Tekesin toimittamien asiakirjojen mukaan Tekesin pääjohtaja Pekka Soini palkkasi Jenni Nevasalon kehitysjohtajaksi, mutta Nevasalon palkka on huomattavasti keskimääräistä korkeampi.Lääkäriliiton tekemän tutkimuksen mukaan (n=4.562) lääkärien säännöllisen työajan keskiansio on Suomessa 6.543 euroa kuussa. Mitenkään Tekesin "konsulttihommia" väheksymättä, pidän itse lääkärin työtä sekä vaativampana että vastuullisempana.
Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien kehitysjohtajien keskimääräinen kuukausipalkka oli viime vuonna 6 750 euroa.
Nevasalon palkka on 8 500 euroa kuukaudessa.
Julkisten verotietojen mukaan tämä on lähes eurolleen saman verran kuin mitä Nevasalo ansaitsi Nokia Siemens Networksillä ollessaan.
Suomalainen poliittinen järjestelmä - hyvinvointiyhteiskunta - oikeutetaan sillä, että julkinen terveydenhuolto turvaa kaikille hyvän ja tasa-arvoisen palvelun. Oikeutus julkisen sektorin käyttämiseksi palvelujen tuottamisessa perustellaan sillä, että sillä tavalla kustannukset suhteessa kansantuotteeseen pysyvät matalana. Onkin totta, että Suomessa kansantuotteesta käytetään terveydenhoitoon varsin vähän, eli kymmenisen prosenttia tai 3.165 euroa per henkilö. Ostovoimalla korjattuina Norjassa käytetään jopa kaksi kertaa enemmän rahaa.
Norja on sikäli huono esimerkki, että siellä valtiolla on loputtomasti rahaa. Mutta Sveitsi on parempi. Siellä kansalaiset maksavat itse terveydenhuoltonsa ja siitä huolimatta ovat valmiit panostamaan puolet enemmän rahaa siihen. Siellä myös lääkärien ansiot ovat kovemmat, ja lukijoilleni onkin paikallaan esittää klassinen kysymys: "Palkkaisitko halvimman juristin ajamaan etuasi oikeudessa? Entä halvimman lääkärin hoitamaan terveyttäsi?"
Sosialismissa ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa virkakoneisto päättää puolestamme paljonko rahojamme käytetään terveydenhuoltoon. Sen jälkeen ihmiset alkavat nurista huonosta palvelusta ja työnantajat alkavat kilpailla työntekijöistä tarjoamalla näille työterveyshuoltoa. Sen jälkeen sosialistit havahtuvat, että on luotu kahden kerroksen järjestelmä, ja se on eriarvoinen ja - ennen kaikkea - vastoin virkakunnan tahtoa. Ja se on tässä maassa suurin valttikortti.
2 kommenttia:
Jos tulot olis 8500 kuussa, niin en ehkä palkkais sitä halvinta.
Lääkärien säännöllisen työajan ansio ei sisällä päivystyspalkkioita.
TEKESin voisi kyllä lakkauttaa kokonaan, sitä ei tarvita yhtään mihinkään. Tai sanotaan näin, että sama homma, voitaisiin hoitaa yksinkertaisesti laskemalla yritysten verotusta ja antamalla loput rahat arpomalla, ja säästyisi vielä byrokraattien palkoissa.
Kustannustaso on vaikea mittari asiassa joka koskee koko kansantaloutta. Esimerkiksi vakuutusrahoitteisen terveydenhuollon kustannukset voivat nousta valtaviin summiin ilman että mikään menee paremmin.
Esimerkiksi pienen haavan ompelemisen voisi hoitaa hoitaja, jonka työ toimenpiteessä maksaa muutaman euron. Jos palveluntarjoaja yleensä laskuttaa sen vakuutuksesta, niin työn voi tehdä esimerkiksi plastiikkakirurgi, joka laskuttaa samasta työstä 40 000 dollaria. Tämä ei ole vitsi.
Kustannusten repeäminen ei siis kerro välttämättä paremmasta hoidosta. Suurempi ongelma julkisessa terveydenhuollossa on se, että terveydenhuollon organisaatio tekee vaikka kuinka paljon kaikenlaista muuta kuin hoitaa terveyttä tai sairauksia. Tämä ei näy kustannusten repeämisenä sinänsä, vaan hoitojonoina yms, joita seuraa siitä, että byrokraatit estävät kustannusten kasvua; kasvua estetään haittaamalla palvelun tasoa niin paljon että ihmiset hakeutuvat muualle.
Vakuutuspohjainen systeemi on äärimmäisen altis kuppaamiselle. Ja silloin ei tehdä niin että laitetaan päälle pari prosenttia, vaan perään laitetaan muutama nolla. Umpisuolen leikkauksesta voi joutua maksamaan satoja tuhansia. Operaatiosta johon menee työaikaa alle tunti.
Lähetä kommentti