Koska punavihreässä irstaudessa verotus on kuitenkin hyvä asia - tasataanhan sillä tuloja ja siirrytään kohti sosialistista utopiaa - niin maahanmuutto ei ole taakka vaan rikkaus.
lauantai 25. lokakuuta 2014
Taakka on rikkautta - uuskieltä ymmärtämässä
Jos maahanmuutosta aiheutuu taloudellista taakkaa - penaali Tommi Parkkonen tuossa myöntää - niin taakkaa tulee kannettavaksi niin pienille kuin suurillekin kunnille. Nykyinen taakan tasaaminen valtion toimesta punavihreässä pääkopassa näyttää siltä, että mitään taakkaa ei kerry. Mutta kyllä sitä kertyy. Joko suoraan kunnallisveroina tai sitten mutkan kautta valtion veroina.
Koska punavihreässä irstaudessa verotus on kuitenkin hyvä asia - tasataanhan sillä tuloja ja siirrytään kohti sosialistista utopiaa - niin maahanmuutto ei ole taakka vaan rikkaus.
Koska punavihreässä irstaudessa verotus on kuitenkin hyvä asia - tasataanhan sillä tuloja ja siirrytään kohti sosialistista utopiaa - niin maahanmuutto ei ole taakka vaan rikkaus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Samanlaista ajatuksenjuoksua löytyy Joensuuhun jostain syystä raijatulta professori Bridget Andersonilta, joka ”haluaa kääntää Euroopan maahanmuuttokeskustelun uusille urille”:
” - Nykyinen maahanmuuton valvonta luo sellaista mielikuvaa, että pidetään muukalaiset omien kansalaistemme etujen ulottumattomissa.”
No totta munassa. Eikä pelkästään luo mielikuvaa, vaan juuri siitä on kysymys. Koska (vaikka jonkun professorin jakeluun se ei välttämättä uppoa) jos kakkua aletaan jakamaan rajattomasti, ei kakkua enää ole.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58904-professori-muutosta-maahanmuuttopuheeseen
Tuo Ykän mainitsema akka ei taida tajuta erästä aika yksinkertaista seikkaa.
Kansalaisoikeudet ovat oikeuksia jotka myönnetään kyseisen maan kansalaisille. Ei-kansalaisilla eli ulkomaiden kansalaisilla ei ole noita oikeuksia koska he ovat toisen maan kansalaisia.
Siis miten jotkut eivät tajua tätä?
Oikeastaan minäkin haluan kääntää Euroopan maahanmuuttokeskustelun uusille urille. Tuskin kuitenkaan samoille, kun tuo Anderson. Anderson näyttää haluavan tunneperäistä keskustelua ja jakopolitiikkaa. Se on vastuutonta ja tosiasiassa myös moraalitonta. Jokaisella yhteiskunnalla on ensi sijassa velvollisuus pitää asiansa kunnossa ja vastata omille kansalaisilleen yhteiskunnan toimivuudesta. Tämän asian kuuluu määrittää myös maahanmuuton puitteet, niin maahanmuuttopolitiikka kuin maahanmuuton volyymikin. Tämän lisäksi on oikein harjoittaa hyväntekeväisyyttä siinä määrin kun resurssit antavat myöten, mutta myös siinä täytyy toimia vastuullisesti. Ensi sijassa tulee kiinnittää huomio toiminnan vaikuttavuuteen eli saavutettaviin tuloksiin. Huomion kiinnittäminen pelkkään rahanjakoon on vain anekauppaa. Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Ja jos maksajilta ei edes kysytä, haluavatko he maksaa, se ei ole sen enempää vastuullista kuin moraalistakaan.
Kun puhutaan maahanmuuton ongelmista, puhutaan tosiasiassa Afrikasta tapahtuvan maahanmuuton ongelmista ja pyrkimyksestä Afrikan ongelmien ratkaisemiseen sieltä tapahtuvan muuttoliikkeen avulla. Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Itä-Afrikan keskeinen ongelma on väestön kasvu. Sitä ei pystytä ratkaisemaan muuttoliikkeellä, vaan väestönkasvun hillitsemisellä ja viime kädessä pysäyttämisellä sekä alueen talouden kehittämisellä. Muuttoliikkeen kautta ongelmaa vain levitetään uusille alueilla. Kaiken ongelmanratkaisun perusasia on ongelman rajaaminen ja sen leviämisen estäminen. Se pätee tässäkin tapauksessa.
Vertailukohdaksi sopii ottaa Kiina, joka on saanut väestönkasvunsa aisoihin ja taloutensa nousuun. Tämän ansiosta se on kehittynyt maailman suurimmaksi taloudeksi. Kiina on saanut tämän aikaan omilla ratkaisuillaan. Sen talouden nousun perustana ei ole ollut ulkoa annetut avustukset vaan ulkoa houkuteltu investointiraha ja oman investointikyvyn kehittäminen. Afrikan ongelmienkin ratkomisessa olisi viisasta ottaa oppia Kiinan kokemuksista, alueiden kulttuurien erot huomioiden.
Lähetä kommentti