perjantai 6. heinäkuuta 2012

Hikisin bosomi


Maailman parhaat fyysikot ovat vihdoin onnistuneet todistamaan, että kappaleen paino ei ole mielikuvitusta. Allah varmaan raivaa jo lisäsiipeä paratiisiinsa näille tutkijoille, joiden Christopher Luxenberg kirjoitti kirjassaan olevan todellisuudessa viinirypäleitä eikä neitsyitä.

On hienoa elää maailmassa, jossa taikausko jo usein tunnistetaan. Nykyihmisen on hankala ymmärtää, kuinka nopeasti tietomme ympäröivästä maailmasta on muuttunut. Meidän isoisämme tiesivät, että Maa kiertää Aurinkoa - kiitos 500 vuotta sitten eläneen Nikolaus Kopernikuksen, mutta edelleen varmaan puolet ihmiskunnasta ei tätä tiedä. Ennen Kopernikustakin asia tiedettiin, mutta tieto pääsi unohtumaan pariksi tuhanneksi vuodeksi, kun se poikkesi valtauskonnon selityksistä.

Kun puhutaan ihmeistä, tarkoitetaan asiaa, joka ylittää omat arkikokemuksemme. Meille ei ole ihme, että pellon reunalla seisova intiaani kaatuu kuolleena maahan, jos ammumme kiväärillä. Silmälle näkymättömän nopea luoti edusti seurauksineen ihmettä intiaanille - tulikepin pamaus ja kirouksen lailla saapuva kuolema. Toisin kuin meitä edeltävät sukupolvet, me emme tarvitse ihmeitä. Me ymmärrämme, että jos jonkun asian väitetään olevan ihme, moinen väite ei anna meille mitään lisätietoa, eli väite on arvoton.

Tässä tieteelle ihmiskunnan historian kannalta poikkeuksellisen myönteisessä ilmapiirissä on merkittävää se, että yhä useampi ihminen kyseenalaistaa perinteiset uskonnolliset näkemykset. 75% ilmoittaa uskovansa Jumalaan tai johonkin johonkin korkeampaan voimaan, joten uskonnolla on selvästi merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille keskimäärin - tuskin evoluutio muuten näin voimakkaasti suosisi sellaista luonteenpiirrettä. Joka viides ei usko Jumalaan, mikä on täsmälleen sama määrä kuin niiden, jotka pelkäävät kuivuutta, hirmumyrskyjä, sadot syöviä heinäsirkkalaumoja, tulvia ja tauteja ilmastonmuutosta.

Elämme ihmiskunnan historian kannalta poikkeuksellista aikaa, kun olemme todistamassa valtauskonnon perustusten nopeaa rapautumista. Muinaisessa Roomassa ihmisten usko antiikin Kreikasta kopioituihin jumaliin romahti, kun keskenään ristiriitaisten jumalten palvomisen järkevyys kyseenalaistettiin. Rooma ei ollut niinkään mikään innovaatioiden lähde kuin nopea omaksuja. Tilalle tuli "moderni" versio juutalaisuudesta, joka tarjosi alkuperäisestä esikuvastaan poiketen roomalaisille saman taivaan, jossa Zeus seurueineen asusteli ja jonne se nosti sankareita ikuiseen elämään Jeesuksen tavoin.

Uusi moderni uskonto on kävelemässä kovaa vauhtia länsimaiseen kulttuuriin. Nopeasti leviävä islam voi tietenkin pysäyttää tieteen etenemisen, kuten se on tehnytkin hallitsemillaan alueilla. Kristinusko voi elää rinta rinnan nykyaikaisen tieteen varaan rakentuvassa yhteiskunnassa, kuten Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, joten odotetaan vielä lihavan rouvan laulua siltä osin. Vasemmistolaisessa Euroopassa on sadan vuoden ajan vaikuttanut voimakas tieteeseen nojaava "edistyksellisyys", jonka kyseenalaisin taidonnäyte oli darwinismiin ja rodunjalostukeen nojannut valtiokeskeinen fascismi puhjeten todelliseen kukkaansa Saksassa.

Jokaista maailmankuvaa, joka selittää alkuperämme sotkanmunasta kylkiluuhun, käytetään varmasti poliittisen aatteen perusteluissa. Euroopassa satavuotinen perinne on kietonut tieteen ja sosialistisen aatteen tiukasti toisiinsa rodunjalostuksen kautta. Todellista suvaitsevaisuutta eurooppalainen humanismi ei ole koskaan tukenut, vaan toisinajattelijoiden leimaaminen ja suoranainen demonisointi on ollut joko avointa tai piilotettuna tasa-arvo-nimikkeen suojiin. Toivotaan, että hikisin bosomi vie meitä kohti toisin ajattelevien suvaitsemista eikä "modernia" henkistä orjuutta. Kahlitut kädet eivät voi taputtaa.

Ei kommentteja: