vuosikymmenittäiset) vaihtelut ovat niin suuria. Lopputulos riippuu lähtökohdasta, johon nykyistä lämpötilaa verrataan. 1900-luvun alusta tarkasteltuna lämpeneminen näyttää kiihtyneen, mutta vuoden 1998 jälkeen tilanne on puolestaan tasaantunut. Näiden tietojen perusteella ei voida tietää, mikä on tilanne juuri nyt saati tulevaisuudessa.

3. Onko ilmasto lämmennyt aiemmin?
Kyllä. Satojen tai tuhansien vuosien jänteellä tehdyt epäsuorat havainnot luonnosta antavat aiheen olettaa, että muutosta on tapahtunut. Muutokset ovat tapahtuneet ennen ihmisen mahdollista vaikutusta, joten se vahvistaa epäilyjä ihmisen syyllisyydestä. Vaikka geologit muistuttavat miljoonien vuosien aikana tapahtuneista paljon suuremmista lämpötilan muutoksista, en itse usko niiden selitysvoimaan muutoksille, jotka ovat tapahtuneet viimeisen 10 tai 100 vuoden aikana.

4. Eikö lätkämaila osoittanut viimeaikaisen lämpenemisen olleen ennalta arvaamatonta?
Lätkämailan esittämä muutos viimeisen 2.000 vuoden ajalta on vahvasti kiistanalainen. Mailaa käytettiin todistamaan, että pariin tuhanteen vuoteen ilmasto on pysynyt koko ajan samanlaisena, mutta vasta 1900-luvulla ihmisen toiminnan seurauksena lämpötila alkoi nousta. Todistusaineisto saatiin pääasiassa tarkastelemalla vanhojen puulöydösten vuosirenkaiden muutoksia. Aineisto kuitenkin viittaa omasta mielestäni siihen, että 1.000 vuotta sitten oli lämpimämpää kuin nyt, ja että viimeisen 50 vuoden aikana on tapahtunut kylmenemistä, vaikka olemme mitanneet lämpenemistä.

5. Onko Jäämeren sulaminen todiste lämpenemisestä?
Lämpenemisestä kyllä - ihmisen osuudesta ei. Havaintoja sulamisesta on vain vuodesta 1979, joten nykyiset ennätykselliset sulan veden alueet, kuten vuonna 2007, saattavat silti hävitä 20- tai 30-luvuille, jolloin alueella mitattiin samanlaisia lämpötiloja kuin nykyään. Kiinnostaa on myös se, että Etelänavan merijää on kasvanut melkein yhtä paljon mitä Pohjoisnavan merijää sulanut viimeisen 30 vuoden aikana.

6. Entä merenpinnan nousu?
Täytyy tunnustaa, etten laita sille paljon painoarvoa. Lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee osaksi lämpölaajenemisen ja osaksi jäätiköiden sulamisen takia. Mutta sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta ihmisen osuudesta tapahtumaan. Jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan nousun tiedetään alkaneen ilmiöinä ennen ihmisen vaikutusta, joten tapahtuman syy on hyvin epävarma.

7. Voiko kasvava hiilidioksidimäärä nostaa ilmaston lämpötilaa?
Moni älykäs tutkija väittää, että CO2-määrän nousu ei voi aiheuttaa lämpenemistä. He perustelunsa ovat hyvin teknisiä kuten että "CO2-määrän aiheuttama lämpötilan imeytyminen on jo nyt täysin katettu". Se ei silti mielestäni tarkoita, etteikö lisääntyvä CO2-määrä voisi aiheuttaa havaitun kasvun. Kaikesta huolimatta pidän mahdollisena, että juuri tässä kaikkein keskeisimmässä kohdassa on virhe. Tieteessä on ennenkin tehty virheitä.

8. Kasvaako CO2:n määrä?
Kyllä, ja kaikkein nopeimmin viimeisen 50 vuoden aikana, miksi "useimmat" ilmastontutkijat selittävät juuri sillä lämpenemisen. Käytössämme on hyvin tarkat havainnot kasvusta.

9. Ovatko ihmiset vastuussa CO2:n kasvusta?
Vaikka ilmakehässä on voimakas vuosittainen vaihtelu CO2:n määrässä, varsinkin El Ninon ja La Ninan takia, pidän itse todennäköisimpänä syynä havaittuun kasvuun juuri ihmisen polttamia fossiilisia polttoaineita. Siitä huolimatta, että ihminen aiheuttaisi CO2-määrän kasvun, myös luonto toimisi tässä tilanteessa samaan suuntaan. Havaittu määrä on nyt 390 ppm, kun ennen teollista aikakautta se oli enintään 270 ppm. Kaupungeissa ja rakennuksissa pitoisuudet ovat paljon tätäkin suurempia.

10. Eikö luonnon omat CO2-päästöt ole 20 kertaa suuremmat kuin ihmisen aiheuttamat?
Kyllä, mutta luonnon arvioidaan imevän takaisin kiertoon saman määrän, minkä se aiheuttaa päästöinä. Noin puolet ihmisen aiheuttamista päästöistä poistuu ilmakehästä kasvien yhteyttämisen takia. Kasvit rakastavat hiilidioksidia. Se on elämän eliksiiriä. Kuvitelkaa vastalauseiden määrää, jos lisäämisen sijaan ihminen toiminnallaan vähentäisi hiilidioksidin määrää.

11. Johtuuko nyt havaittu lämpeneminen hiilidioksidista?
Vaikka se on teoriassa mahdollista, pidän luultavampana luonnollisia syitä. Tällä hetkellä emme osaa erottaa ihmisen vaikutusta luonnon vaikutuksesta.

12. Miksi enemmistö tiedemiehistä uskoo CO2:n lämmittävään vaikutukseen?
Koska he eivät keksi muuta syytä, ainakin niin he minulle ovat kertoneet. He eivät epäile, etteikö luonto voi itse olla vastuussa lämpenemisestä, mutta he eivät osaa tehdä eroa ihmisen ja luonnon vaikutukseen. Tässä suhteessa IPCC on valehdellut poliitikoille.

13. Jos ei ihmiset, niin mikä aiheuttaa lämpenemisen?
Tämä on yksi omasta tutkimusalueestani. Käsitykseni mukaan auringonvalon määrän luonnolliset muutokset - pilvisyyden aiheuttamina - selittävät lämpenemisen. Tutkijoiden vähemmistön ja omasta mielestäni luonto on itseohjautuva. Ilmastonmuutos ei tarvitse ulkopuolista pakotetta kuten muutoksia Auringossa.

14. Mikä voisi aiheuttaa luonnolliset muutokset pilvisyyden muutoksissa?
Pienet, pitkäaikaiset muutokset ilmakehän ja merivirtojen liikkeissä voi aiheuttaa noin prosentin muutoksen siinä, kuinka paljon auringonvaloa pääsee maanpinnalle. Se riittää aiheuttamaan nyt havaitun kaltaisen muutoksen. Valitettavasti meillä ei ole havaintoaineistoa viimeisen 30 tai 50 ajalta kyetäksemme arvioimaan todellista syytä.

15.Kuinka vakava oli sähköpostiviestien vuoto julkisuuteen?
Viestit itsessään eivät muuta IPCC:n perusviestiä, että ilmasto lämpenee tai että ihminen on siitä päävastuussa. Viestit kuitenkin todistavat, että ihminen tekee virheitä ja on asenteellinen.

16. Miksi asenteellisuudella on merkitystä ilmastontutkimuksessa?
Kun tutkija havaitsee ongelman, heidän asenteensa vaikuttaa lopputulokseen. Ei niin, ettäkö IPCC:n väite ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä ei voisi olla oikein, mutta poliittiset ja taloudelliset kytkökset ovat saaneet IPCC:n täydellisesti sivuuttamaan vaihtoehtoiset selitykset lämpenemiselle.

17. Kuinka merkittävää on "tutkijoiden konsensus"?
Ilmastontutkimuksen osalta se on merkityksetöntä. Ilmasto on niin monimutkainen, että ylivoimainen enemmistö tutkijoista - jotka ovat yleensä asiantuntijoita jollain kapealla erikoisalalla - kuvittelee muiden tietävän enemmän, ja siksi he antavat tukensa samoille mielipiteille kuin tutkijakolleegansakin. Pieni parhaiten asiaan perehtyneiden tutkijoiden joukko on taipuvainen joukkoharhaan, laumasieluisuuteen, vertaispaineeseen, poliittiseen painostukseen, ajattelemaan energiantuotannosta poliittisesti korrektilla tavalla ja pelastamaan Maapallon - tarvitseepa sitä tai ei.

18. Kuinka merkittäviä ovat ilmastontutkimukseen käytettävät tietokoneohjelmat?
Mallit ovat keskeisessä asemassa arvioidessamme ilmastoa. Ilman selvää numeerista todistusaineistoa väitteiden perustana joutuisimme turvautumaan huutoäänestyksiin. Mallit eivät kuitenkaan ole mikään perusta ennustuksille tulevaisuudesta. Suurin huolenaiheeni on, että malleja on käytetty pääasiassa etsimään tukea väitteelle ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä eikä vaihtoehtoja luonnollisista tekijöistä ole haluttu tutkia.

19. Mitä ennustan tulevaisuudesta?
Pitkän ajan ennusteet sisältävät liikaa epävarmuustekijöitä. Jos on pakko veikata, sanon, että kylmeneminen on yhtä luultavaa kuin lämpeneminen. Kolmas vaihtoehto on tietysti nykyisenkaltainen vakaa ilmasto. Kukaan ei muista 50 vuoden kuluttua, että vuonna 2010 ennustettiin virheellisesti ihmiskunnan sukupuuttoa kuumuuteen vuonna 2060.