Viha iskee takaisin

Lasipalatsin Pravda otsikoi, että

Muslimit muodostivat ihmiskilven suojellakseen turisteja Tunisian iskussa

Kyseessähän oli yksittäistapaus, joten turhaan penaali Tiina Juujärvi alleviivaa muslimien suojanneen turisteja. Keneltä "muslimit" turisteja suojasivat ihmiskilven muodostaen? Muslimeilta tietenkin. Joten tästä tuli nyt hiukan koominen uudelleen otsikointi - ihmiset suojasivat ihmisiä ihmisiltä.

Palatsin toisessa uutiskatsauksessa penaali Jarmo Huhtanen kirjoittaa tutkija Mika Aaltolaa lainaten:

"Isänmaallisuus on nousussa, patriotismi on nousussa."

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen syntyi kansallinen refleksi, jossa suomalaiset havahtuivat asioiden kylmäpäiseen tarkasteluun.

Aaltola sanoo, että Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen syntyi häiriötila, joka vaati Suomessa johtajuutta.

Luulen että presidentti Niinistö on ollut tärkeä taustataho.

Ehkä tai ehkä ei. Minusta NATO-jäsenyyden kannatuksessa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään merkittävää muutosta. Maanpuolustushenki on ollut nousussa jo laajemminkin jo vuodesta 2007 alkaen. Yksi selittävä tekijä oli kyllästyminen presidentti Halosen juuri päättyneeseen ensimmäiseen kauteen, mutta tärkeämpiäkin tekijöitä on.

Minusta maanpuolustushengen nousulla ja Ukrainan kriisillä on pikemminkin korrelaatio kuin kausaliteetti. Harva suomalainen uskoo Venäjän voivan tai haluavan hyökätä Suomeen ja maanpuolustusasioista paremmin perillä olevat sitäkin vähemmän. Muutoksen taustalla on keskiluokan kyllästyminen rajat-auki -politiikkaan ja maahanmuuttopelleilyyn. Suomalaisuus ja suomalaisten arvojen nousu on osa oman arvon tunnon nousua, kun kansalle on auennut moraalisäteilyn ydinsäteilyyn verrattavissa oleva tuhovoima.

Poliittisen eliitin on vaikea tunnustaa, että kansallismielisyyden nousu voisi johtua jostain muusta kuin ulkoisesta - siis Venäjän - vaikutuksesta. Maanpuolustushenki on osa kansallismielisyyttä, mutta siinäkään ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Suomalaiset ovat antaneet laajan tuen asevelvollisuusarmeijaan perustuvalle maanpuolustukselle ilman sotilaallista liittoumaa. Luonnollisesti vasemmalle kallellaan oleva eliitti haluaa liittää Suomen myös sotilaallisesti, kun itsenäinen raha- ja korkopolitiikka onkin jo menetetty.

Suomi ja Kreikka

Tätä kirjoittaessani, lauantai-iltana 27.6.2015, näyttää siltä että vihdoin ja viimein kreikkalaiset pääsevät devalvoimaan valuuttansa pelastaakseen sen vähän, mitä taloudesta on jäljellä. Tilanne muistuttaa pitkälti Suomen tilannetta vuosina 1991-93. Mitä Kreikalle tapahtuu?

80-luvulla Suomi oli luonut kuplan, jossa kiinteistöjen (muodostavat noin puolet kansallisuusvarannosta kaikissa kehittyneissä maissa) hinnat nousivat yli sen ostovoiman, jota mitataan kansan kyvyllä tuottaa muille maille kelpaavia tuotteita ja palveluita. Suomi oli ikäänkuin kotitalous, jossa kotirouva kuluttaa enemmän kuin mies kykenee tuomaan rahaa.

90-luvulla Suomen kupla puhkesi. Mauno Koivisto oli sinänsä oikeassa, että suomalaisen duunarin palkka laskee, jos markka devalvoidaan, koska tuontitavaroiden hinnat nousevat. Ongelma oli siinä, että markan kurssia puolustaakseen Suomen Pankki nosti korot niin korkealle, että yritykset alkoivat kaatua. Toisella puolella oli tietenkin lähinnä Japanista Suomeen kulkeutunut lainaraha, jonka pääoma suhteessa Suomen markkoihin nousisi devalvaation suhteessa. Mutta kuten aina, rahamarkkinat voittavat poliitikkojen lupaukset auvoisesta tulevaisuudesta ilman verta, hikeä ja kyyneleitä ja niinpä Suomen oli devalvoitava saadakseen kansainvälisen kilpailukykynsä ostovoiman takaisin.

Kreikassa tilanne siis tosiaan muistuttaa Suomen 90-luvun lamaa. Valtio ei tuota riittävästi vientituotteita tai kerää tusristeja, jotka olisivat valmiit maksamaan Kreikan ihmeistä Italiaa, Turkkia, Espanjaa ja Portugalia enemmän. Niin ihania kuin kreikkalaiset lomasaaret ovatkin, niiden lisäarvo on suhteessa vaikkapa Kanarian-saariin mitätön. Raha - siis turistit - äänestää jaloillaan.

Nyt kun Kreikka ei selviä sinänsä järjettömistä lainoistaan, se joutuu Islannin, Argentiinan ja muiden konkurssin tehneiden maiden jatkoksi. Miten käy yrityksen tai kotitalouden, joka menee konkurssiin? Se yksinkertaisesti laiminlyö velkansa ja jatkaa elämäänsä. Lainoittajat uhkailevat kaikella mahdollisella, mutta tosiasiassa palaavat takaisin heti, kun riskitaso vastaa todellisuutta. Tästä on Kreikan tapauksessakin kyse.

Mitä Kreikan erosta oikein seuraa? Vaikea kysymys. Neuvostoliitto muodosti samanlaisen valuutta-alueen kylmän sodan aikana. Jokaisen kansan viennin aro oli riippuvainen keskuspankista eikä todellisesta tarjonnan kysynnästä. Se kokeilu kesti 70 vuotta. Nyt euroa on kestänyt 15 vuotta. Aivan kuten Neukkulassa myös EU:ssa poliittista pääomaa on kokeiluun sitoutunut niin paljon, että kokeilu jatkuu vielä toistaiseksi. Toisin kuin kylmän sodan aikana, nyt pääomamarkkinat ovat vapaat, joten emme varmaankaan joudu odottamaan enää kahta sukupolvea saadaksemme markan takaisin.

Loppuvuodesta Kreikan talous alkaa voida jo paremmin. Vienti - eli siis turismi - alkaa vetää ja kun lainojen maksuun ei mene valtion budjetista rahaa, sitä jää jaettavaksi kansalle. Hyvä tai huono asia, mutta niin se vain menee. Velkojen laiminlyönti on itsessään vain ja ainoastaan osoitus siitä, että markkinat ovat löytäneet samalla riskitasolla paremmin tuottavan kohteen. Konkurssi ei ole muuta kuin pääomien siirtymistä huonommin tuottavista kohteista paremmin tuottaviin kohteisiin. Riski epäonnistumisesta on hinnoiteltu korkoon, pois lukien EKP:n tapauksessa, jossa jokaisen maan riskin ajateltiin olevan identtisiä.

Vielä tänä keväänä olin aika luottavainen sen suhteen, että Suomi eroaisi eurosta vapaaehtoisesti. Nyt tajuan tuon olleen toiveunta. Suomen hallitus - Soini mukaan lukien - mieluummin laittaa koko yksityisen sektorin turpeeseen kuin eroaa eurosta. Sinänsä Suomi voisi pysyä Saksan kanssa samassa valuutassa, jos yritysjohtajamme olisivat yhtä päteviä. Kvartaalitaloudessa suomalaiset yritysjohtajat osaavat säästää saavuttaakseen johdon bonukset, mutta oikeasti tarvitsisimme sellaista johtoa, joka loisi uutta, keksisi tapoja parantaa nykyisiä menetelmiä ja haastaisi kilpailijat. Ei - sen sijaan hingutaan palkkojen alennuksia ja uskotaan että kilpailukyvyn palauttaa kiinalainen tuottavuus. Kun siihen yhdistetään islamilainen invaasio, on lopputulema varsin pelottava.

Ei koske Suomea!

Jyrki Katainen totesi:

Ei koske meitä!

Pertti Salolainen totesi:

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan islamista.

Salolainen on aiemmin jo paljastanut oman antisemitistisen arvomaailmansa syyttäessään rikkaita juutalaisia pankkiireita arabien köyhyydestä ja ahdingosta (Juutalaismedia ja Pertti Salolainen 1.12.2012). Entisessä oikeistopuolue Kokoomuksessa innostusta on muillakin islamiin, kuten Kimmo Sasilla, joka ehdotti Suomeen shariatuomioistuimia. Jopa paavi on päättänyt taipua muslimien edessä ja kutsui palestiinalaisten presidenttiä Mahmoud Abbasia "rauhanenkeliksi". Toisin kuin esimerkiksi varsin maallistunut Suomi, joka ei ole tunnustanut Palestiinaa valtioksi, Vatikaani tunnusti. Nykyinen paavihan on Etelä-Amerikassa kasvanut italialainen, jonka vanhemmat pakenivat Mussolinin hallintoa.

Historiaa tuntevat muistanevat, että 30-luvun sosialistisissa vallankumouksissa niin fascistit Italiassa, natsit Saksassa kuin bolsevikit Venäjälläkin aloittivat poliittisten vastustajiensa vainon heti valtaan noustuaan. Toisin kuin moni ajattelee, poliittiset vastustajat eivät suinkaan olleet oikeistolaisia kapitalisteja vaan pääsääntöisesti sosiaalidemokraatteja. Hitlerhän ennusti, että natsit saavat paljon kannatusta juuri kommunisteilta ja varmisti että puolueen lipun pohjaväri - punainen - madaltaa loikkauksen kynnystä. Oletettavasti rautatieläisperheen pakomatka liittyy juuri tähän poliittiseen ristiriitaan.

On hyvin luultavaa, että kiihkomielisen sosialistiperheen ilmapiiri vaikutti nuoreen poikaan. Johannes Paavali I kasvoi muuten hänkin sosialistiperheessä, ja Suomessakin papiston enemmistö koostui vielä sotien jälkeisellä ajalla pienviljelijöiden nuoremmista pojista, jotka eivät voineet jatkaa perintötilansa hoitoa. Suomalaisella papistolla on siis pitkä ja läheinen historia vasemmiston kanssa samoin kuin katolisellakin.

Vielä 80-luvulla katolinen kirkko oli kommunistimaissa merkittävä - ellei merkittävin - sosialismin vastavoima, jota puolalainen paavi Johannes Paavali II käytti taitavasti hyväkseen. Paavi Johannes Paavali II:n koti oli taasen Puolan älymystöön kuulunut upseeriperhe, jonka vaikutuksesta tulevan paavin arvomaailmaan Wikipedia mainitsee seuraavaa:

Juutalaisuuden läsnäolo osittain kehitti nuoren Karolin suvaitsevaisuutta. Lisäksi Karolin perheessä vallinneet rasismin ja kiihkoilun vastaiset mielipiteet lienevät myös olleet mukana muokkaamassa nuoren Karolin ajatuksia suvaitsevaisuudesta.

Nykyinen paavi Franciskus on islamin lisäksi viehtynyt sosialismin toisestakin poliittisesta keppihevosesta eli fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Vatikaani järjesti keväällä ilmastoaiheisen paneelin, jonne IPCC:n perustaneen YK:n nykyinen pääjohtaja Ban Ki-moon lähetti tervehdyssähkeensä. Paavi on lähettänyt myös - ilmeisesti itse kirjoittamansa - kiertokirjeen seurakunnilleen opastaen näitä olemaan epäilemättä ilmastonmuutosta. Täältä voi lukea tarkemman analyysin tuosta kiertokirjeestä, jos kiinnostaa.

[Lisäys 29.6.2015 klo 12
Paavi aikoo pureskella kokapensaan lehtiä seuraavalla Etelä-Amerikan matkallaan, kertoo Totuus.]

En välitä paskaakaan

Pääkanisteri Juha Sipilä luonnehtii eilisiä terrori-iskuja Kuwaitissa, Tunisiassa, Malissa, Syyriassa ja Ranskassa yksityishenkilön tekemiksi (myös Lontoo). Voiman pimeän puolen edustajille lausahdus "yksittäistapauksesta, jota ei saa yleistää" on vitsi. Pääosin siksi, että yksittäistapaukset noudattavat samaa kulkua - tekijänä muslimi - ja siksi, että yksittäistapaukset Eronen, Halla-aho, Lehto ja Jansson eivät ole yksittäistapauksia vaan äärioikeistolaisia populisteja.

Sipilä haluaa Suomeen lisää pakolaisia ja tekee voimakkaasti linjaeroa Perussuomalaisiin. Sipilä on taktikko ja ymmärtää, että jos hänen hallituksensa ryhtyy voimakkaasti noudattamaan kansan tahtoa - siis populismia - kannatus valuu Soinin piikkiin ainoana nuivat hyväksyneenä puoluejohtajana. Sipilä uskoo, että jos Perussuomalaisten nosto hallitukseen ei muutakaan Suomen linjaa nuivemmaksi, Perussuomalaisten kannatus kääntyy laskuun. Perussuomalaisten kannattajista noin puolet on entisiä kepulaisia, joten Kepulla on eniten voitettavaa, mikäli Persujen nousukiito katkeaa. Sen takia Sipilä ajaa kukkahattuagendaansa, vaikka se onkin maan edun vastaista.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker avoimen röyhkeästi kertoo Ylen mukaan, että hän "ei välitä paskaakaan" 28-jäsenmaan kansalaisten tahdosta:

– Kyllä sanoin "je m’en fous" (en välitä paskaakaan). Koska: olennaista on, että pääsimme sopuun 40 000 plus 20 000 henkilön sijoittamisesta. Sillä, tapahtuuko se vapaaehtoisesti vai pakolla, ei ole minulle merkitystä. Minulle merkitsee 60 000 ihmistä, ei 28 jäsenmaata, Juncker sanoi.

Eiliset terrori-iskut osoittavat, että ainoa keino suojautua niiltä - toisin sanoen suojella länsimaisia ihmisiä - on estää islamin leviäminen Eurooppaan. Tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan toimii avoimena kutsuna islamilaiselle terrorille.

Tapanilan joukkoraiskauksen uhri toimi esimerkillisesti vaatiessaan jutun avointa käsittelyä. Nyt voidaan nähdä, miten nuoret somalimiehet käyttivät hyväkseen suomalaista arvomaailmaa. Islamin mukaan he eivät raiskanneet naista, jolla ei ole neljää todistajaa syytöstensä tueksi. Sharialain mukaan raiskausta ei tapahtunut. Eikä suomalaisten oikeusoppineidenkaan mielestä, kuten professorit Virolainen ja Kemppinen blogeissaan lakonisesti toteavat:

Teko oli rikos ja siinä käytettiin väkivaltaa. Uhriksi otettua naista sormeiltiin vaatteiden alta. Ja siinä kaikki.

Saa kysyä, enkö tunne myötätuntoa rikoksen uhria kohtaan. En tunne.

Kuten kommentoinkin suoraan Kemppisen blogissa, tämä empatian puute on oikeusjärjestelmämme vakava puute. Amerikkalaisessa oikeudenkäytössä tuo puute on paikattu vertaistuomareilla eli jurylla. Siinä tuomitun kanssa samassa yhteisössä elävät linjaavat, onko tuomittu syyllinen. Vankeusrangaistuksella on aina kaksi ulottuvuutta: eristää yhteisölle vaarallinen yksilö ja tyydyttää kostonhimo. Kostonhimossaankaan amerikkalaiset eivät katko syyllisten päitä ja laita niitä roikkumaan aidanseipäisiin kuten ISIS.

Lipun polton jalo taito

Ruotsissa 17-vuotiaan Lisa Holmin surmanneet liettualaismiehet syyttävät (Totuus) Ruotsia rasismista ja tulleensa kohdelluksi kaltoin ulkomaalaistaustansa takia. Suomessa 17-vuotiaan porilaistytön surmannut afgaanimiehen motiivi näyttää liittyneen siihen, että hän tarvitsi avioliiton turvasataman saadakseen Suomen kansalaisuuden. Niinpä kyseessä näyttää olleen rasistinen viharikos, mutta tuskinpa tätä näkemystä syyttäjä haluaa ajaa (Totuus). Länsimaiselle valkoiselle näyttää tuottavan suurta tuskaa myöntää, että myös värilliset ovat rasisteja ja kovia rasisteja ovatkin. Jos länsimaissa pari sukupolvea kestänyt käännytys on tuottanut tuloksia, kouluttamattomien mustien valtioissa tätä ei ole tapahtunut.

Mustien rodullisen vihan symbolina on tullut tunnetuksi Pan-American flag, jonka myyntikieltoa ei Walmart tai mikään muukaan tavaratalo suunnittele. Charlestonin kirkkoampumisen seurauksena mustat eripuolilla Yhdysvaltoja ovat protestoineet mm. polttamalla Yhdysvaltojen lippuja.

Suomessa Vihreät ovat vaatineet oikeutta polttaa Suomen lippu. Kansallisvaltion turva kyllä houkuttelee vihreitä ja sen hellässä huomassa voi poltella lippuja ymmärtämättä, että em. liettualais- ja afgaanimiehet vähät välittävät hekään Suomesta tai Ruotsista kansallisvaltioina.

Tähti- ja siniristilippuja polttavat vasemmistolaiset eivät edes ymmärrä edustavansa samaa ideologiaa kuin Charlestonin kirkkoteurastaja Dylann Roof, joka hänkin poltteli lippunsa.

Aivan samalla tavalla kuin Dylann Roof tai Eero Mäntymaa lipunpolttoineen, myös mustat pan-american jäsenet ovat löytäneet rasismista saman luokkatietoisuuden kuin Marx pääomasta. Mikäli koraanin säkeitä saa näkyä katukuvassa, pitää myös ns. etelävaltioiden lipun liehua kenenkään siitä loukkaantumatta.

Sormipanolla ehdollista - nuuskalla linnaa

Tapanilan joukkoraiskauksen tiimoilta keskustelu on käynyt osapuilleen juuri siinä muodossa, josta Vihreät naiset tekivät Jussi Halla-ahosta tutkintapyynnön. Halla-aho kun ennusti jo 10 vuotta sitten, että kun raiskaukset alkavat yleistyä, hän toivoo niiden osuvan laittoman maahanmuuton ja muslimien lukumäärän kasvattamista ajaneisiin henkilöihin, kuten juuri Vihreiden naisten johtoon. Nyt kansalaiset ovat heränneet todellisuuteen, ja Oikeusministeriö aikoo saattaa rikoslaista ainakin ilmeisesti seksuaalirikokset vastaamaan kansan oikeustajua. Kiitos Jytkyn äänestäjien - ei kenenkään muun.

Nuoren naisen raiskanneet muslimit saivat teostaan ehdollista vankeutta. Tuomio on varmaan linjassa yleisen käytännön kanssa, mutta tässä poikkeuksellista olikin tekijöiden nuoruus, selväpäisyys ja lukumäärä. Joukkoraiskaukset ovat harvinaisia edelleen, onneksi. Lasipalatsin Totuus uutisoi, mistä häkki heilahtaa - varasta valtiolta:

HELSINGIN Hämeentiellä sijaitsevan elintarvikekioskin kautta pyöritetty laaja laiton nuuskakauppa toi kolmelle päätekijälle ehdottomat vankeustuomiot.

Tuo kioski toimi vuosikausia ja kaikki tiesivät siitä - ei ollut harvinaista nähdä poliisiautoa kioskin kohdalla parkissa konstaapelien asioidessa. Järjetöntä nuuskan kiellossa on se, että se on tupakkaa terveellisempää ja sen myynti on sallittua niin Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Omien selvitysteni mukaan Suomen valtio menettää nuuskasta kerättävinä veroina noin 150 miljoonaa euroa. Yhä useampi on siirtynyt nuuskan käyttäjäksi, eikä se ole enää vain urheilijapoikien suosiossa. Entiset tupakoitsijat, kotiäidit ja jopa opiskelijatyöt nuuskaavat.

Tässä nuuskajutussa paljastuu kaikessa karuudessaan sosialistisen kotimaamme oikeudenmukaisuus - naista saa nussia porukalla vasten tämän omaa tahtoa mutta kierräppäs veroja, niin kahleissa istut.

Työvoimapula 90-luvun tasolla

Työllisyyskatsaus:

"Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 128 800 henkilöä, mikä on 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin."

Oikea työttömyys on siis 338.600 + 128.800 = 467.400. Maahan on varmuuden vuoksi otettu parisataatuhatta maahanmuuttajaa, että tilanne ei vaan missään nimessä helpottuisi.

1990-luvun alun korkein huhtikuun työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli vuonna 1994: 489.300. Kun työttömien työnhakijoiden lukumäärään summataan erilaisissa palveluissa olleet 108 700, niin "laajan työttömyyden" 598.000 osuus työvoimasta oli 24,6% eli jonkin verran alemmalla tasolla ollaan vielä 1990-luvun laman korkeimpiin lukuihin verrattuna vielä tällä hetkellä 2015.

Turvapaikkaturismia 20 vuoden takaa

Tähän Pikkupojan kirjoitukseen ei ole mitään lisättävää, paitsi että touhu on mennyt sairaammaksi koko ajan:

Kumitontun inspiroimana Pikkupoika kaiveli päivänpolitiikan sijaan hieman Totuuden arkistoja ajalta, jolloin oikeustaju oli hallituksen johtotähti.

20.6.1990: Neuvostoliittolainen kaappaaja anoi Suomesta turvapaikkaa Kaapattu Aeroflotin kone laskeutui Helsinkiin Tukholman asemasta

Tupolev-matkustajakoneen kaapannut neuvostoliittolainen nuorukainen antautui tiistaina puoliltapäivin runsas tunti sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Poliisin suojissa oleva 20-vuotias opiskelija anoi iltapäivällä Suomesta turvapaikkaa ja uudisti myöhemmin jo kerran perumansa anomuksen. Nuorukainen kaappasi Riiasta Murmanskiin matkanneen Aeroflotin Tupolev 134:n aamupäivällä ja vaati pommin näköisellä esineellä uhaten konetta lentämään Tukholmaan.

21.6.1990: NL pyysi kirjallisesti kaappaajan takaisin Turvapaikka-anomus käsitellään kiireellisenä

Neuvostoliitto pyysi keskiviikkona kirjallisesti neuvostokoneen kaapanneen Oleg Kozlovin luovuttamista. Ulkoasiainministeriö sai pyynnön Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön kautta ja se toimitettiin edelleen oikeusministeriöön, joka päättää luovutuksesta. Ennen luovutuspäätöstä täytyy käsitellä kaapparin turvapaikkapyyntö. Jos turvapaikka myönnetään, ei neuvostoliittolaista luovuteta, mutta tällöin kaappaus käsitellään suomalaisessa oikeudessa.

21.6.1990 Hallitus keskusteli kaappaajan kohtalosta

Hallitus keskusteli keskiviikkona lentokoneen Neuvostoliitosta Suomeen kaapanneen miehen kohtalosta. Ulkoministeri Pertti Paasion (sd) mukaan hallituksen ulkoasiainvaliokunta keskusteli toistaiseksi vain oikeudellisista kysymyksistä, jotka liittyvät turvapaikan myöntämiseen ja Neuvostoliiton esittämään palautuspyyntöön. Hallitus oli tullut suojelupoliisin kuulustelujen perusteella siihen tulokseen, että koneen kaapannut nuorukainen todella hakee Suomesta turvapaikkaa.

25.6.1990: Leningradin lennonjohto käski koneen lentää Helsinkiin Neuvostokaappari antautui vajaan puolen tunnin kuluttua

Tupolev 134 -matkustajakoneen kaapannut 20-vuotias neuvostoliittolainen Mihail Varfolomejev antautui sunnuntaiaamuna kello 8.45, noin parikymmentä minuuttia sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kaappari pyysi heti turvapaikkaa Suomesta.

26.6.1990: "Päämieheni katsoo joutuneensa vainon kohteeksi vakaumuksensa vuoksi"

"Päämieheni katsoo, että hän on joutunut vainon kohteeksi vakaumuksensa vuoksi Neuvostoliitossa", sanoo helsinkiläinen asianajaja Ulf Månsson. Hän on Mihail Varfolomejevin oikeusavustaja. Varfolomejev joutui kertomansa mukaan ilmeisesti Afganistanin sodan aikana 17 päiväksi mielisairaalaan kieltäydyttyään asepalveluksesta. "Se diagnoosi leimaa ja vaikeuttaa hänen elämäänsä Neuvostoliitossa. Hänellä ei ole ollut oikeutta tehdä työtä, ei saada ajokorttia eikä ulkomaanpassia", Månsson sanoo.

29.6.1990: Neuvostoliittolaiset radikaalit vetoavat Koivistoon Neuvostokaappareita ei pidä luovuttaa takaisin

Neuvostoliittolainen pienryhmä vetoaa presidentti Mauno Koivistoon, ettei Suomi luovuttaisi takaisin Neuvostoliittoon kahta Aeroflotin lentokoneen Suomeen kaapannutta nuorukaista. Tähän asti vähän tunnetun "Rauhan ja vapauden radikaaliliiton" kaksi edustajaa luovutti torstaina vetoomuksen asiasta Suomen Neuvostoliiton-suurlähetystön edustajalle.

3.7.1990: Kozloville ei myönnetty turvapaikkaa Toisen kaapparin hakemus käsittelemättä
Sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) hylkäsi maanantaina neuvostoliittolaisen lentokonekaapparin Oleg Kozlovin turvapaikkahakemuksen. Sisäministeriön mielestä Kozlov ei ole pystynyt osoittamaan, että hän olisi turvapaikan tarpeessa. Ministeriön päätöksestä ei voi valittaa.

3.7.1990: Sisäministeri: Kaappari menettää oikeutensa turvapaikkaan Konekaappauksen tehnyt Kozlov ei ole pakolainen

Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) mielestä neuvostoliittolainen Oleg Kozlov on menettänyt oikeuteensa hakea turvapaikkaa, koska hän on syyllistynyt lentokonekaappaukseen. Rantasen tulkinnan mukaan konekaappaus on törkeä ei-poliittinen rikos, jonka tekijällä ei ole oikeutta vedota YK:n pakolaissopimuksen antamaan suojaan. Rantanen hylkäsi maanantaina ulkomaalaiskeskuksen johtajan Risto Veijalaisen esittelystä Kozlovin turvapaikkahakemuksen.

4.7.1990: YK:n pakolaisvaltuutettu: Konekaappaus ei estä turvapaikan myöntämistä

YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston UNHCR:n mielestä neuvostoliittolaisille Oleg Kozloville ja Mihail Varfolomejeville voidaan myöntää turvapaikka, vaikka he ovat kaapanneet lentokoneen. UNHCR:n mielestä ilman vakavaa väkivaltaa tehty kaappaus ei ole sellainen törkeä ei-poliittinen rikos, jonka tekijä menettää automaattisesti oikeutensa turvapaikkaan. UNHCR:n tulkinta poikkeaa sisäministeriön kannasta.

11.7.1990: KKO hyväksyy Kozlovin luovutuksen Selliinsä linnoittautunut Kozlov haettiin väkisin ulos Kaapparin luovutuksesta päätetään ensi viikolla

Neuvostoliittolaisen lentokonekaapparin Oleg Kozlovin luovuttamiselle ei korkeimman oikeuden (KKO) mukaan ole laillisia esteitä. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa korkein oikeus toteaa, etteivät kansainväliset ihmisoikeussopimukset estä Kozlovin palauttamista Neuvostoliittoon. Kozlovin luovuttamisesta Neuvostoliittoon päättää oikeusministeriö. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) arvioi tiistaina, että hän päättää luovuttamisesta aikaisintaan ensi maanantaina.

15.7.1990: Kaappari Varfolomejev luokiteltiin Neuvostoliitossa mielisairaaksi luokitus esti miehen työnteon, opiskelun ja äänestämisen

Neuvostoliittolainen lentokonekaappari Mihail Varfolomejev on luokiteltu kotimaassaan ensimmäisen luokan invalidiksi vaikean mielisairauden takia. Luokituksen vuoksi hänellä ei asianajaja Ulf Månssonin mukaan ole oikeutta hankkia ulkomaan passia, tehdä työtä, opiskella tai perustaa perhettä. Hänellä ei ole myöskään ääni- tai vaalioikeutta. Varfolomejev haettiin mielisairaalaan heinäkuussa 1986 päivä sen jälkeen, kun hän oli kutsunnoissa ilmoittanut kieltäytyvänsä armeijasta.

20.7.1990: Amnesty ehdottaa kaappareiden tuomitsemista Suomessa

Amnesty internationalin Suomen osasto kehotti torstaina Suomen viranomaisia harkitsemaan neuvostoliittolaisten lentokonekaappareiden syyttämistä ja tuomitsemista Suomessa sen sijaan että heidät luovutettaisiin Neuvostoliittoon. Suomen Amnesty on lähettänyt asiaa käsittelevät kirjeet oikeusministeri Tarja Haloselle (sd) ja sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd).

25.7.1990: Oikeusministeriö palauttaa Kozlovin Neuvostoliittoon Konekaappaaja ei ole vaarassa joutua vainotuksi"

Neuvostoliittolainen konekaappari Oleg Kozlov palautetaan kahden viikon kuluessa Neuvostoliittoon. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti luovutuksesta tiistaina sen jälkeen, kun sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) oli hylännyt Kozlovin toisen turvapaikkahakemuksen. Kummastakaan päätöksestä ei voi valittaa. Oikeusministeriö asetti luovuttamisen ehdoksi, ettei Kozlovia saa Neuvostoliitossa syyttää laittomasta maastapoistumisesta.

2.8.1990: Kirkko törähti väärään aikaan (Mielipide)

Arkkipiispa John Vikströmin taannoinen vetoomus kaappari Oleg Kozlovin turvapaikan puolesta on kuin väärin ajoitettu tuohitorven törähdys. Se kertoo, miten satunnaisesti ja tarkoituksellisesti Suomen ev.lut. kirkon johto edelleen toimii ihmisoikeuskysymyksissä. Valtion virkamiehen, piispan suusta kuultuna, lausuma on jo sellaisenaan epäuskottava. Piispaa ei tunnu askarruttavan sekään, että kaappari luo jälkikäteen itseaiheutetun pakolaistilanteen.

3.8.1990: Sisäministeri Jarmo Rantanen: Varfolomejevilla ei ole näyttöä poliittisesta vainosta

Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) mielestä neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev ei ole joutunut kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi. Rantasen hylkäävästä turvapaikkapäätöksestä ei voi valittaa. Myös ulkoministeriö katsoi omassa lausunnossaan, ettei Varfolomejev ole YK:n pakolaissopimuksen tarkoittama pakolainen.

10.8.1990: Korkein oikeus: Varfolomejev voidaan palauttaa Neuvostoliittoon

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev voidaan korkeimman oikeuden (KKO) mielestä luovuttaa Neuvostoliittoon. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa KKO arvioi, etteivät Suomen laki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset "esitetyn selvityksen mukaan" estä Varfolomejevin palauttamista epäiltynä konekaappauksesta. Varfolomejevin luovuttamisesta päättää oikeusministeri Tarja Halonen (sd) aikaisintaan ensi viikolla.

10.8.1990: Oleg Kozlov viilteli käsivarttaan luovutusta edeltäneenä päivänä Tekoa ei pidetty vakavana itsemurhayrityksenä

Lentokonekaappaaja Oleg Kozlov viilsi luovutustaan edeltäneenä päivänä vasempaan käsivarteensa kaksi isoa haavaa eristyssellissään Helsingin lääninvankilassa. Kozlov kiidätettiin Kirurgiseen sairaalaan, jossa toiseen haavaan ommeltiin kolme tikkiä ja toiseen kaksi. Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston apulaisosastopäällikkö Risto Jalli ei pidä Kozlovin tekoa vakavasti otettavana itsemurhayrityksenä.

21.8.1990: Suomi palauttaa kaapparin Neuvostoliittoon

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev palautetaan kahden viikon kuluessa Neuvostoliittoon. Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti luovuttamisesta maanantaina.

23.8.1990: Tänään luovutettava Varfolomejev vahingoitti itseään viime viikolla

Neuvostoliittolainen konekaappari Mihail Varfolomejev kertoo yrittäneensä itsemurhaa vankilassa viime perjantaina. Helsingin lääninvankilan johtajan Raimo Valtosen mielestä kyse ei ollut itsemurhayrityksestä vaan naarmusta. Varfolomejev viilsi käsivarttaan partakoneen terällä, minkä jälkeen hänet vietiin sairaalaan.

7.10.1990: Kaappari uhkasi räjäyttää koneen. Yksin toiminut mies paljastui lopulta aseettomaksi

Pommin räjäyttämisellä uhannut lentokonekaappari Nikolai Ivanovits Selivanov antautui poliisille muutama minuutti sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vuonna 1949 syntynyt Selivanov on anonut turvapaikkaa Suomesta. Viranomaiset eivät perjantaina kertoneet turvapaikka-anomuksen perusteita. Matkustajien mukaan kaappari oli koneessa valitellut kurjia olosuhteitaan Neuvostoliitossa.

25.10.1990: Virolaiset lääkärit totesivat Mihail Varfolomejevin terveeksi

Konekaappari Mihail Varfolomejev on todettu terveeksi ja syyntakeiseksi virolaisten lääkäreiden mielentilatutkimuksessa Tallinnassa. Päätös syntyi keskiviikkona yhteistyössä suomalaisen asiantuntijan, professori Kalle Achtén kanssa. Tulos vastaa kesällä Suomessa tehtyä mielentilatutkimusta, jossa Varfolomejevilla todettiin vain persoonallisuuden häiriö. "Hän on ujo, estynyt ja arka, mutta tämä ei suinkaan tee häntä mielisairaaksi", Achté sanoo. Neuvostopsykiatrit olivat sanoneet Varfolomejevin potevan skitsofreniaa.

26.10.1990: Sisäministeri ei vakuuttunut Selivanovin vainoamisesta Rantanen hylkäsi konekaapparin turvapaikka-anomuksen

Sisäministeri Jarmo Rantanen (sd) hylkäsi neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin turvapaikka-anomuksen torstaina kahdella perusteella. Ensinnäkin Rantasen päätöksessä sanotaan, ettei turvapaikka-anomuksen tueksi ole esitetty selkeitä todisteita siitä, että Selivanovin kohtelu olisi ollut pakolaissopimuksen määrittelemää poliittista vainoa. Toisaalta Selivanovin epäillään syyllistyneen raskaaseen ei-poliittiseen rikokseen eli lentokoneen kaappaamiseen.

14.11.1990: Neuvostokaapparin naapurit syyttävät miliisiä vainosta Selivanovia koskeva vetoomus toimitettiin oikeusministeriölle

Neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin asianajaja Markku Fredman on toimittanut oikeusministeriölle nipun asiakirjoja, jotka Fredmanin mielestä todistavat Selivanovin joutuneen mielisairaalaan poliittisista syistä. Neuvostoliitosta saatujen asiakirjojen joukossa on mm. Selivanovin naapureiden hiljattain kirjoittama vetoomus, jonka mukaan miliisi on vainonnut Selivanovia ja hakannut hänet useita kertoja naapureiden silmien edessä.

16.11.1990: Miinoilla uhkaillut kaappari pyysi turvapaikkaa Suomesta Pako ulkomaille oli protesti Neuvostoliiton oloja ja hallintoa vastaan

Neuvostoliiton sisäisellä lennolla olleen matkustajakoneen kaapannut 31-vuotias Alexander Vilesov pyrki Ruotsiin. Vilesov kertoi, että kaappaus oli vastalause Neuvostoliiton oloja ja hallintoa vastaan. Tupolev 134 kaapattiin miinalla uhaten Helsinki-Vantaan lentoasemalle torstaiaamuna. Kaappaaja antautui pian koneen laskeuduttua ja pyysi turvapaikkaa.

22.11.1990: KKO: Selivanov voidaan palauttaa NL:oon

Korkeimman oikeuden (KKO) mukaan neuvostoliittolainen konekaappari Nikolai Selivanov voidaan luovuttaa Neuvostoliittoon. KKO:n mielestä ei ole todennäköistä, että Selivanov joutuu kotimaassaan vainon tai muiden epäinhimillisten toimien kohteeksi mielipiteidensä takia. Selivanovin palauttamisesta päättää oikeusministeri aikaisintaan ensi viikolla.

3.12.1990: Nikolai Selivanov palautetaan

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti perjantaina palauttaa neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin kotimaahansa. Luovutuspäätös noudatteli samaa kaavaa kuin aiemmista neuvostokaappareista tehdyt palautuspäätökset.

25.1.1991: Konekaapparin turvapaikkahakemus hylättiin

Sisäministeriö on hylännyt neuvostoliittolaisen konekaapparin Aleksander Vilesovin turvapaikkahakemuksen. Sisäministeri Jarmo Rantasen (sd) päätöksen mukaan Vilesovia ei voida pitää YK:n pakolaissopimuksen tarkoittamana pakolaisena. Vilesovia ei Rantasen mielestä voi pitää myöskään suojelun tarpeessa olevana, joten hänelle ei myönnetty oleskelulupaa. Turvapaikkapäätöksen mukaan Vilesovin poliittinen toiminta ei ole ollut niin laajaa, että häntä olisi sen takia vainottu kotimaassaan.

21.2.1991: Korkein oikeus: Neuvostokaappari Vilesov voidaan luovuttaa

Korkeimman oikeuden mukaan neuvostokaappari Aleksandr Vilesovin luovuttamispyyntöön voidaan laillisesti suostua. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät estä palauttamista. Vilesov itse on aiemmin ilmoittanut oikeusministeriölle, ettei hänkään vastusta luovuttamispyyntöä.

26.2.1991: Neuvostokaappari Vilesov palautetaan

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) päätti sunnuntaina palauttaa neuvostoliittolaisen konekaapparin Aleksander Vilesovin kotimaahansa. Luovutuksen ehtona on, ettei Vilesovia syytetä Neuvostoliitossa muusta kuin konekaappauksesta. Oikeusministeriö esitti luovutuspäätöksen yhteydessä Neuvostoliitolle pyynnön saada tietoja Vilesovin jutun jatkokäsittelystä Neuvostoliitossa.

2.3.1991: Selivanovin mielentila tutkittiin ilman suomalaislääkärin läsnäoloa Neuvostoliitto myöntää rikkoneensa Suomen asettamia luovutusehtoja

Neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin mielentila on tutkittu Neuvostoliitossa ilman suomalaista lääkäriä. Neuvostoliiton ulkoministeriö myöntää maan rikkoneen Suomen asettamia luovutusehtoja tältä osin ja pahoittelee "kiusallista erehdystä". Suomen Moskovan-suurlähetystölle toimittamassaan viestissä Neuvostoliitto toteaa, ettei Suomen viranomaisille "valitettavasti" ehditty toimittaa tietoa mielentilatutkimuksen alkamisesta "eräistä puhtaasti teknisistä syistä".

3.3.1991: Oikeusministeri Tarja Halonen: Selivanovin tutkiminen ilman suomalaislääkäriä oli "ohitus" N-liitossa

Oikeusministeri Tarja Halonen (sd) luonnehtii "ohitukseksi" sitä, että konekaappari Nikolai Selivanoville tehtiin mielentilatutkimus Neuvostoliitossa ilman suomalaista lääkäriä. Halonen oli asettanut Selivanovin palauttamisen ehdoksi, että suomalainen lääkäri saa olla mukana tutkimuksissa. Ministeri Halosen mukaan Selivanoville tehtyihin tutkimuksiin voi nyt perehtyä ainoastaan papereiden perusteella.

Foebbels suoltaa propagandaansa

Nettipoliisi Marko "Foebbels" Forss kommentoi blogikollega Vasarahammerin kirjoitusta Markus Janssonin pidätyksestä viime viikolla. Samassa ketjussa kommentoi aikaisemmin myös Jansson itse, joten Foebbelsin kommentti on niillä rajoilla, joita nettipoliisi voi virkansa puolesta tehdä syyttömyys-olettamaa rikkomatta. Ainakin Foebbels itse syyllistyy netiketin rikkomiseen, mutta kukapa poliisilta muuta oikeastaan voi odottaakaan. Foebbels kirjoittaa:

jonkinlaista holhousta osa tuntuu tarvitsevan ainakin netiketin suhteen. Voi kirjoittaa kärkevästi ja provosoivasti, mutta suoranaista älämölöä, jossa kärki on omassa mouhoamisessa, on liikaa.

Liberaalin fascismin so. Puolueen ydinajatus on, että huono maku sanktioidaan, ja siitähän Janssonin tapauksessa kokonaisuudessaan on kyse. Neuvostoliitossa kuten muissakin sosialistimaissa huono maku lopulta kriminalisoitiin, ja rikolliset laitettiin joko vankilaan tai hoitoon. Foebbels tuntuu ehdottavan huonon maun omaaville hoitoa. Sairaaksi leimaaminen on tehokas keino erottaa kansalainen julkisesta keskustelusta, koska eihän hullujen mielipiteitä tarvitse kuunnella.

Foebbelsin ulostulolla on kuitenkin toinenkin ulottuvuus. Kun poliisi marssii netiivien olohuoneisiin - jollaisia blogit ovat - yhteiskunta paljastaa, miten vähän se kunnioittaa kotien yksityisyyttä. Foebbels ei ole minun kaverini eikä varmasti Vasarankaan. Toisten olohuoneissa jeesustelu ja patsastelu on hyvän netiketin vastaista toimintaa. Foebbels epäilemättä tarkoittaa "hyvää" ja tulee opettamaan meitä nuivia, kuinka pitää kirjoitella. Mikä edustaa hyvää makua ja mikä huonoa. Kun se tehdään virkavastuussa ja pyytämättä, toiminnan moraalisia perusteita ei ole vaikea käsittää. Tarkoitus on vaikuttaa kirjoittajaan ja kommentoijiin, että "täällä me olemme, pitäkää varanne".

Itse lopetin hyvin vähäisenkin Hommaforumin seuraamiseni silloin, kun Fobba hyväksyttiin kommentoijaksi. Vapaassa kansalaisyhteiskunnassa täytyy olla jokin julkinen tila kokoontua ilman, että poliisi tunkee päänsä avoimesta ikkunasta sisään. Tai Foebbelsin tapauksessa; ikkuna ei ollut edes auki vaan kuvia räpsittiin ikkunan takaa.

Sydämestäni toivon, että poliisi jättää tämän blogin rauhaan ja pysyttelee Pasilassa miehineen. En keksi mitään syytä, miksi haluaisin Foebbelsin ottavan minkäänlaista kantaa omiin ajatuksiini enkä ymmärrä, mikä jumalallinen oikeutus hänellä mielestään on tulla omaan virtuaaliseen olohuoneeseeni kommentoimaan, kun hänen näkemyksensä eivät liity moraaliin vaan lakiin. Kuten tiedetään, tuomioistuimissa ei jaeta oikeutta vaan luetaan lakia. Ne ovat valitettavasti eri asioita.

Yllä olevassa kuvassa on todettu oleellinen - tunkeutumalla nettiolohuoneeseen poliisi yrittää luoda itsesensuurin ilmapiiriä. Tutkimusten mukaan tuo toimintatapa myös tuottaa tuloksia. Sellainen ei kuulu vapaan kansalaiskeskustelun omaavaan yhteiskuntaan.

Aseilla muslimeita vastaan

Helsingin Lasipalatsin Totuus kauhistelee, että eduskunnan puhenainen Maria Lohela ennen valintaansa kansanedustajaksi

pelkäsi islamia ja vastusti avoimesti maahanmuuttoa

Minusta pelko itselleen vihamielistä ideologiaa kohtaan on järkevää. Päivän toisessa uutisessaan Totuus kirjoittaa:

Aseet ovat merkki yksilön vapaudesta

Penaali Antti Ämmälä ei näemmä huomaa tuota ristiriitaa omassa sepustuksessaan Suomen "hyvinvointivaltion" ja amerikkalaisen yhteiskunnan eroista. Toinen luottaa yksilön vapauteen, toinen ei.

Juhannusheila hukassa

Pelastaisitko hukkuvan muslimin?

While strolling around the Marina this morning about 7 am., I noticed a character shouting "Allah be praised" and "Death to all infidels" and suddenly he tripped and fell into the water. He was struggling to stay afloat because of all the explosives he was carrying. If he didn't get help he would surely drown.

Being a responsible citizen, and abiding by the law of the land that requires you to help those in distress, I informed the Police, the Coast Guard, the Immigration Office and even the Fire Department.

It is now 11 a.m., the terrorist has drowned, and none of the authorities have responded.

I'm starting to think I wasted four stamps.

Vasemmisto ryhtyy väkivaltaiseksi - osa XXXIX

Yhdysvalloissa Charlestonissa sosialisti on tappanut kirkossa yhdeksän ihmistä ampumalla:

Ampujan kerrotaan olevan nuori, sileäksiajeltu, valkoihonen mies.

Tapaus tuo mieleen kansallissosialistien ideologisen kumppanin, islamin. Sosialismi pakottaa kanssaihmiset tukijoikseen väkivallalla ja se oikeuttaa väkivallan käytön sillä yksinkertaisella syyllä, että toisinajattelijat, vääräuskoiset ovat ihmisarvoltaan alempia. Molemmissa ideologioissa vallitsee antikapitalismi, antikonsumerismi ja antikristillisyys. Isku kirkossa vääräuskoisia kohtaan on kuin suoraan oppikirjasta.

Mediassa kansallismielinen äärivasemmisto esitetään "äärioikeistona", vaikka liike kutsuu itse itseään sosialistiseksi ja sen yhteiskunnalliset tavoitteet ovat suoraan sosialismista. Oikeistolaisia arvoja ovat yksilönvapaus ja yritteliäisyys, jotka ovat käänteisiä sosialismiin kuuluvien kovan verotuksen ja aivopesun kanssa. Yhtenä aivopesun keinona on uuskielen toistuva käyttö. "Äärioikeistolaisuus" on uuskielen sana samalla tavalla kuin "kansandemokratia", joksi sosialistiset valtiot omaa yhteiskuntaansa mieluusti kutsuvat.

"Äärioikeisto" avoimesti julistaa värillisten olevan alempirotuisia ja kykenemättömiä huolehtimaan itsestään ja sopimattomia valkoiseen yhteiskuntaan. Islamissa ei-muslimit ovat samassa asemassa. Modernissa sosialismissa, joka on Mussolinin kehittelemän fascismin seuraaja, värilliset aivan samalla tavalla nähdään alempiarvoisina, jotka vaativat yhteiskunnan erityistä tukea menestyäkseen valkoisessa yhteiskunnassa.

Kummallisinta on, että tuota yhteneväisyyttä ei myönnetä avoimesti, joten siitä ei myöskään voida keskustella. Jos rodullinen eriarvoisuus reilusti myönnettäisiin, moni sosialismin kannattaja voisi harkita ideologiansa mielekkyyttä uudelleen. Estääkseen kannattajien määrän hupenemisen, sosialistijohtajat estävät keskustelun ideologiansa perusperiaatteista.

Kiitos, Anna!

MC Tsuhnan jäsenistö kerännyt kolehdin ja ensimmäinen kesästipendin saaja on Anna.

Monikulttuurinen videovertailu

Kummassa kulttuurissa haluaisit mieluummin elää?





Hameen pituus on kääntäen verrannollinen hyvinvointiin.

Puolueen viestintä on aivopesua

Pisteet Ylelle siitä, että se otsikoi kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen olevan kansallissosialistinen (eikä äärioikeistolainen, kuten yleensä on ollut tapana). Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kun on ollut mukana Eugen Schaumanin muistotilaisuudessa Oulussa, ja samassa tilaisuudessa nämä natsipöljäkkeet ovat patsastelleet. Ilmeisesti on niin, että kansallismielisen Immosen ideologiasta juuri tuo kansallismielinen osa miellyttää myös kansallissosialisteja, jotka ovat (kuten nimestä ilmenee) kansallismielisiä.

Vaihtoehto kansallissosialisteille voisi olla myös Vihreät, jotka avoimesti liputtavat oppositioon siirryttyään ihastumistaan sosialismiin Vihreässä langassa. Puoluejohdon mukaan muiden oppositioon siirtyneiden sosialistipuolueiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä paitsi kristillisten, joiden ehdoilla ei tehdä yhtään mitään. Vihreillä on erittäin voimakas tarve pakottaa muut noudattamaan omia rituaalejaan aivan kuin muillakin uskonnollisilla liikkeillä. Muslimit aloittavat huomenna ramadanin, joka maltillisen muslimin mielestä

Se on Koraanin kuukausi

Koraani aivopestään muslimipoikien mieleen loputtomalla ulkoluvulla ja toistolla toistojen perään. Muslimi hokee päivässä ainakin viisi kertaa, että Muhammad on ainoa jumala (Adhaan ja Shahada). Tämän jälkeen rukoillaan kuolemaa juutalaisille, kristityille, ateisteille ja muille saastaisille sioille, apinoille ja koirille.

Tätä samaa aivopesua harrastettiin myös 30-luvun Saksassa, ja tutkijoiden mukaan pesu toimi moitteettomasti:

– Jos alistaa ihmisiä totalitaariselle hallinnolle heidän kehitysvuosiensa aikana, se vaikuttaa heidän mielensä toimintaan.

Suomessa oli hyvin lähellä tapahtua sama kuin Ruotsissa, jossa kokonainen sukupolvi aivopestiin internationalistisen sosialismin monikulttuuriselle propagandalle. Vaikka Ruotsi tällä seisomalla lopettaisi itsetuhoisen toimintansa, se ei edellä mainitun saksalaistutkimuksen mukaan enää maata pelastaisi. Nykyiset ruotsalaislapset on ehditty indoktrinoida sosialismin vankkumattomiksi tukijoiksi. Hannu Lauerma on todennut, että 15% ihmisistä uskaltaa uhmata auktoriteetteja, ja tuo 15% äänestää Ruotsidemokraatteja. Suomen ulkoministeriksi nousseen Timo Soinin todetaan ruotsalaismediassa olevan täysin kelpaamaton mihinkään ministeripestiin Ruotsin hallituksessa. Ylen uutisessa monissa maissa Perussuomalaisia kutsutaan häikäilemättä "äärioikeistoon, populisteihin ja siirtolaisvihamielisiin" kuuluviksi. Toisin sanoen natseihin, vaikka sitä ei haluta suoraan mainita. Pelottelu natseilla on tehokas tapa aivopestä nyt kasvava sukupolvi, mutta Suomen osalta eurooppalaisen vasemmiston pyrkimys näyttää tyssänneen tähän. Kiitos suomalaisten vanhempien, jotka ovat ymmärtäneet vastuunsa jälkikasvustaan paremmin kuin valtio, joka mieluummin kasvattaisi lapsensa aivopesten heidät Puolueen uskollisiksi tukijoiksi.

Rikollisesta tehtiin taas uhri

Blogikollega Jaska jo pauhasikin Keskon osoittamasta omien asiakkaidensa halveksunnasta. Kesko määräsi kauppiaan poistamaan kauppansa Facebook-sivulta videon, jossa kaupan työntekijä estää kahta somalia varastamasta kaljaa. Tyttö, jonka nimi lienee Anna, on Paavo Tajukankaan mukaan noussut Ruotsissa suomalaisen sisun symboliksi. Kesko osoittaa ymmärrystä ennemmin rikollisille kuin omille yrittäjilleen, mikä ei punavihreässä kuplassa ole lainkaan tavatonta vaan pikemminkin jo uusi normi.

Punavihreässä kuplassa ei ole lainkaan tavatonta epäonnistua määrittelemään rikollinen ja uhri. Sosialismissa uhri on taloudellisen tasa-arvon mukaan selvitettävissä: veronkiertäjä on suurempi rikollinen kuin kapitalistin omaisuutta ryöstävä vähäosainen. Moraali on kulttuuriin sidonnainen, ja kulttuurirelatiiviset ihmiset pitävät kaikkia tekoja saman arvoisina. Kuluneen vuoden aikana moraalirelativistit pääsivät pätemään Israelin tehtyä Pasilan K-kaupan Annat muslimirikollisille. Suomen johtava poliittinen eliitti kirkui kauhuissaan, miten juutalaiset tappavat viattomia siviileitä. Nyt valmistuneen uuden raportin mukaan Israelin puolustusvoimat IDF saa ns. puhtaat paperit.

Raportin mukaan "Israelin armeijan tiukka pitäytyminen" sotarikoksien torjunnassa maksoi sen omien siviilien ja sotilaiden henkiä. Lisäksi IDF joutui tekemään suuria uhrauksia puolustaakseen palestiinalaissiviilejä. YK:lle luovutettu raportti tutkii 2014 vuoden Protective edge (Wikipedia) -operaation väitettyjä sotarikoksia. Raportin ovat tuottaneet eri maiden korkea-arvoiset kenraalit, jotka toteavat arvionaan, että Israel ei ole syyllistynyt sotarikoksiin, mutta palestiinalaishallinto on syyllistynyt lukuisiin.

Raportin mukaan Israel teki kaikkensa välttääkseen aseelliseen konfliktiin joutumisen, mutta Hamasin määrätietoinen pyrkimys sotaan tuotti tulosta. Raportissa todetaan:

But none of us is aware of any army that takes such extensive measures as did the IDF last summer to protect the lives of the civilian population in such circumstances.

/ Mikään muu armeija ei pyri varmistamaan siviilien turvallisuutta siinä määrin, mitä IDF teki niissä olosuhteissa.

50 päivää kestäneissä taisteluissa kuoli 2.100 palestiinalaista ja 73 israelilaista (66 sotilasta). Raportin mukaan 2.100 uhrista valtaosa oli siviileitä, jotka kuolivat Hamasin oman toiminnan uhreina. Selvinä sotarikoksina raportin tekijät pitivät Hamasin toimintaa, jossa taisteluita käytiin siviiliasutuksen keskellä, kouluissa, sairaaloissa, YK:n toimitiloissa ja jossa siviileitä käytettiin ihmiskilpinä.

Itävalta lopettaa mamuilun

Kuten blogini lukijat jo tietävätkin, croissant on Wienin leipureiden vastaus muslimien valloituspyrkimyksille. Syökää croissanteja - syötte islamin puolikuita :)

Itävallassa oli aikaamme edellä Jörg Haiderin Vapauspuolue, joka joutui EU:n sosiaalidemokraattien boikotin kohteeksi. Itävallassa tilanne ei ole rauhoittunut Afrikan muslimien rynniessä mantereellemme. Nyt käytyjen paikallisvaalien seurauksena Burgenlandissa ja Steyermarkissa nuivat ovat ottaneet vaalivoiton. Sen seurauksena Itävalta aikoo täysin irtisanoutua afrikkalaisesta pakolaisvirrasta.

Hieno juttu. He aikovat estää käytännössä kokonaan perheenyhdistämiset. Voisiko Härmäländ otaa tästä oppia?

Kesä on ohi - sukset esiin

Päivä vielä viikon verran pitenee, mutta sen jälkeen lähdetäänkin jo taas kohti uutta hiihtokautta. Sen kunniaksi tässä pari elokuvaa. Ensiksi ruotsalaisen Ruben Östlundin Turisti:


Östlundhan sai julkisuutta elokuvallaan Play, jossa Göteborgissa asuvat maahanmuuttajat kiusaavat pottunokkalapsia. Turisti-elokuva oli Ruotsin ehdokkaana Oscareihin, mutta ei se nyt ihan sen arvoinen ole. Hyvä leffa kuitenkin, jos pitää Alppimaisemista. Toinen elokuva on Streif:


Streif on erittäin vaikea Kiztbühelin maailmancupin rinne, mistä elokuvan nimi siis tulee. Elokuva itsessään kuvaa muutaman voittajakandidaatin harjoituskautta tulevaan kilpailuun.

Streif on siis noin 50%:n rinne, mitä alla oleva kuva havainnollistaa hyvin.

Valkoinen nainen ratissa

Paha paikka Vihreille:

Islam antaa homoille siivet

Uusi Suomi lainaa Suomessa tehtyä tutkimusta Charlie Hebdon terrori-iskun vaikutuksista. Kuten tavallista, tutkimuksessa asetutaan terroriin yllyttävän ideologian - islamia on turha kutsua uskonnoksi - jäsenten puolelle (eikä terrorin kohteeksi joutuvien). Oikeusministeriön Haaste-lehdessä julkaistu artikkeli tietää kertoa mm. seuraavaa:

Haastattelemani henkilöt, erityisesti naiset, joiden uskonnollinen vakaumus näkyy selvästi ulospäin vaatetuksesta, ovat kertoneet islamofobisista reaktioista niin kaduilla kuin työpaikoilla.

Luonnollisesti, jos joku kulkee terroriin kehottavan ideologian tunnukset yllään, ihmiset kyseenalaistavat tämän valinnan moraaliselta kannalta. Voihan sitä pukea päälleen vaikka SS-univormun ja seurata ihmisten reaktioita. Kansallissosialismi on laajasti tuomittu, islam ei vielä.

Monet kokivat tarvetta selittää, että islam oli todellisuudessa rauhan uskonto ja että heitä itseään hävetti, että islamin maine tahrautui ihmisten takia, joita he itse eivät pitäneet oikeina muslimeina.

Tuossa edellä kiteytyy islamin keskeinen ongelma: edes muslimit itse eivät tiedä, mitä on "oikea islam". Samalla tavalla kuin tässä tutkimuksessa lainattu tyttö päättää, kuka on "oikea muslimi", myös Lähi-idässä asuvat muslimimiehet voivat keskenään päättää, mikä on "oikeaa islamia".

Tästä MEMRI:n julkaisemasta raa'asta kuvasarjasta, jossa muslimit tiputtelevat toisiaan talon katolta, paljastuu islamin todellinen luonne. Paitsi että se oikeuttaa valehtelun ja väkivallan, se myös estää uskonnosta luopumisen kuoleman uhalla. Moista ideologiaa ei missään länsimaassa hyväksyttäisi, jos sellaiset säännöt kirjattaisiin kyseisen lahkon oppikirjaan. Lestadiolaisten ohjeita tutkittiin ylimmässä poliittisessa johdossa huolestuneina sen asettamista rangaistuksista lahkon sääntöjen rikkojille. Vastaavaa huolestumista ei tietenkään tapahdu islamin osalta.

Suomessa käydyssä homoavioliittojen keskustelussa rasittavinta oli avioliitto-oikeuden puolustajien kaksinaismoralismi. Yhtäältä he vaativat homoille adoptio-oikeutta, mutta toisaalta he vaikenevat täysin islamilaisen maahanmuuton aiheuttamasta uhasta homoseksuaaleille, juutalaisille, kristityille, ateisteille, naisille, lapsille, vääräuskoisille ja oikeauskoisille. Homojen oikeuksien suurin puute ei ole oikeus adoptioon vaan islamin vauhdikas kasvu Euroopassa - myös Suomessa.

Jokainen homojen adoptio-oikeuden kannattaja tulisi valtion varoilla lennättää omaan suosikki-avustuskohteeseensa Gazaan keskustelemaan homoseksuaalisuudesta. Palattuaan - jos palaavat - he voivat keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ellei käy kuten moni tiukan linjan kommari kertoi 90-luvulla, että vaikka he kävivät Neuvostoliitossa, he eivät nähneet kansalaisten todellista kurjuutta. Vaikka sosialismi olikin tappava aate kymmenille miljoonille ihmisille viime vuosisadalla, oli se kuitenkin pienempi paha kuin islam.

Vihreä talous - tukien leikkauksesta

Vasemmistossa oman toiminnan kärsivällinen itsearviointi ei kuulu vahvuuksiin. Syynä ei voi olla kokemuksen puute, sillä erilaiset vasemmistolaiset - tai sanotaanko "sosiaaliset" - ideologiat ovat syntymästään saakka joutuneet kursimaan itseään kasaan jatkuvien epäonnistumisten jäljiltä. Ideologiaa on haavoitettu, raadeltu ja ammuttu niin monta kertaa, että vain äänestäjien suoranainen tyhmyys enää pitää sen elossa.

Kansa saa arvoisensa johtajat, ja tällä kertaa on ehdottomasti syytä raottaa Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön älynlahjoja. Villehän kunnostautui seisottamalla eduskunnassa entisen puolisonsa autoa, vaikka autohalli on tarkoitettu lyhytaikaiseen säilytykseen. Villehän kertoi ajelleensa exänsä Ruotsiin rekisteröityä autoa Suomessa, mikä on lain vastaista. Ville kiirehti kommentoimaan, että asia on Tullin kanssa jo sovittu, minkä Tulli puolestaan meni kiistämään. Sitä Ville ei kiistänyt, että ajoi moottoritiellä reilua ylinopeutta, eikä matkannut Turkuun hitaammalla ja ympäristöystävällisemmällä nopeudella - julkisista kulkuvälineistä puhumattakaan.

Luikuria puhumaan tottunut Niinistö arvostelee tällä kertaa hallituksen tekemiä säästöjä ja budjettileikkauksia. Villeä haastatellaan Vihreiden saarnastuoliin Vihreään lankaan "varjoministeri"-juttusarjaan. Penaalin terävänä kynänä toimii Annakaisa Suni. Antaapa Villen kertoa omin sanoin, missä ja kuinka paljon hän olisi ministerinä säästänyt valtion menoja:

Neljän vuoden aikana olisi voitu säästää vajaat kaksi miljardia euroa. Suuri osa rahoista olisi kerätty karsimalla ympäristölle haitallisia tukia, kuten dieselpolttoaineen alennettua verokantaa.

Vihreässä kielenkäytössä SÄÄSTÄMINEN tarkoittaa veronkorotuksia. Julkisia menoja voidaan siis säästää varmaan noin 50 miljardia nostamalla tulo- ja arvonlisäverot sataan prosenttiin. Sen jälkeen Vihreät voisivat pullistella kansainvälisen median valokeilassa kertoessaan muulle maailmalle, miten valtavasti heidän opeillaan voidaan säästää.

Ymmärrän toki, että penaali Suni on mahdollisesti itse laittanut nämä sanat Villen suuhun, mutta ei se poista Villen vastuuta, koska juttusarjan otsikko "Mistä olisit leikannut, Ville Niinistö?" paljastaa sellaisenaan, mikä on haastattelun aihe.

Kansainvälinen Vihreä sosialismi syyttää toistuvasti ilmastonmuutoksesta erilaisia "fossiilisten polttoaineiden saamia tukia", kuten kommunistinen viides kolonna Kepa täällä ja täällä toteaa. Todellisuudessahan kyse ei ole tuista, mitä tuulivoima ja muut uusiutuvat energianlähteet saavat. Siis puhdasta tulonsiirtoa kuluttajalta tuottajalle. Fossiilisten polttoaineiden saama "tuki" on verottomuutta tai Vihreiden mielestä liian matalaa verotusta. Kun siis Suomessa bensalitra maksaa 1,6 euroa, niin Yhdysvallat Vihreässä kielenkäytössä tukee fossiilisia polttoaineita miljardeilla dollareilla vuosittain, kun se ei himoverota gasoa yhtä simona kuin me täällä härmässä.

Kuten yllä olevista esimerkeistä näkee, Vihreässä ajattelutavassa on ns. systeemivirhe. Kyse ei ole yksittäisistä väärinkäsityksistä tai tahattomasta virheymmärryksestä. Kyse on propagandasta, aivopesusta, järjestelmällisestä huijauksesta ja suuren luokan petoksesta. Tämän blogin lukijoille ei ole uutinen, että sosialismi sallii valehtelun ja väkivallan oman etunsa ajamiseksi samoin kuin islam. Hiukan hämmästyttää silti se, miten julkeaa ja avointa toiminta kuitenkin on.

Katsaus talouteen

Kauppalehdessä on kolme melkoisen vaarallista pikku-uutista Suomen kannalta. Ensimmäisessä kartoitetaan Venäjän, joka on enää vasta kuudenneksi suurin vientikohteemme, näkymiä:

”Me luovuimme viime kesänä Fortumin osakkeista 19,50 euron hintaan, ja veto oli nykykurssin valossa onnistunut. Suomi-osakesalkussa Fortumin ja Nokian Renkaiden välttäminen ovat meiltä olleet isoja kannanottoja.”

Helsingin pörssin Venäjä-yhtiöistä Fortumin ja Nokian Renkaiden lisäksi voi mainita YIT:n, Stockmannin, Aspon, SRV:n, Uponorin ja Tikkurilan.

Toinen uutinen käsittelee suomalaisen autokaupan tilaa:

Koruttomilta näyttävät tunnusluvut, jotka nousevat esiin suomalaisten autokauppiaiden viimevuotisista tilinpäätöksistä.

Keskimäärin ne ovat surkeita. Liikevaihdot kasvoivat vain 2,2 prosenttia. Joka kolmas yritys teki tappiota. Mikä pahinta, sijoitetun pääoman tuotto oli vain 6,2 prosenttia. Loppuunkulunutta vertausta lainaten: sikafarmareillakin meni paremmin. He ylsivät viime vuonna kahdeksan prosentin tuottoon.

Ja kolmannessa uutisessa pohditaan suomalaisten nuorten tulevaisuuden näkymiä tässä ylikireässä verotuksessa ja sharialain kaltaisessa kaiken kyttäämisessä:

Matkailu- ja ravintola-alan työllisyyden heikkeneminen vaikuttaa erityisesti nuoriin työntekijöihin. Kolmasosa matkailu- ja ravintola-alan työntekijöistä on alle 26-vuotiaita.

”Kuinka nuoret jatkossa työllistetään, jos ravintolatoimiala ei voi hyvin?” pohtii Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Aku Vikström.

Ravintola-ala työllistää Helsingissä 16 000 ihmistä ja tuottaa 400 miljoonaa euroa verotuloja. Vikström ei usko, että ravintolat voivat laskea tulevaisuutensa kotimaisen kysynnän varaan.

Virossa oluttölkin (A-olutta) hinta on noin 30 eurosenttiä, Suomessa (keskioluen) noin euron verran. Suomessa ravintolassa keskiolutpullo maksaa lähes viisi euroa, Virossa pari euroa. Suomalaisten ravintolakäynnit ovat vähentyneet jatkuvasti, eikä suomalaiset mene samalla tavalla seurustelemaan oluttupiin, gasthauseihin ja ravintoloihin kuin esimerkiksi Itävallassa. Siellä syödään ja juodaan ravintoloissa alle puoleen hintaan siitä, mitä me maksamme, ja se myös näkyy. Perheet tapaavat tuttujaan ja sukulaisiaan päivällisillä. Alppikylien ravintolat ovat jatkuvasti täynnä, ja kylät ovat eloisia.

Vielä 20 vuotta sitten pubit ja ravintolat menestyivät Suomessakin hyvin - M.A Numminen kirjoitti keskiolutpubeista kirjankin! Osuuskauppa rakensi ABC-ketjunsa pitkälti ravintoloiden tuloksilla, mutta nyt voitollisen ravintolan pitäminen alkaa olla suuressa osassa maata mahdotonta. Nuorilla ei ole työpaikkoja, joista pääsee sisään työmarkkinoille. Palvelukulttuuria opitaan Mäkkäreillä ja Sonera-kauppojen ständeillä Prismoissa. Tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta, mutta kenelläkään ei oikeasti taida olla halua muuttaa valtiolaivamme kurssia.

Musta donkkaa tykimmin

Vaikken olekaan mikään yleisurheilun asiantuntija, niin tällainen otsikko tökkäsi okulaariin: "Pisin heitto vuosikausiin". Ja mitäpä sitten sisältö oli:

Kenialainen Julius Yego voitti Timanttiliigassa Birminghamissa keihäskisan tuloksella 91,39.

Yegon on pisin keihäskaari yhdeksään vuoteen. Vuoden 2006 kesäkuussa Norjan Andreas Thorkildsen heitti 91,59.

Nyt voi olla ongelma minun ymmärryksessäni, toimittajan ymmärryksessä tai annetussa tilastotiedossa. Kuitenkin näillä annetuilla tiedoilla 91,59 on pidempi matka kuin 91,39 sikäli mikäli jotain koulumatematiikasta enää mitään muistan. Tämäkö on suomalaisen median taso?

Maailma 75 vuoden päästä

Venäjä pullistelee Mustalla merellä Yhdysvaltain laivaston aluksille, kertoo Ilta=Sanomat. Yleensä asevoimat eivät lähesty toistensa laivoja sillä tavalla, että se voitaisiin vahingossakaan tulkita hyökkäykseksi, kuten iranilaisen matkustajalentokoneen alasampumiseen johtaneesta tapahtumasarjasta vuodelta 1988 voidaan ymmärtää. Tästä kyseisestä tapauksesta emme tiedä sen enempää ja koneetkin olivat ilmeisesti aseistamattomia.

Toisessa Ilta=Sanomien uutisessa haastatellaan Auschwitzin johtajan Rudolf Hössin yhä elossa olevaa tytärtä. Hössin pojanpoika pohdiskelee, että "isä teki mitä teki, koska hänen oli pakko". Ymmärrettävän inhimillistä, mutta valitettavasti sekä moraalisesti väärä tulkinta että käytännössäkin. Hitlerin ideologia saksalaisista yli-ihmisinä ei sellaisenaan saanut mitään valtavaa kansansuosiota, vaikka perustuikin ikivanhoihin saksalaisiin pakanallisiin uskomuksiin. Hitlerin suosio perustui maallisempaan toimintaan ja erityisesti avokätiseen sosiaalitukeen. Hitler loi ensimmäisen hyvinvointivaltion, jonka jakamat rahat lainattiin ulkomailta ja ryöstettiin juutalaisilta. Tälle politiikalle moni antoi vapaaehtoisesti tukensa - myös Rudolf Höss.

Puolueen Ilta=Sanomat kertoo Tomi Auremaan suulla, että neljän vuoden päästä eniten tapellaan demarien ja kommarien äänistä. Ei aavistustakaan miksi tapeltaisiin, kun se porukka vähenee ja passivoituu nukkumaan. Mitä järkeä sellaisia on havitella itselleen ja muuttaa linjaansa sen mukaiseksi? Auremaan logiikkaa ei kannata tämän enempää mietiskellä, koska sitä ei ilmeisesti ole. Väite on pelkkää vasemmistopuolueiden paluun haikailua ja kuvitelmaa, että sosialismi olisi ratkaisu Suomen ongelmiin.

Roger Moorhouse on kirjoittanut kirjan nimeltä "The devil's alliance. Hitler's pact with Stalin 1939-41." Kirjan on arvostellut Kanava-lehdessä Matti Häkkänen. Vertaillaanpa näitä kahta aatetta Häkkäsen sanoin:

Ribbentropin mukaan Hitler, "joka oli taistellut koko elämänsä kommunismia vastaan", muutti mielensä keväällä 1939 nähtyään uutisfilmin, jossa Stalin otti vastaan sotilasparaatin. Hitlerin mielestä Stalin näytti mieheltä, jonka kanssa voisi sopia asioista. Ribbentrop sai luvan aloittaa neuvottelut kun jo aikaisemmin keväällä Göring oli todennut, että "kun Saksan henki ja elämä ovat kyseessä, jopa väliaikaista liittoa Moskovan kanssa voitaisiin pohtia". Auswärtiges Amtin taloudellisen puolen suurlähettiläs Karl Schnurre totesi heinäkuussä 1939: "Saksan, Italian ja Neuvostoliiton ideologioissa on yhteinen elementti, joka on kapitalististen demokratioiden vastustaminen."

Päivää ennen paktin allekirjoitusta Hitler lausui alppiasunnossaan Obersalzbergissa, että "maailmassa on vain kolme suurta valtiomiestä; Stalin, minä ja Mussolini, joka on meistä heikoin." Hitlerin mielestä Stalin oli sairas, ja pakti oli tilapäinen ratkaisu, jonka tarkoitus oli Puolan eristäminen ja brittien kauppasaarron kiertäminen turvautumalla Neuvostoliiton raaka-aineisiin ja ruokatoimituksiin. "Stalinin kuoleman jälkeen murskaamme Neuvostoliiton ja Saksan maailmanmahti koittaa."

Moorhousen kuvaukset teloituksista ja kyydistyksistä itä-Puolassa ja Baltian maissa kannattaa lukea huolella. Niistä oppii, miltä Suomi säästyi. NKVD:n 1940 laatima lista ns. vaarallisista aineksista on selkeä.

Kun Ribbentrop ehdotti Berliinissä Neuvostoliiton liittymistä kolmen vallan sopimukseen (Saksa, Italia, Japani), Molotov vastasi 1940 marraskuun lopussa Moskovassa suurlähettiläs von Schulenburgille, että sen ehtoina ovat Saksan vetäytyminen Suomesta, yhteistyösopimus Bulgarian kanssa ja neuvostotukikohdat Bosporille ja Dardanneille sekä Kaukasian ja Persianlahden suunnan kuuluminen Moskovan etupiiriin ja vielä Japanin luopuminen pohjoisesta Sahalinista.

Neuvostoehtojen kovuus ja Romanian Galtissa pidetyssä Tonavan jokikomissiokonferenssissa esitetyt Neuvostoliiton vaatimukset ja konferenssin päättyminen italialaisten ja neuvostoliittolaisten valtuuskuntien nyrkkitappeluun 17.12.1940 johtivat siihen, että Hitler allekirjoitti seuraavana päivänä Johtajan ohjeen nro 21, jolla asevoimat määrättiin valmistelemaan "Neuvostoliiton tuhoamista nopealla hyökkäyksellä".

Kuten edellä näkyy, Saksan kansallis-sosialismi ja Venäjän bolsevismi eivät olleet toistensa ääripäitä vaan kilpailijoita. Voittaja kirjoittaa säännöt ja Stalin päätti kutsua kommunismin vastustajia "fascisteiksi". Tämä termi liitettiin kansallismielisyyteen Italian ja Saksan noudattaman politiikan mukaisesti, ja tapattihan Stalin omiaan enemmän kuin muut yhteensä. Koska voittaja kirjoittaa historian, eurooppalaiset eivät koskaan päässeet käsittelemään neuvostokommunismia, vaan ainoa demonisoitu ideologia oli kansallismielinen sosialismi. Jopa italialaiset saivat armahduksen Hitlerin uhreina, ja nyt Euroopan yleisin valtiomuoto nojaa Mussolinin korporatiiviseen fascismiin, jota "hyvinvointivaltioksi" Pohjolassa kutsutaan.

Historia usein kulkee rinnakkaisia latuja nykyisyyden kanssa, ja tällä hetkellä samanlaisia maailmanvalloituksia suunnittelee sosialismin nimissä islam. Jos 30-luvun maailmaa voitaisiin nyt elää uudestaan, ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mitä Hitler ja Stalin sanoivat. Kun heidän puheensa vaihdetaan imaamien vihasaarnoihin, itse pyrkimys ja uhreiksi valitut eivät muutu. Toivottavasti tämä ymmärrettäisiin nyt eikä vasta 75 vuoden päästä.

Suomalainen korruptio alkaa hahmottua rahan puutteessa

Koville ottaa Persujen menestys vasemmistossa. Paavo Arhinmäki ei kestänyt itselleen tärkeän keskustelun päättämistä, joten hän primitiivireaktionaan nakkasi paperinippunsa pöydälleen mielenosoituksellisesti, kertoo Uusi Suomi. Kyllä Paavon harmituksen ymmärtää - hänen opetusministeriönsähän jätti maksamatta lainvastaisesti Persunuorille valtion avustuksia. Nyt kun Paavolta on viety valta, hän kaiketi ajatteli saavansa edes lässyttää mielin määrin kostoksi.

Hallitus suunnittelee "pyhälisien" poistamista. Kyse on siis vanhasta duunarien korvauksesta, jossa pyhäisin maksetaan tuplapalkka. Äkkiseltään ajateltuna asia ei kuulu hallitukselle millään muotoa, vaan kyse on työntekijän ja työnantajan keskinäisestä sopimuksesta. Mutta mutta... Ei se ihan niin taida mennä. Työpolitiikan professori Pentti Koistinen toteaa Ylen uutisessa, että

– Julkisissa palveluissa on suurempi tarve luopua niistä. Ne ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeämpiä kuin se, voiko käydä sunnuntaina shoppailemassa. Muistan myös ajan, jolloin perheessäni oli pieniä lapsia. Silloin bensa-aseman kahviot olivat auki, mutta eivät kirjastot, jonne teki mieli mennä lukemaan satuja.

Kuten punayliopiston professori kiertelemättä ja kaartelematta täräyttää, niin tarve kustannusten laskuun on julkisella sektorilla, jossa palkat eivät määräydy markkinaehtoisesti. Kuitenkin, entisen oikeistopuolue Sekoomuksen nykyinen korporaatioiden kuningas, EK:n puheenjohtaja Häkämies vaatii palkan alennuksen kohteeksi nimenomaan kaupan alan ja ravintolat! Kukapa sitä omilta äänestäjiltään olisi etuja leikkaamassa, vai mitä Jyri "Curley" Häkämies.

Millä perusteilla sunnuntailisistä määrääminen sitten kuuluu hallitukselle eikä työmarkkinoille? Ensiksikin sillä, että julkisen sektorin työnantajajärjestö on täysin työntekijärjestön armoilla. Jos korporaatioita halutaan pitää, niillä on oltava yhtäläiset neuvotteluasemat. Nyt julkisen sektorin lakkoja ei nähdä, koska työnantajat antavat aina periksi. Lakko saattaisi myös paljastaa, miten paljon turhaa porukkaa julkisella sektorilla on hommissa. Lakon vaikutus paljastaisi julkisen sektorin todellisen tarpeen.

Toiseksi, elämme edelleen kristillisessä maassa, jossa noudatetaan perinteitä - tai sanotaan niin, että joitain perinteitä voisi olla hyvä noudattaa. Ei välttämättä olisi huono juttu osoittaa, että sunnuntai on kulttuurihistoriallisesti merkittävä päivä, ja silloin yhteiskuntamme viettää pyhäpäivää. Se on osin samanlainen asia kuin päätös homojen adoptio-oikeudesta. Kyseessä on perustavaa laatua oleva yhteiskuntamme moraalikäsityksiä heijasteleva päätös. Pyhäpäivältä ei tarvitse maksaa erillistä korvausta (sen hoitavat markkinat), mutta päivän muuttaminen noin vain seitsemänneksi arkipäiväksi on nyt tapahtumassa ilman kunnollista kansalaiskeskustelua suomalaisen kulttuurin olemuksesta (sitä markkinat eivät hoida). Olisi hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä kuin EK:n ja SAK:n johtajien.

Kirkolta on tietenkään täysin turha odottaa minkäänlaista kriittistä suhtautumista aiheeseen, mutta jokainen Raamattunsa lukenut voi toki miettiä, mitä Jeesus opetti. (Ja nyt en viittaa yleisesti väärintulkittuun kohtaukseen, jossa Jeesus viiletti tukka hulmuten vehnäpellolla, kun kuukalenteria seuranneet saddukeukset ja fariseukset viettivät sapattiaan toisin kuin essealaiset, jotka noudattivat aurinkokalenteria).

Uutisvuon parhaat naurut tarjoaa kuitenkin Puolueen Totuus kirjoittaessaan Espoon kaupungin kadonneista tietokoneista:

Espoon Suomenojalta tai muualtakaan tuskin löytyy varastoa, johon on kärrätty rekkalastillisia tietokoneita.

Ei varmaankaan - ne löytyvät kaupungin toimistotyöntekijöiden lastenhuoneista ja kesämökeiltä. Koneet ovat leasing-kauden jälkeen "unohtuneet" palauttaa ja löytäneet uuden elämän kaupungin virkamiesten lähipiireissä. Kun valvonta on laiminlyöty, kukaan ei jää kiinni, ketään ei saateta vastuuseen. Yksityisellä puolella vastaava on mahdotonta, koska toiminta on paremmin ohjeistettua ja siellä määrää raha - tuo ihana moraalinvartija, jos omatunto joutuu koetukselle.

Jokainen kuntien ja valtion toimintaan perehtynyt tietää, miten läpikorruptoitunutta toiminta siellä on. Jopa poliisi on Jari Aarnion ja Mikko Paateron johdolla paljastanut oikean karvansa. Ilmeisesti vain Puolustusvoimat ja sen pikkuveli Rajavartiolaitos ovat osoittaneet riittävää selkärankaa toiminnassaan. Jos näin ei olisi, ehkä meidän olisi syytä lopettaa maanpuolustus niille sijoilleen. Alla hyytävää kuvausta kuntapuolen toiminnasta:

Kuntien sisälle on muodostunutkin kahden kerroksen väkeä. Toisaalta virastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa säästetään jopa naurettavuuksiin menevissä asioissa.

Espoossa ja Vantaalla kunta käyttää jo enemmän verorahaa palveluiden ostoon kuin kunnan omien työntekijöiden palkkoihin.

HS:n suurten kuntien ostopalveluita koskevissa selvityksessä löytyi useita konsulttiyrityksiä, joiden kaikki liiketoiminta perustuu vain kunnille tehtyyn työhön.

Yksi osa ongelmaa on se, ettei etenkin suurissa kaupungeissa kenelläkään näytä olevan täysin tarkkaa kuvaa mihin veroeuroja käytetään.

Ja kuntakokoa halutaan suurentaa tehokkuuden nimissä...?

EU:n epäonnistunut päästövähennys

Matti Hukari on kirjoittanut erinomaisen artikkelin Kanava-lehteen otsikolla "Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka Kioton sopimuksen vaihtoehtona". Jo sitä seuraava toteamus on paljastava:

Yhdysvallat on onnistunut vähentämään päästöjään ja ennen kaikkea taloutensa hiili-intensiteettiä eli bruttokansantuotteeseen suhteutettua hiilidioksidipäästöjen määrää paremmin kuin Kioton sopimuksessa olevat EU-valtiot.

Hukari lähtee liikkeelle kirjoituksessaan vuodesta 1982, jolloin Reaganin hallinto käynnisti metaanihydraattien tutkimusohjelman tavoitteena vähentää maansa öljyriippuvuutta Lähi-idän arabimaista. Nyt tuo ohjelma on vihdoin saamassa tuloksia, kun arviolta 2023 Japani aloittaa koeporaukset Nankain allassyvänteessä. Sieltä uskotaan saatavan energiaa Japanin käyttöön seuraavaksi 50 vuodeksi.

Seuraava Reaganin hallinnon askel otettiin vuonna 1987, kun USA ja NL sopivat ydinaseiden vähentämisestä ja ydinmateriaalin muuntamisesta hyötykäyttöön kelpaavaksi ns. megatonneista megawateiksi -ohjelmalla. Sen avulla on tuotettu vuosina 1994-2013 noin 16% kaikesta ydinvoimaloiden käyttämästä polttoaineesta tuona ajanjaksona. Venäjällä on nyt varastoituna seitsemän vuoden maailmanlaajuista uraaninlouhintaa vastaava määrä ydinvoimaloiden polttoainetta. Yhdysvalloissa on rakenteilla jalostuslaitos, joka tuottaa kierrätyspolttoainetta ydinvoimaloille vuodesta 2016 alkaen.

UBS-pankin mukaan EU:n päästöoikeudet ovat tulleet maksamaan jo 287 miljardia dollaria, mutta niillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Samalla rahalla olisi saatu päästöjä vähennettyä 40%, jos rahat olisi sijoitettu nykyisen energiantuotannon modernisointiin. Näitä ovat mm. liuskekaasun käyttö, vanhojen hiilivoimaloiden sulkeminen, uudempien päivittäminen hiilidioksidin talteenotolla ja uusien kaasuvoimaloiden rakentaminen. Liuskekaasun jälkeen seuraava suuri energiapoliittinen vallankumous voi hyvin olla merenpohjan metaanihydraattien käyttöönotto. Liuskekaasun ja yleensä kaasun poltto päästöjä alle puolet siitä, mitä öljyn ja hiilen suhteessa energiamäärään.

AP-ryhmän jäsenmaat (Kiina, Intia, USA, Japani, Australia, Etelä-Korea ja myöhemmin mukaan tullut Kanada) aloittivat 2005 Bushin johdolla yhteistyön päästöjö vähentävän teknologian kehittämiseksi. USA valitsi - toisin kuin EU - strategiakseen hyödyntää teknologian kehitystä päästöjen vähentämiseksi. Suurimmat vähennykset vuosina 2007-2012 on saavuttanut USA. Tätä nykyä kaikesta maailman hiilidioksidin talteenotosta 75% tehdään Yhdysvalloissa. Toinen merkittävä tapa on ollut ydinvoiman kehittäminen, ja Terra Powerin kehittää kaupalliseen käyttöön torium-käyttöistä voimalaa ja sulasuolareaktorista voimalatyyppiä.

Bushin hallinto ilmoitti noustessaan valtaan vuoden 2001 alussa, että se ei vaaranna kansalaisten taloutta tehottoman ilmastopolitiikan takia. EU-komissiossa tällaisia murheita ei ole kannettu. Bushin ilmastopolitiikkaa johtanut Harlan Watson vaati Kiinaa mukaan sopimukseen, jotta Yhdysvallatkin siihen voisi sitoutua. EU vastusti, ja Kiina livisti pois ja onkin nyt maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. Watson varoitti jo tuolloin EU-komissiota, että se ajaa Euroopan jälkiteolliseen talouskurjuuteen. Vartoitus meni kuuroille korville ja EU:n ilmastosankaruuden tavoittelu on johtanut globaalien päästöjen vähentämisen mahdollistavan sopimuksen viivästymiseen jo 10 vuodella. EU:ssa ilmastopolitiikka on antanut poliitikoille mahdollisuuden patsastella linssiluteina maailmanparantajina.

Yhdysvalloissa kongressi on kuunnellut tarkasti Patrick J. Michaelsia, joka on julkaissut kirjan Climate Coup vuonna 2011. Michaels kirjoittaa, miten IPCC:n toiminta on johtanut tieteellisesti ajatellen paluun keskiaikaan. Montrealin yliopiston professori Daniele Fanelli ja Stanfordissa tutkiva John Ionniadis ovat selvittäneet, että IPCC on klassinen esimerkki yhteisöstä, joka suosii haluttuihin johtopäätöksiin johtavia tutkimusmenetelmiä. Michaelsin mukaan IPCC on niin ylimielinen ja tottunut valtionpäämiesten pokkurointiin ympärillään, että sen johto on läpeensä korruptoitunut.

Edullisen energian vaikutus teollisuuden investointeihin on merkittävä. Vanha Saksan ja koko Euroopan teollisuuden tukipilari, kemianteollisuus, investoi Yhdysvaltoihin 10 miljardia dollaria vuonna 2015. Saksaan se ei ole tehnyt uusinvestointeja enää vuoden 2011 jälkeen. Alabamassa Outokumpu on saanut kannattavaksi kuumavalssattua terästä tuottavan tehtaansa, joka käyttää raaka-aineena paikallista romurautaa ja Torniosta tuotavaa kromia. Sähkön hinta on Alabamassa vain 60% Suomen hinnasta. Vuonna 2014 Iowassa avattiin ensimmäinen selluloosaetanolia tuottava laitos. Se tekee etanolia maissijätteistä eikä sen "ilmastoystävällisyys" ole selvä asia, mutta ainakaan se ei tarvitse tukiaisia toisin kuin eurooppalaiset vastineensa.

"EU:ssa keskitytään miettimään, kuinka paljon tukimiljardeja voitaisiin ohjata veronmaksajilta itseään vihreäksi kutsuvalle teollisuudenalalle. Yhdysvalloissa on oivallettu, että vain kilpailukykyiset kustannukset luovat ympäristöalalle kasvua ja kannattavia työpaikkoja", päättää Hukari kirjoituksensa.

Demokratia ja vauraus

Hesarin uutisen mukaan suomalaisia keski-ikäisiä ärsyttää työelämässä yritysten salamyhkäisyys, tiedon panttaaminen ja läpinäkyvyyden puute. Koska ärsyynteiden määrä oli reilusti puolet, voi hyvin olettaa, että jokainen on jossain työpaikassaan joutunut todistamaan huonoa hallintoa. Syitä moiselle ei tarvitse kaukaa etsiä - paska valuu alaspäin. Huonot omistajat saavat huonon hallituksen, joka palkkaa huonon toimarin. Huonoksi toimariksi valittu ei saa itseään pätevämpiä jäseniä johtoryhmään, joka ei osaa neuvoa alaisiaan keskijohdossa. Soppa on keitetty.

Mielenkiintoista on, että läpinäkymättömyys ei vaikuta yrityksen tulokseen. On kaunis ajatus, että hyvin motivoituneet työntekijät parantaisivat yhtiön tulosta tasapainottaen elämäänsä liikunta- ja kulttuuriseteleillä, mutta jälleen vaarana on sekoittaa korrelaatio ja kausaliteetti. Kilpailu takaa, että kaikenlaisilla johtamistavoilla on mahdollisuus osoittaa valitun strategian toimivuus. Jos ihanasti työntekijöitään kohteleva yritys olisi suorituskyvyltään tehokkaampi, kaikkien yritysten johtajiksi nostettaisiin ihmissuhdetaidoiltaan taitavia konfliktin ratkojia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan johtajiksi nousee edelleen samanlaisia keskinkertaisuuksia kuin johdettavinakin on. Osa parempia, osa huonompia.

Vaatimus yritystoiminnan avoimuudesta on kuitenkin paljastava. Ihmiset ovat valmiita sietämään ei-toivottuakin johtamista, kunhan se on oikeudenmukaista. Sama asia laajemmassa mitassa on nähtävillä myös politiikassa. Ns. populististen puolueiden menestys kumpuaa kansalaisten tyytymättömyydestä siihen, miten heitä kuunnellaan. Poliittinen eliitti läänittää poliittisin perustein töitä ystävilleen, sukulaisilleen ja kannattajilleen kuin James Curley parhaimmillaan (Curley-ilmiö 20.7.2014). Sen vastakohta on meritokratia, jossa ihmisten meriitit ratkaisevat ennemmin kuin hänen puoluekirjansa. Suomen virkakunta on niin iso, että sen ylin johto ei saa aikaiseksi täyttä anarkiaa vaikka yrittäisi. Siksi nykyinen korroptoitunutkin hallinto näyttää tuottavan hyvän taloudellisen toimintaympäristön suomalaisille. Ymmärtämättä kuitenkin jää, ettemme voi luoda rinnakkaistodellisuutta meritokraattiseen Suomeen, johon voisimme verrata nykyistä korruptoitunutta järjestelmäämme.

Demokratia ja länsimainen vauraus kulkevat käsi kädessä, ja meistä vaikuttaa siltä, että vaurastuakseen on kehitysmaidenkin saatava ensin aluilleen yhteiskuntansa demokratisoituminen. Pitkien aikasarjojen analyyseissä ei ole juurikaan havaittu korrelaatiota demokraattisen yhteiskunnan ja inhimillisen hyvinvoinnin välillä, toteaa Lauri Rapeli uudessa Kanava-lehdessä. Lisäksi tuo korrelaatio on heikosti positiivinen ja pahimmillaan negatiivinen. Göteborgin yliopiston Quality of Government -instituutin tutkimuksissa korrelaatiota demokratian ja BKT:n kehityksen välillä ei ole. Inhimillisen kehityksen indeksi korreloi vain heikosti maan demokratian kanssa.

Demokratia ei siis ole ihmiskunnan kehityksen päätepiste eikä sitä kannata pitää vaurastumisen edellytyksenä. Länsimaissa demokratia ja vaurastuminen ovat samojen kulttuuristen perinteiden seurauksia. Niin filosofiassa kuin uskonnossakin Eurooppa on onnistunut luomaan poikkeuksellisen, inhimillistä elämää arvostavan ilmapiirin. Vain kolme prosenttia maailman ihmisistä on siirtolaisia, joten ihmisen vauraus on kiinni siitä, minne yksilö syntyy eikä niinkään hänen omasta panoksestaan. Siirtolaisten ottaminen on varma tapa laskea maan elintasoa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi se uhkaa demokraattista yhteiskuntaamme, koska siirtolaiset yleensä tulevat kulttuureista, joissa demokratiaa ei arvosteta. Suomalaiset kestävät tappion, jos sääntöjä noudatetaan. Sääntöjen vastainen toiminta romuttaa uskon demokratiaan.