Sosialidemokratia on rosvomoraalia

Kansoilla ja yhteiskunnilla on aina jonkinlainen moraalinen näkemys, mikä on oikein ja mikä väärin. Itse muistan parin vuoden takaa blogeissa keskustellun tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri rotujen (tai ihonväristen) suhtautumista ilmaiseen rahaan. Peli toimi siten, että toinen pelaajista sai satasen. Vastapelaaja sai ilmoittaa, missä suhteessa satanen tuli jakaa pelaajien kesken, ja jos satasen saanut ei ilmoitusta hyväksynyt, he menettivät sen satasen. Tulos oli, että valkoiset olivat hyvin avoimia ja raha jaettiin noin 60/40-suhteessa. Valkoisille oli kuin itsestään selvää, että ilmainen raha todellakin oli ilmaista, joten sitä sopi jakaa muillekin. Värillisillä ilmainen raha oli silti sen rahaa, kenen kädessä se oli, eikä sitä yritetty sosialisoida jakosuhteen ollessa 90/10.

Kaikki muistavat uutisia, joissa poika/tyttöporukat ryöstelevät ihmisiltä puhelimia, karkkeja, tupakkaa jne. Uhrit vaiennetaan hiljaisiksi väkivallan uhalla. Tämä muistuttaa aivan suoraan omaa yhteiskuntaamme, jossa väkivallan uhalla yhteiskunta ryöstää mitä keneltäkin huvittaa. Ylenannon uutisen mukaan Ranskan jakobiininen sosialistinen presidenttiehdokas Francois Hollande ehdottaa, että "rikkailta" (tulot >miljoona euroa vuodessa vs. Suomen sosiaalidemokraattien kaavailema "solidaarisuusvero" >100.000 euroa ansaitsevilta) verotetaan jatkossa 75% heidän tuloistaan. Ilmeisesti sosialistit kuvittelevat, että "rikkaiden" raha on tullut näille ilmaiseksi, ja sen jakaminen muille on ihan hyväksyttävää.

Koomista kyllä, näiden tietojen mukaan Suomen rikkaiden kannattaisi vaihtaa omat sosialistimme Afrikan neekereihin.

[Lisäys 2.3.2012 klo 7:30
Eduskunnan puhemies Heinäluoma sai puheeseensa tasavallan presidentille mahtumaan jopa Sdp:n verolinjan: "Niiltä, jotka ovat saaneet enemmän, voidaan myös pyytää hiukan enemmän."

Saaneet? Pyytää...?

Siis juuri tätä vasemmistolaista sanojen vääntelyä ja merkitysten kääntelyä. Varaskin vain pyysi autoa lainakseen, pankkirosvo vain pyysi rahat itselleen, murhamies pyysi toisen hengen pois jne]

Mäntsälän kapina - osa II

Finnairin tj. Vehviläisen asuntokauppa, promillerajan lasku, yökerhojen aukiolon lyhentäminen, Guggenheim-museo...

Armeijan alasajo, Kreikan tukipaketit, alv:n ja tuloveron korotukset, tulonsiirtojen leikkaukset, kuntien yhdistäminen...

Viime aikojen uutisia. Ensimmäinen lista kertoo aivan toissijaisista asioista ja jälkimmäiset jopa kohtalokkaista, jos Suomea ajatellaan kansakuntana vielä parin sukupolven päästä.

Arto Luukkanen kirjoittaa erinomaisen analyysin Suomen hallituksen tilanteesta. Maata ei johda kukaan, koska saadakseen hallituksen kasaan Katainen luopui hallituksen johtamisesta ja määritti yhdessä Eero Heinäluoman kanssa asiat, joita kukin puolue sai ministeriössään vapaasti johtaa. Se on hyvä huomio, jota en ollut itse ymmärtänyt. Se selittää, miksi hallitus pysyy kasassa, vaikka siihen ei mitään järjellistä syytä ole.

Luukkanen myös varoittaa, että kansalaiset ovat aikeissa ryhtyä "lailliseen vastarintaan". Huvittavaa kyllä, media ja poliitikot kaatuilevat kuin horkkatautiset hoilatessaan äärioikeiston (lue: kansallismielisyyden) noususta ympäri Eurooppaa ja samalla vietämme Mäntsälän kapinan 80-vuotismerkkipäivää. En nyt tässä käsittele sen laajemmin Wikipedian väitettä "Lapuan liikkeen kannattajat yrittivät väkivallalla uhaten kaataa hallituksen ja korvata sen oikeistolaisella diktatuurilla", vaikka Lapuan liike jollain etäisellä tavalla tässä asiayhteydessä muistuttaakin Perussuomalaisia.

Totean kuitenkin sen, että ennen vuotta 1932 sosialistit yrittivät jatkuvasti vallankumousta nostattamalla kapinahenkeä perinteisiä oikeistolaisia arvoja kohtaan (armeijan alasajo, suomenkielisyys ja suomalaisuuden vaaliminen, avioliitto ja perheinstituutio, ahkeruus ja omillaan selviäminen jne.), heidän aseellisesta kapinayrityksestään oli kulunut vasta reilu vuosikymmen, sosialistit käyttivät Neuvostoliittoa (Eurostoliittoa?) tukikohtana johtajilleen. Tässähän ei ole mitään uutta.

Jos tätä blogia lukee joku merkittävässä asemassa oleva kokoomuslainen, niin esitän yhden pyynnön: kaatakaa hallitus, heivatkaa Jyrki OW Katalainen helvettiin, järjestäkää uudet vaalit. Ajatelkaa kotimaanne etua - älkää yhden vaalikauden mittaista puheenjohtajanne kunniaa.

Haircut

Papukaija Urpolainen on esittänyt, että satatuhatta euroa vuodessa tienaavien tulee maksaa "solidaarisuusvero". Vero on väliaikainen, mikä sentään hiukan helpottaa oloamme. Tämä lasten opettajaksi pätevöitynyt sangen kokematon kaunotar lanseerasi Suomeen erään termin. Kun hänen johdollaan suomalaisten veronmaksajien rahaa valutetaan Välimeren rantahiekkaan muutama miljardi, Jutta alkoi puhua tukanleikkuusta. Sosialismin keino ratkaista ongelmat on olla puhumatta ikävistä asioista ja muuttaa ne positiivisiksi. Ei siis puhuta rahasta vaan resursseista, ei maahanmuuttajien tekemistä rikoksista vaan suomalaisten rasismista, ei siirtolaisista vaan maahanmuuttajista, ei suomalaisista vaan kantasuomalaisista ja niin edelleen.

Muuten en olisi asiasta jaksanut välttämättä kiinnostua, mutta kun alkaa vaikuttaa siltä, että Urpolaisen - ja esimiehensä Jyrki Katalaisen - osaaminen talousasioissa on samalla tasolla kuin minun osaamiseni tietokoneasioissa, eli juuri nollan yläpuolella. Kun minä puhun tietokoneesta, tarkoitan sillä läppäriä enkä esimerkiksi toimistotalon hissien kulkua ohjaavaa järjestelmää. Minulle tietokone ja sähköposti kuuluvat yhteen pakettiin. Urpolainen ei kehdannut puhua Kreikan valtion myymien velkakirjojen nimellisarvon leikkaamisesta eli velkojen anteeksiannosta eli akordista. Se on varsin tavanomainen järjestely yristysmaailmassa, jossa vaikeuksiin ajautuneiden yritysten toimintakykyä pidetään rahoittajapankin toimesta yllä. Tarkoitus pankin kannalta on, että yrityksen kaatuminen ajaisi toimialan muut yritykset vaikeuksiin, minkä takia on parempi tukea yhtä kaikkien kustannuksella.

Akordin sijaan Urpolainen alkoikin puhua hiustenleikkuusta eli haircutista. Tosiasiassa kuitenkin haircut tarkoittaa velkakirjan vakuusarvon laskemista. Eli jos sijoittajalla on vaikkapa Suomen valtion velkapapereita, jotka hän panttaa, velkapaperi käy lähes koko nimellisarvostaan vakuudeksi. Kuten me kaikki tavikset tiedämme, asunto on sen verran riskinen kohde, että pankki hyväksyy sen arvosta myöntämänsä lainan vakuudeksi vain 70%. Jos tilanne muuttuisi äkillisesti huonommaksi, pankki voisi ilmoittaa asuntovelallisille, että asunnon arvosta enää 35% käy vakuudeksi, jolloin pankki olisi tehnyt haircutin eli hiustenleikkuun kiinteistömassan suhteen.

Ei sillä, pieni asiahan tämä kokonaisuuden kannalta on, mutta valitettavan kuvaava. Media ei viitsi haastaa poliitikkoja enää ollenkaan. Tai osaa, siitä kai se on kiinni kun seuraa yleisesti uutisointia.

Talouskriisin taustalla on virkakunta - eivät markkinat

Vapailla markkinoilla ihmisen tulotasoon vaikuttaa se, kuinka paljon hänen työpanokselleen on kysyntää. On turha rakentaa NMT-puhelimia - vaikka kuinka hyviä - jos niille ei löydy ostajia. Taksin kuljettaja ei saa palkkaa, jos hänellä ei ole asiakkaita. Parturin tulot ovat nollassa, jos kukaan ei halua leikkuuttaa hänellä kuontaloaan.

Tilanne muuttuu tyystin, kun siirrytään julkiselle sektorille. Auramiehen palkka juoksee, vaikka työn jälki olisi luokatonta. Opettaja saa lyhennettyä opintolainaansa, vaikka opetuksen taso olisi alle kaiken kysynnän. Kansliapäällikön perhe matkustaa hiihtolomalla Kanarialle, vaikka ministeriön virkamiehet olisivat räkineet kattoon koko vuoden.

Mistä johtuu, että ne, jotka palvelevat kansalaisia, ovat kaikkein vähiten riippuvaisia omien toimiensa tuloksista? Miten valtio voi velkaantua miljardeilla vuodessa, kansantalous jopa supistua ja kansalaisten käytettävissä olevat tulot vähentyä ilman, että kukaan kantaa siitä henkilökohtaisesti ja omalla varallisuudellaan vastuuta? Ovatko julkisen sektorin toimet todella sellaisia, että heidän töidensä tuloksia ei voi mitenkään mitata? Vai onko niin, että sitä ei haluta mitata, koska se voisi paljastaa liian ikäviä asioita?

Liberaalissa fascismissa eli pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on yleisesti hyväksytty ajatus, että ihmiset muuttavat toimintaansa taloudellisen kannusteen tukemana. Energian hinnannousu saa ihmiset kuluttamaan vähemmän energiaa. Sosiaalitukien ehtojen höllentäminen saa ihmiset hakemaan sosiaalitukia. Maahanmuuton ehtojen kiristäminen vähentää maahanmuuttoa. On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunnallisen päätöksenteon taloudellisten seurausten tulokset eivät vaikuttaisi poliittista valtaa käyttäviin virkamiehiin ja ennen kaikkea - heidän henkilökohtaiseen palkkaukseensa. Jos kansantalous supistuu tai yhteiskunta velkaantuu, on yhteiskunnallinen päätöksenteko suosinut niitä tekijöitä, jotka ovat kyseisten tapahtumien taustalla. Ne tekijät ovat moninaisia, mutta tulokset yhtä kaikki helposti mitattavia.

Tunnettu elämänohje "sitä saa mitä tilaa" ei jostain syystä päde niihin, jotka päättävät verotuksesta ja keräämiensä varojen käytöstä. On kuitenkin yhtä tunnettu viisaus, että maksajat lopettavat vähitellen maksamasta, jos he eivät koe saavansa etua maksustaan. Tämä on pohjimmiltaan läntisten demokratioiden ongelma. Sitä ongelmaa ei näemmä voida ratkoa parin vuoden välein käytävillä vaaleilla, koska enemmistö äänestäjistä on edunsaajia. Muuta keinoa tehokkaalle hallinnolle ei ehkä ole kuin saattaa virkakunnan palkat seuraamaan yleistä talouskehitystä. Mittari on epätarkka, mutta parempi kuin nykyinen täysin joustamaton toimintatapa.

Markkinat oikaisevat itse itsensä - virkakunta käpertyy vain tiukempaan kerään.

Randy Hillier

Virkakunnan kytköksiä ei tutki kukaan

Äärioikeiston synty Euroopassa

Kun puhutaan Saksan natsien noususta valtaan, yleisestä historiantuntemuksesta unohtuu yksi asia: natsit kampanjoivat nimenomaan sosialisteina. He olivat myös kansallismielisiä, joka 30-luvulla asemoitiin "oikeistolaisuudeksi", mutta sinä aikana Moskovasta johdettu "internationalismi" kutsui kaikkea kansallismielisyyttä "oikeistolaisuudeksi". Olemme kaiketi oppineet 1900-luvulta, että kansallismielisyys ei tarkoita oikeistolaisuutta - ellemme ole valmiita kutsumaan Stalinia, Castroa, Arafatia, Chávezia, Guevaraa, Pol Potia (ja samalla myös Woodrow Wilsonia, Franklin Rooseveltia ja John F. Kennedya) oikeistolaisiksi. Stalin itse tunnustautui kansallismieliseksi herättäen henkiin "äiti-Venäjän" ja kutsuen Toista Maailmansotaa "Suureksi Isänmaalliseksi sodaksi". Vuonna 1943 Stalin muutti kommunistisen hymnin "Internationaali" puhtaasti venäläiseksi. Historiallisesti kansallismielisyys on ollut liberaalin vasemmiston aate. Ranskan Suuri vallankumous oli kansallismielinen sisältäen Italiasta johdetun Katolisen kirkon vallan hajottamisen kansanvallaksi. Gottfried Herberin johtama saksalainen kansallisromantismi nähtiin sekä kansallismielisenä että vasemmistolaisena. Saksan kansallis-sosialistinen liike oli osa tätä vallankumouksellista liikettä.

Vaikka Saksan natsien kansallismielisyys määriteltiinkin jollain hullulla mutta perustavaa laatua olevalla tavalla "oikeistolaisuudeksi", se kaikesta huolimatta rajoittaa natsismin vain oikeistolaiseksi sosialismiksi. Oikeistolaiset sosialistit ovat kaikesta huolimatta sosialisteja. Suurin osa niistä vallankumoukseen osallistuneista kommunisteista, jotka Stalin teloitti, eivät tulleet syytetyiksi tsaarilaisuudesta vaan "oikeistolaisuudesta" - tarkoittaen sosiaalidemokraatteja. Kaikki poikkeamat Stalinin linjasta saivat leiman "oikeistolaisuus" (tai "äärioikeistolaisuus"). Siitä asti Amerikassa ja Euroopassa on apinoiden lailla toistettu samaa Neuvostoliiton luomaa määritystä "oikeistolaisuudesta" kyseenalaistamatta sen tarkoitushakuista syntyperää.

(Jonah Goldberg: Liberal Fascism, page 71)

Veljekset kuin ilvekset

Bobrikov ja rotutohtori

Timo Soini on todennut telkkarissa, että Olli Rehn on muuttunut "Mikkelin miehestä Brysselin bobrikoviksi". Miestä Rehnissä epäilemättä on, koska asettui puolustamaan Alpo Rusia, jota Suojelupoliisi kyykytti oikein huolella. Bobrikovia Rehnissä on, koska hän ajaa ns. venäläistämispolitiikkaa suomalaisiin nähden. Tällä kertaa "venäläistämispolitiikka" on vaan "brysseliläistämistä". Kreikan tukipaketin takauksien piilottaminen muutaman konkurssikypsän kreikkalaispankin taseisiin on melkoisen luokaton esitys, joka varsin hyvin kuvaa sitä tapaa, jolla Bobrikov halusi poistaa suomalaisten autonomisen aseman. Minusta tämä on sangen selvä yhtymäkohta.

Mutta sitten onkin toinen näkökulma, joka liittyy vanhaan Yleisradion tv-uutisten lähetykseen, jossa Jussi Halla-ahoa kutsuttiin rotutohtoriksi. Se tuo eittämättä mieleen sodanjälkeisen Euroopan pahimmat sadistit; keskitysleirien ihmiskokeita suorittavat lääkärit, jotka teloitettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kuten muistamme, johtava kihlakunan syyttäjä Heikki Poukka pesi jutusta kätensä todeten, että

ilmausta "rotutohtori Brysselin bobrikov" voidaan pitää kielikuvallisena ilmauksena

ja että

kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa politiikassa, ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä

Kun otetaan huomioon, että

Halla-aho Rehn on itse muodostanut poliittista imagoaan esittämällä voimakkaita mielipiteitä maahanmuutto- ja rotuasioissa jäsenvaltioiden yhtenäistämispolitiikan ajamisesta, ja hänet tunnetaan yleisesti myös väitelleenä tohtorina EU:n kenraalikuvernöörinä komissaarina

niin en voi oikein ymmärtää miten lujina poliittisen eliitin hännystelijät (Jyrki Virolainen) pitävät väitteitään, joita he pönkittävät "väitelleen tohtorin" arvovallalla.

Jos jotenkin koitan ymmärtää tätä kokonaisuutta, niin ainoa selittävä asia on se, että poliittisen vastustajan rinnastaminen hulluksi natsiksi on oikeutettua, mutta slaavilaiseksi piruksi ei. Kannattaa muuten muistaa, että anglosaksinen nimitys orjista "slave" juontaa juurensa "slaavilaisiin" kansoihin, joita Mustanmeren takaa Eurooppaan tuotiin (ennen orjuuden yleistä päättymistä 1300-luvulla). Eiväthän venäläisetkään lopettaneet orjuutta ennen vuotta 1914. Periaatteessa Bobrikovia voisi kutsua myös orjuuden kannattajaksi - sekö tekisi Rehnille paremmin kunniaa?

Venäläinen maan tapa Suomessa

Suomessa asuville venäjänkielisille suunnattu ilmaislehti Spektr on Eilina Gusatinskyn luomus. Gusatinskyhan oli se, joka esitti maahanmuuttajille perustettavaksi oma parlamentti. Taustoja tietämättä ehdotushan kuulosti vallankaappaukselta, mutta Gusatinsky paljastuu haastattelussa melkoiseksi idealistiksi, joten ehkä taustalla oli vaan lapsellinen hyväuskoisuus. Spektr-lehti kertoo lukijoilleen suomalaisesta byrokratiasta, erilaisista tuista jne., joten Gusatinskylla lienee vaan niin kova kaiho entiseen Neuvostoliittoon, jossa hän lapsuutensa viettikin.

Gusatinsky kertoo Suomen Kuvalehden (10.2.2012) haastattelussa, että venäläisnaisia on 7.000 naimisissa suomalaisen kanssa ja yhteensä heitä on jo 50.000. Ryhmä ei ole mitenkään homogeeninen, vaan sisältää inkeriläisiä, virolaisia ja muita Venäjältä paenneita. Hetki sitten näin tilaston, jossa arvioitiin joka kolmannen venäläisen haluavan muuttaa ulkomaille. Parhaimmillaan Gusatinsky on miettiessään, miksi Suomessa asuvat venäläiset eristäytyvät:

Poliittinen vaikuttaminen Suomessa on monelle venäjänkieliselle vieras ajatus. Lisäksi on vaikea keksiä, minkä asian taakse voisi ryhmittäytyä.
"Useimmat hyväksyvät, että maassa eletään maan tavalla. Eikä kovin moni vielä koe olevansa osa 'maata' sillä tavalla, että voisi osallistua sen tavan määrittelmiseen."

Toivotaan, että tilanne säilyy samanlaisena.

Lokakuun vallankumous Suomessa

Suomen Kuvalehti on sikäli erikoinen poliittinen mielipidelehti, että siinä julkaistaan terävänäköisiä pohdintoja, joita ei kerta kaikkiaan vaan haluta ymmärtää oikein. Osmo Soininvaaran aloitettua lehden artikkelikirjoittajana lopetin oman tilaukseni, ja jos Helsingin Pravda minulle vielä tulisi, lopettaisin sen viimeistään tässä vaiheessa, kun Katja Kettu aloitti lehden kolumnistina.

SK:n Susanna Niinivaara kirjoittaa viileän pohdiskelevasti:

Suomessa takerrutaan toistuvasti tuijottamaan ja arvostelemaan sitä, ettei Perussuomalaisten äänestäjillä ole selkeitä, yhteisiä mielipiteitä. Ihmettely kertoo siitä, ettei Suomessa ole oikein totuttu tulkitsemaan katujen mieliä.

Katujen mieliltä on mieletöntä vaatia yksituumaisuutta, sillä juuri siihen yhden, ainoan oikean mielen politiikkaan he haluavat muutosta. Kansanliikkeille on ominaista se, että mukaan lähdetään monesta eri syystä. Joskus muutoksen siemeneksi riittää sen tajuaminen, mitä ei halua.

Nykyisiä vallanpitäjiä vastustavat joukot ovat ilmoittaneet lähtevänsä taas kaduille lokakuun kunnallisvaaleissa.

No joo, eihän Susanna kirjoittanut Jytkystä vaan Venäjän keskiluokan kyllästymisestä poliittiseen korruptioon, mutta pari sanaa vaihtamalla se sopii Suomen tilanteeseen kuin rengas nenään. No joo, eikä täällä mitään vallankumousta tapahdu, mutta ensimmäistä kertaa suomalaisilla on mahdollisuus kaataa hallitus vaaleissa. Se on niin harvinaista herkkua, että ihme pitää tapahtua, jos äänestäjät eivät siihen tartu.

Kulttuurisivut ja isänmaallisuus

Helsingin Totuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen on moneen ehtivästä suvusta. Veljensä Antti Pentikäinen on Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja. Poikien sisko Mari Pentikäinen on puolestaan naimisissa arkkipiispan teologisen sihteerin Risto Leppäsen kanssa. Maria ollaan vihkimässä papiksi, mikä ei miellytä lestadiolaisia, joihin koko konkkaronkka kuuluu.

Sisarusten isä Juha Pentikäinen on entinen Helsingin yliopiston uskontotieteen professori sekä Keskustapuolueen varapuheenjohtaja vuodelta 1986. Hänen setänsä Vilho Pentikäinen on tunnetuin suomalainen maanpetturi, jonka Riikka-vaimon isä oli Otto Wille Kuusinen. Vilho pakeni Stalinin syliin vuodettuaan sitä ennen vuosien ajan kaikki puolustusvoimiemme pääesikunnan salaisimmat asiakirjat venäläisille. Motiivia en tiedä, mutta useinhan se on vastaavissa kuvioissa silkka rahanahneus ja idealismi.

Ei tietenkään ole Mikaelin vastuulla, että hänen isosetänsä on pahimman luokan maanpetturi. Ei myöskään ole Erkki Tuomiojan vika, että hänen isoäitinsä Hella Wuolijoki oli Neuvostoliiton vakooja, joka kannatti kommunismia kaiketi feminismin innoittamana. Wuolijoen touhuissa oli myös rahasta kyse, kuten Armand Hammerinkin, joka suorastaan lypsi rahaa Stalinilta. Jollain tapaa kuitenkin odottaisi, että merkittävissä asemissa olevat ihmiset avautuisivat ajatuksistaan maanpettureiksi luettavien sukulaistensa suhteen; jonkinlainen yhden miehen Tiitisen-listan paljastus. Mistä tuli mieleeni, että valtionhallinnossa kuulemani mukaan homojen ylin suojelija on eräs Tiitinen, jolla on tapana kovistella virkamiehiä, jotka ovat jollain tavalla onnistuneet suututtamaan jonkun homon. Hyväveli-verkosto toimii ja onhan aatteella jopa presidentillinen suojeluspyhimys.

Pertti Jarla - Iina Kuustosen tavoin Pekka Haaviston tukija - kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä, että Vihreät eivät ole taistolaisia, koska siellä ei ole muita entisiä taistolaisia kuin Satu Hassi. Kirjoituksen kommenteissa Martti Tulenheimo kyselee

Olisi kiinnostavaa kuulla, onko näitä väitteitä viljelevillä tosiaan tietoa yhdestäkään toisesta vihreissä toimivasta entisestä taistolaisesta kuin Satu Hassista?

ylimieliseen sävyyn, josta Antti Tulenheimo tuskin riemastuisi. No, jos minä nyt "yhdenkään toisen vihreissä toimineen entisen taistolaisen" paljastan, niin sen jälkeen vaaditaan kolmatta ja niin edelleen. Hän on tunnettu porilainen Olli Santavuori, joka luojan kiitos on tullut sittemmin järkiinsä. Tuomiojat, pentikäiset ja hassit pysyvät vallan kahvassa, koska koko poliittinen kenttä on läpeensä korruptoitunut. Poliittinen eliitti syyttää silmät kirkkaina yritysjohtajia ahneudesta sortuen itse vielä pahempaan ahneuteen.

Taiteilijoiden vasemmalle kallellaan oleminen on ehkä muodikasta, koska sillä tavalla saa medialta julkisuutta. Mikael Pentikäisen johtama Totuus julkaisi kulttuuriosiossaan koko sivun kirjoituksen Bruce Springsteenin uudesta levystä. Levy itsessään on entisen kapinallisen soolouran tuotannon veroista roskaa, mutta kun Pomo ilmoittaa tukevansa Occupy Wall Street -liikettä, jopa napsahti mainos, jollaisesta levy-yhtiöt ei olisi saanut rahallakaan. Toisin kuin suomalaiset vastineensa, niin Armand Hammer kuin Bruce Springsteenkin tiedetään kuitenkin vahvasti isänmaallisiksi.

The three terrors

Läskit on rumia

- Ennen painoin noin 50 kiloa, mutta nykyään painoa löytyy runsaat 58 kiloa. Olen erittäin tyytymätön vartalooni enkä kehtaa näyttäytyä julkisilla paikoilla.

Henna Kalinainen

Maksullista seksiä Maikkarilla

Selviytyjät on suosituimpia ns. tosi-tv -ohjelmia. MTV3 on ostanut oikeudet, mikä lienee sangen tuottava sijoitus. Ainakin se kilpailee SubTV:n Big Brotherin kanssa ns. tosikäyttäjistä tai englantilaisittain heavy-user -ketsojista. En jaksa kiinnostua siitä, miten vahvasti sarja on käsikirjoitettu eli kuka ohjelman voittaa, koska niin kuin hyvät viinit, myös tv-ohjelmat ovat hyviä, jos yleisö niitä ostaa.

Kohdistan mielenkiintoni vain yhteen kohtaan, joka sivuilla on. Kysymys "Seksuaalinen suuntautuneisuus" on kaikessa yksinkertaisuudessaan sangen karu ja paljastava. Kaikessa harrastelijamaisuudessaan tuo asia olisi varmasti selvinnyt karsinnoissa, mutta ohjelmalle haetaan - ei mikään yllätys Tanssii tähtien kanssa -ohjelman jälkeen - "suvaitsevaa" yleisöä. Suvaitsevaisuus on - perivasemmistolaiseen tyyliin - ymmärretty omien ajatusten suvaitsemisena; ei toisinajattelijoiden ajatusten suvaitsemisena.

Minusta on hienoa, että Suomessa 2012 uskalletaan avoimesti paljastaa, että ohjelman tekemisessä suositaan jotain maailmankuvaa. Ihan oikeasti; arvostan Maikkarin avoimuutta. Nähtäväksi jää, ostavatko suomalaiset presidentin jälkeen uuden homoidolin, vai jatkuuko jytky. Eikä sillä että jytky olisi homovastainen, vaan sillä, että pääseekö seksuaalisella suuntautumisella paratiisisaaren poreammeeseen. Vitsi vitsi - haittaakse?

Sitähän sää kysyit.

Kun viimeksi nauroin

Viime vuosien aikana poliittinen keskustelu on pyörinyt erilaisten julkisen sektorin tehtävien määrittelyssä. Olen erityisesti tällä viikolla yrittänyt hahmottaa, mitä netissä kirjoitellaan, ja karmea havaintoni on ollut, että erilaiset kouluampumiset, päihteiden väärinkäyttö, sivullisiin kohdistuva väkivalta ja moni vastaava asia on herättänyt ihmisissä lähinnä huolta siinä mielessä, että julkisen hallinnon täytyy tehdä asialle jotain. Minua ihmetyttää, mistä ihmisten lapsenomainen usko sen suhteen johtuu, että yksittäisellä kansalaisella ei ole tai saisi olla vastuuta omasta elinympäristöstään.

Sattuneesta syystä laskeskelin energian hintoja omakohtaisesti. Noin viiden vuoden aikana omalta osaltani energian hinnannousu on ollut noin 400 euroa kuukaudessa, joka jakaantuu polttoaineiden ja sähkön hinnan nousuun. Elintarvikkeiden hinnan nousussa energian hinnan merkitys on myös keskeinen - arviolta puolet. Toinen puoli on seurausta velkakriisin ratkaisuun käytetystä ylilikvidistä markkinasta, joka on kanavoitunut raaka-aineiden hintoihin yleisesti. 400 euroa on mieletön määrä rahaa, joka on pois valinnoista, joita minun pitäisi voida tehdä itse. En yhtään ihmettele, että moni ei viitsi mennä töihin, kun itsensä elättäminen työtä tekemällä on vielä keskipalkallakin melkoista kitkutusta.

Kävin omia menojani läpi, ja totesin maksavani veroja noin 2/3 tuloistani sisältäen sekä välilliset että välittömät verot. Tilanne alkaa olla sietämätön, mutta valitettavasti en keksi siihen mitään ulospääsyä. Kaikki ne asiat, joiden puolesta hyväksyn verotuksen, ovat leikkausten kohteena. En väitä, että ne asiat olisivat objektiivisia. Sen sijaan väitän, että jokaisen pitäisi itse saada päättää, mihin rahansa käyttää. Yhteisen edun takia poliisi, oikeuslaitos ja maanpuolustus tulisi hoitaa verotuksella. Muita asioita en äkkiä keksi.

Sosiaalimenojen osuus kansantuotteesta on noin 1/3. Kun kyseinen summa (50 jaardia) jaetaan avoimen sektorin työssäkäyvää (1,7 milliä) kohti, lasku on 566 euroa viikossa. Käytännössä jokainen tienattu euro menee yhteiseen hyvään. Aikoinaan 90-luvun lamassa naureskeltiin, että yksinkertaistetaan verotusta siten, että nostetaan veroaste 100%:iin, ja jokainen lähettää kuitit Kelalle. No, ei naurata enää.

Suhteellisuuden taju hämärtyy myös tässä hienossa videossa. Hubble kuvaa kaukaisia galakseja, joiden sadat miljardit tähdet ovat - lukijan sanoin - mahdottomia tavallisen ihmisen ymmärtää vertailukohteen puuttumisen vuoksi. Lukijan olisi ehkä syytä tutustua Euroopan Suvereenien Sosialististen Tasavaltojen Unioniin - EUSSR.

EU:ta pitää lähestyä kuin Neuvostoliittoa

Kreikan presidentti on kuuleman mukaan näykkäissyt ruokkivaa kättä:

Kreikan presidentin Karolos Papouliaksen mukaan Suomen, Saksan ja Hollannin tiukka suhtautuminen maan velkakriisiin loukkaa kreikkalaisia. "En voi hyväksyä, että herra Schäuble loukkaa maatani. Kreikkalaisena en voi hyväksyä sitä, Papoulias sanoi keskiviikkona vieraillessaan maansa puolustusministeriössä.

"Kuka herra Schäuble on loukkaamaan Kreikkaa? Keitä hollantilaiset ovat? Keitä suomalaiset ovat", kiivastunut Papoulias kysyi. 82-vuotiaalla presidentillä on ennenkin ollut napit vastakkain saksalaisten kanssa, sillä toisen maailmansodan aikana hän osallistui Kreikan natsimiehittäjien vastaiseen taisteluun.

Herra presidentti on pitkän linjan poliittinen broileri, joka tuo mieleen Mauno Koiviston, joka sodittuaan venäläisiä vastaan tosin vaikeni lopun ikää kaikesta arvostelusta entisen maalitaulunsa osalta. Kuvaavaa on, että Papoulias korostaa kreikkalaisuuttaan ja Totuus murjaisee kansallismielisyyden kakkosvaihteen päälle kaivaen kuopasta ylös natsi-Saksan ruumiin.

EU on joutunut Totuuden talousnobelistin Paavo Raution kynsiin. Raution mielestä EU on liukuhihnalla siirtänyt rahaa Kreikkaan, jonka vanhastaan mätä hallinto on loikannut ulkoradalle laukkaan tästä kiihottuneena. Olen samaa mieltä, ja jatkan ajatusleikkiä Afrikkaan: jos taloudellinen tuki on vain syventänyt Kreikan ahdinkoa, kuinka kehitysyhteistyövarat mahtavat noin niin kuin yleisemmällä tasolla auttaa vastaanottajavaltioidensa tilannetta? Amerikkalaiset sanoisivat, että she's no good hussy for you, puhuessaan kauniista mutta vaarallisesta houkutuksesta.

Rahaahan meillä on, takaan sen, lauloi Fredi. Hänen puoluetoverinsa (sitä nimitystä voi nykyisin huoletta käyttää Sekoomuksen kukkahattutädeistä) sosiaaliministeri Paula Risikko vilauttaa älynsä kapasiteettia ja osoittaa suurta ymmärrystä maatamme vaivaavaan moraalikatoon, joka Kreikan tapaan johtuu vastikkeetta tarjotuista palveluista. Tämä ymmärretään vielä niin kauan, kun puhutaan maahanmuuttajista, jotka tulevat nostamaan tänne etuisuuksia, mutta unohdetaan heti, kun puhutaan tulonsiirroista oman maan kansalaisille. Risikon mielestä - tämä on oikeasti järkyttävää - hänen ministeriönsä kustannusleikkauksissa

ei ole mitään hyvää, sehän on ihan selvää pässinlihaa. Meidän on turha edes yrittää täällä sitä piipittää. Ei tässä ole yhtään mitään hyvää.

Miten niin siinä ei ole mitään hyvää, että kustannuksia leikataan? Eikö leikkaukset voisi ymmärtää myös oikeudenmukaisuutta parantavina, kun joudutaan miettimään, ketkä tarvitsevat taloudellista tukea ja ketkä eivät niin paljoa? Miten on mahdollista, että Sekoomuksesta nousee tällaisia sirpapietikäisiä ja benin tallin hourupäitä (Piha, Vapaavuori, Sarkomaa...)? Vastauksen taisi antaa Paavo Rautio: ilmainen raha korruptoi poliitikot - maassa kuin maassa.

Tässkin blogissa mainetta niittänyt Helena Petäistö kirjoitti kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä 20.1.2012 ylpeästi puoluetoveristaan Paavo Lipposesta. Petäistö kertoi, että Suomen johtajista aiemmin vain Kekkonen on saanut mainetta ranskalaisjohtajien silmissä. Mutta nyt (siis presidentinvaalien alla sopivasti) Hellulle tuli mieleen, että niin on muuten Lipponenkin: Presidentti Jacques Chirac oli kehunut illallispöydässä Lipposta aivan estoitta pöytäseurueelleen. Helena täsmentää, että EU-johtajien kanssa on verkostoiduttava, tutustuttava henkilökohtaisesti, kaivettava lastenlasten kuvat näytille lompakosta, kohotettava maljoja kristallisaleissa. Kuvaavinta koko kirjoituksessa on sen otsikko:

EU:ta pitää lähestyä kuin Neuvostoliittoa.

Vihreä tasavalta

Iranin naisten asemasta väitelleen Aliakbar Almaspourin väitöskirja on varsin mielenkiintoista luettavaa. Enemmän kuin Iranin naisten asema shaahin tai imaamien aikana, kiinnostavinta on ymmärtää, miten islamilainen vallankumous tapahtui, miten sitä organisoitiin, ketkä organisoivat ja kuka lopulta maksoi hinnan.

Mitään merkittävää eroa en oikeastaan huomannut sen kanssa, miten vallankumouksia kaikkialla pyritään toteuttamaan. Selkäpiitä karmii vaan EU:n nykymeno ja erityisesti Vihreiden slogan, joka vain vaivoin eroaa ajatollah Khomeinin vallankumouksellisten vastaavasta:

"Ei itään eikä länteen, vaan islamilainen tasavalta"

ja Voima-lehden mukaan:

vihreä on islamin pyhä väri

Asioiden ja ihmisten johtamisesta

Seuraavat uutisotsikot ovat aika kuvaavia:
2010.11.27 Kylmä sää voi liittyä ilmastonmuutokseen
2011.11.07 Ilmastonmuutos ei selitä syksyn lämpöä
2011.12.30 Ilmastonmuutos vie Suomen talvea kohti Tanskan oloja
2012.02.13 Mikä selittää superpakkaset? "Edessämme on yllätyksiä"

Luodaan uhkakuva ja uskotellaan, että antamalla meille rahaa ja valtaa, me osaamme ratkoa nämä ongelmat. Näissä ilmaston lämpenemistä ennustavissa kauhukuvissa on yhteinen piirre myös EU:n velkakriisin kanssa. Kun euro luotiin, poliitikot lupasivat vaurautta, matalia korkoja ja tasaista talouskasvua. Kun Kreikka pyrkii seireenien kuulumattomiin, sitä uhataan kaaoksella, vuosikausien taloudellisella ahdingolla ja varallisuusarvojen romahtamisella. Samalla tavalla suomalaisia ja islantilaisia uhattiin, kun maat ajautuivat pakkodevalvaatioon aikoinaan. Nyt jokainen voi suhteellisen hyvin ja ainakin paremmin kuin ennen devalvaatiota.

Venäjällä silovikit uskovat, että kansaa tulee johtaa harvalukuisen ja tehtäväänsä koulutetun ryhmän johdolla. Suomessa tätä teknokraattisuudeksi kutsuttua lähestymistapaa edustaa puhtaimmillaan Osmo Soininvaara. Vihreiden maailmakuva on aivan puhtaasti sosialistinen, holhoukseen perustuva keskusjohtoinen hallintomalli, josta Kullervo Kalervonpojan kirjoitus kiteytti Markus Wasaran suulla kaiken oleellisen:

Toimivaa markkinataloutta on se, että yhteiskunta järjestää kestävimmän tavan – ja sen päälle omia vapauksiaan haluavat maksavat niistä.

Jokainen meistä on johtaja - jokainen yrittää vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Työpaikalla esimiehen sana painaa siksi, että hän voi tarvittaessa tehostaa vaikuttamispyrkimyksiään irtisanomisuhalla. Niinpä suora käskyttäminen saa ihmiset näennäisesti tekemään sitä, mitä käsketään, mutta todelliset tulokset saadaan perustelemalla ihmiselle, mitä etua hän saa toimimalla kerrotulla tavalla. Työpaikan todelliset vaikuttajat voivat olla eri ihmisiä kuin asemansa puolesta johtajina pidetyt.

Johtaminen voidaan jakaa kahteen ryhmään, kärjistäen. Toinen ryhmä koostuu asiantuntijoista, jotka suunnittelevat koneita. Heidän maailmassaan johdetaan asioita - kuinka saan koneen toimimaan haluamallani tavalla. Toinen ryhmä koostuu muista kuin asiantuntijoista. Periaatteessa he ovat palvelutehtävissä, käsityöläisiä tai muita ammatti-ihmisiä, jotka omin käsin tekevät jotain varsin konkreettista - toki koneita ja laitteita apuna käyttäen. Käytännössä heidän tehtävänsä ei ole miettiä, miten etupyörät kääntyvät - heidän tehtävänsä on kääntää etupyöriä. Siinä ero asiantuntija- ja perinteisen suorittavan organisaation kesken.

Ikivanha oppi siihen, kuinka toisiin ihmisiin vaikutetaan on nerokas: johda ihmisiä äläkä asioita, koska ihmiset tekevät asioita. Iltalehden mukaan sosialistiministeri Maria Guzeninan johtama Hyvän edistämisen ja pahan vastustamisen ministeriö on kieltämässä alkoholimainonnan. Suomessa hallintokoneisto on lähestulkoon tyystin ajatunutut silovikkien käsiin, eikä meilläkään enää johdeta ihmisiä vaan asioita. Sosialismin ongelma on sama kuin islamissa (joka siis on itsessään sosialistinen uskomusjärjestelmä), joka pakottaa kaikki yksilöt pitämään oppejaan ainoina oikeina ja kaikkiin elämäntilanteisiin soveltuvina.

Not your fault

Paraprosdokians

1. Do not argue with an idiot. He will drag you down to his level and beat you with experience.

2. The last thing I want to do is hurt you. But it's still on my list.

3. Light travels faster than sound. This is why some people appear bright until you hear them speak.

4. If I agreed with you, we'd both be wrong.

5. We never really grow up, we only learn how to act in public.

6. War does not determine who is right - only who is left.

7. Knowledge is knowing a tomato is a fruit. Wisdom is not putting it in a fruit salad.

8. Evening news is where they begin with 'Good Evening,' and then proceed to tell you why it isn't.

9. To steal ideas from one person is plagiarism. To steal from many is research.

10. A bus station is where a bus stops. A train station is where a train stops. On my desk, I have a work station.

11. I thought I wanted a career.. Turns out I just wanted paychecks.

12. Whenever I fill out an application, in the part that says, 'In case of emergency, notify:' I put 'DOCTOR.'

13. I didn't say it was your fault, I said I was blaming you.

14. Women will never be equal to men until they can walk down the street with a bald head and a beer gut, and still think they are sexy.

15. Behind every successful man is his woman. Behind the fall of a successful man is usually another woman.

16. A clear conscience is the sign of a fuzzy memory.

17. I asked God for a bike, but I know God doesn't work that way. So I stole a bike and asked for forgiveness.

18. You do not need a parachute to skydive. You only need a parachute to skydive twice.

19. Money can't buy happiness, but it sure makes misery easier to live with.

20. There's a fine line between cuddling and holding someone down so they can't get away.

21. I used to be indecisive.. Now I'm not so sure.

22. You're never too old to learn something stupid.

23. To be sure of hitting the target, shoot first and call whatever you hit the target.

24. Nostalgia isn't what it used to be.

25. Change is inevitable, except from a vending machine.

26. Going to church doesn't make you a Christian any more than standing in a garage makes you a car.

27. A diplomat is someone who tells you to go to hell in such a way that you look forward to the trip.

28. Hospitality is making your guests feel at home even when you wish they were.

29. When tempted to fight fire with fire, remember that the Fire Department usually uses water.

Lääkäripula

Blogger Anton kirjoitti lääkäripulasta. Ajanpuutteen vuoksi en tässä sen laajemmin ehdi asiaa käsitellä, vaan julkaisen kommenttini sellaisenaan:

Lääkäreitä täytyy nimenomaan kouluttaa niin paljon, että heitä riittää myös kortistoon.

Huvittava ajatus. Onko lääkärin tehtävä hoitaa sairautta vaiko potilaita? Pienellä pohdinnalla ymmärrät, että ne ovat kaksi eri asiaa. Jos potilas saa valita, että hoitaako häntä valelääkäri (poppamies tms.) vaiko ihan oikeasti lääketieteeseen perehtynyt ammattilainen, niin tiedämme tuloksen kysymättäkin. Enkä nyt mitenkään vähättele plasebo-vaikutusta.

Lääkäripula johtuu siitä, että lääkärille pääsy on tehty käytännössä ilmaiseksi. Mies Reenkola on kirjassaan "Naistenmiehestä mieheksi" käsitellyt asiaa erinomaisesti. Jos ihmiset joutuisivat itse maksamaan lääkärin hoidosta, meillä ei olisi lääkäripulaa. Kuten arkkiatri juuri äskettäin totesi, terveydenhuoltoon ei voi ohjata loputtomasti resursseja, koska terveydenhuollossa kysyntä on loputon. Mikään määrä lisäresursseja ei poista lääkäripulaa, koska kysynnän hintajousto on melkein sata.

Samaa asiaa voisi pohtia myös toisesta näkökulmasta. Taisteluhelikopterin lentäjiä voidaan kouluttaa noin joka kymmenennestä tasiteluhävittäjän lentäjästä. Heitä saadaan koulutettua noin joka kymmenennestä pienlentokoneen lentäjästä. Heitä saadaan koulutettua noin joka kymmenennestä ajokortin omaavasta. Jos siis Suomessa tarvittaisiin - syystä tai toisesta - muutama tuhat taisteluhelikopterin lentäjää, niin onko oikea vastaus madaltaa vaatimuksia?

Kommenttini viimeisessä kappaleessa mainitsemani osuudet ovat suuntaa-antavia. Olen sattuneesta syystä (ystävät) perehtynyt aihealueeseen, mutta en ole itse sen enempää lääkäri kuin lentäjäkään. Pohdin joskus aikoinaan molempia ammatteja itseäni varten, mutta päädyin toiselle uralle. Niin lentäjänä kuin lääkärinä - joihin en välttämättä kumpaankaan olisi edes päässyt - olisin nyt eläkkeellä niin halutessani. Pidin kuitenkin silloin tärkeämpänä opiskella niitä asioita, joista olin kiinnostunut. Nyt ehkä valitsisin toisin, mutta en kunnioituksesta kumpaakaan ammattiryhmää kohtaan vaan silkasta mukavuudenhalusta.

Bloggeri Antonin kirjoituksessa on se häiritsevä piirre, sanoisinko liberaali fascismi, että valtion tulee tarvittaessa joustaa ammattitaidon vaatimuksista vain sillä verukkeella, että sitä nyt on vaan päätetty jakaa kuin lunta taivaalta. Elikkä suomeksi sanottuna; holtittomasti kaikille halukkaille ja haluttomille. Onko loppujen lopuksi tärkeää hoitaa sairaita vaiko sairauksia?

Breivik onkin sosialisti

Suomalaiset toimittajat korostivat, että oikeudenistuntoon saapunut Breivik teki äärioikeistolaisen tervehdyksen. Natsitervehdys tehdään avoimella kämmenellä, kuten kaikki tietävät. Ketkä tervehtivät kiinni puristetulla nyrkillä?

Kohotettu nyrkki on kommunismin symboli. Sosialistien pahimmat vastustajat ovat historiassa aina olleet toiset sosialistit. Sosialistien vihan kohteena ovat olleet uskonnot, viime vuosisadalla juutalaiset. Ajatusrikos on vallitsevan opin kieltämistä Norjassakin. Breivikin teossa oli paljon symboliikkaa, mille yhden selityksen voi antaa tämä kuva.

[Lisäys Iltasanomien uutisesta, kun luin äsken niin kiireessä etten heti huomannut: "Oikeussaliin saapuessaan Breivik kohotti kätensä ensin rinnalleen ja lopulta tervehdykseen". Se on kommunistien perinteinen tervehdys. MOT]