lauantai 14. heinäkuuta 2012

Paljonko Suomen ero eurosta maksaa?

Suomalainen GnS Economics -niminen (Growth and Strategy) konsulttitoimisto tarjoaa maksusta ennusteitaan, joita se laatii makrotaloudellisten tunnuslukujen avulla. Kotisivuilla on tietenkin myös maksutonta materiaalia syötteinä, ja niitä voi suositella, jos talousasiat yleisesti ja nykyinen eurokriisi erityisesti kiinnostavat. Tämä pitkänpuoleinen analyysi taloudellisista vaikutuksista Suomeen, jos se eroaa eurosta, on erinomainen. Tutkijat arvioivat, että Suomen kustannukset ovat - eurossa pysyessämme - EKP:n velkataakan verran ja - eurosta erotessamme - noin 10%:n kansantuotteen lasku.

Euroopan vakausmekanismi on yksityinen osakeyhtiö, jonka saatavien menetys mahdollisissa pankkienkonkursseissa voi nousta 600 miljardiin, mistä Suomen osuus (1,8%) olisi 12 miljardia euroa. Markkina-arvioiden mukaan 600 miljardia ei riitä, vaan Italian ja ehkä Ranskan tapauksessa pääomia tarvitaan 2.000 milhardia euroa, jolloin Suomen osuus onkin jo 36 miljardia. Mutta jos EVM joutuu tukemaan Italiaa ja Ranskaa, eivät nuo maat tietenkään enää voi itse rahoittaa EVM:ää, jolloin Suomen osuus kasvaa samassa suhteessa kun muita maita jää pois. Näin ollen on realistista - joskin epätodennäköistä - että Suomen vastuut kasvavat 50-100 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Suomen konkurssia ja uutta alkua.

Mikäli Suomi eroaa, kustannus on GnS:n arvion mukaan 10-20 miljardia. Aika iso ero, vai mitä? Kansa kyllä kestää ja on kestänyt suurempiakin kriisejä, mutta poliitikot eivät kestä. Urpilaisen politiikka kaikessa populistisuudessaan vetoaa kansaan kuin joulukinkku, ja SDP kasvaa rinta rinnan velkamme kanssa. Katainen ja erityisesti eduskuntaryhmän pj. Jan Vapaavuori alkavat jo saada näppylöitä seuraavia vaaleja odotellessaan. Kansan mielikuva kriisin hoidosta on nimittäin sellainen, että demarit pitävät jämäkästi suomalaisten puolta ja Kokoomus jakaisi tuhkatkin härmäläisten saunanpesistä oliivipuiden lannoitteeksi. No, tuohan on silkkaa populismia vailla totuusarvoa, mutta se kuuluu politiikkaan.

Suomen ero eurosta on siis vain ajan kysymys. Ero tarkoittaa mahdollisesti myös eroa EU:sta, koska pankkisektorin repäiseminen irti Euroopan Keskuspankista tarkoittaa tosiasiallisesti myös Maastrichtin sopimuksen noudattamatta jättämistä. Estääkseen massiivisen pääomapaon valtion olisi pakko rajoittaa pääomien vapaata liikkumista. Mahdollisesti muut EU-maat antaisivat Suomen pysyä mukana senkin jälkeen, mutta ei välttämättä. Suomen olisi hyvä samassa yhteydessä erota myös EU:sta, ja selkiyttää sekä talouspoliittisia että yhteiskunnallisia tavoitteitaan. Olisi syytä miettiä, miten holhoavan yhteiskunnan tarvitsemme ja mihin meillä on varaa.

Suomessa asuntojen hinnat ovat perinteisesti seuranneet reaaliansioiden ja -korkojen kehitystä. Tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat tasan tarkkaan trendillä. Vuokriin verrattuna asuntojen hinnoissa on noin 20%:n kupla, mutta tällä mittarilla ei ole kovin korkeaa selitysastetta. Suomi on tosin yksi harvoista OECD-maista, joissa hintakuplaa ei ole, koska meillä rakennusliikkeet ja pankit muistavat yhä 90-luvun lamassa hintakuplan puhkeamisen seuraukset. Urpilaisen ja Kataisen politiikalla me siis maksamme muiden maiden asuntokuplat kiitokseksi siitä, että olemme hoitaneet omat asiamme mallikkaasti.

Ylikansallisen Sekoomuksen Sirpa Pietikäinen toteaa paljastavasti euron ja EU:n sosialistisesta luonteesta:
– Euron kaatuminen tarkoittaisi julkisen talouden rajuja leikkauksia, Pietikäinen sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö pitää puolestaan inflaatiota ainoana keinona pelastaa Suomi velkaorjuudelta:
– Nyt kannattaisi todellakin lähteä hahmottamaan sitä, miten tästä kurimuksesta päästään ulos, Niinistö sanoi Kokkolassa.
– Itse olen aika pitkään ollut sitä mieltä, että setelipainoa pyörittämällä ongelmat hoidettaisiin, vaikka en pidäkään sitä kauhean ihanteellisena ratkaisuna.
Pääministeri Katainen puolustaa sosialismia:
On harhaluuloa, ettei eurosta eroaminen vaikuttaisi merkittävästi hyvinvointiyhteiskuntaan.

4 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Arviot ovat arvioita ja tulevaisuuden ennustamisen jätän ennustajaeukoille.

Mutta siis, setelipainon pyörittäminen tulee olemaan myös Suomen irtautuessa edessä. Lisäksi, jos Ranskaa joudutaan pääomittamaan, Euro hajoaa ja EVM:n sitoumukset raukeavat, koska Euro on siinä vaiheessa mikkihiirirahaa. Suomi on tällä hetkellä yksi EVM:n vakavaraisimmista maista, lainan määrä suhteessa BKT:hen on kohtuullinen. Tämä väite 50-100 miljardin vastuista on aivan ufoa, Itävalta, Hollanti tai Saksa ei toellakaan lähde sellaiseen peliin mukaan. Saksan liittovaltion velkataakka on suhteessa korkeampi kuin Suomen, ja suhteelliset vastuut samansuuruiset kuin Suomella. Hollannin ja Itävallan tilanne on sama. Siksi nämä maat eivät voi hyväksyä noiden 600 miljardin ylityksiä.

Eli jos ja kun se 600 miljardin raja lähestyy, niin peli puhalletaan muiden toimesta poikki hyvissä ajoin ennen sitä. Oma näkemykseni on, että änkyröinnin aiheuttama badwill voidaan estää. Lisäksi tarvitaan yhteiskuntasopimusta, pankkien decoupling-operaatio ja varasuunnitelma, joka pidetään tiukasti kassakaappisopimuksena. Kysymys ei minusta ole, että onko sellaista sopimusta (takuulla on), vaan mikä sen sisältö on?

Oma kantani perustuu siis puhtaasti siihen, että a) EVM:n kasvattaminen ei tule toteutumaan, koska Saksa ei sitä hyväksy. Varasuunnitelma on olemassa. Sellainen implementoidaan joka tapauksessa. b) EVM:n vielä maksamattomat sitoumukset raukeavat siinä vaiheessa kun se puretaan.

Painokoneratkaisu (devalvaatio) on edessä joka tapauksessa. Jos sen tekee EKP, painamalla ja lainaamalla rahaa EVM:n sisään, niin sen kyljessä on todennäköisesti jonkinlaista keskitetympää budjettikuria. Sitä ei kuitenkaan voida tehdä ennenkuin vajeet on edes jotenkin kohtuullisella tasolla. Tämä nyt on spekulaatiota, koska näitä sopimuksia ei ole vielä tehty.

Toisaalta, voi olla, että Suomi ei ole tässä suunnitelmassa mukana, vaan Suomelle lykätään musta pekka, eli kun laskelmia tehdään, niin Suomelta vaaditaan viimeisetkin pennoset. Tämä on tietenkin spekulaatiota. Mutta jos näin on, tästä voi kyllä ainakin osin syyttää Soinia ja Urpilaista.

Kumitonttu kirjoitti...

Tämä väite 50-100 miljardin vastuista on aivan ufoa, Itävalta, Hollanti tai Saksa ei toellakaan lähde sellaiseen peliin mukaan.

Tuo 600 miljardia ei tule riittämään, joten vaihtoehtoina on joko lisätä tai puhaltaa peli poikki. Tällä hetkellä poliitikot sanovat, että sitä tullaan tarvittaessa lisäämään. Etkö luota heidän sanomisiinsa?

Jos se taas tullaan puhaltamaan poikki, kuten uskot, niin Suomen kannalta viisaampaa olisi lähteä nyt. Viimeksikin jätimme Saksan kuin nallin kalliolle kun oma etu sitä vaati.

Minkäänlaisia badwilleja tästä ei seuraa. Jos jollekulle pitäisi tulla badwilliä niin Kreikalle, mutta eipä näytä tulevan.

Valkea kirjoitti...

Kommentoin nim. tiedemiehen tähän suoraan liittyvää 1. kommenttia 12. kommentissa tässä ketjussa.

http://www.blogger.com/comment.g?blogID=33337537&postID=7335128948595804317

Koska Jukalla on suuria viiveitä kommenttien julkaisemisessa, mainittakoon, että lisäsin vielä nim. tiedemiehelle suunnilleen seuraavaa:

"Onnittelen vielä erikseen nim. tiedemiestä siitä, että hän on näköjään ensimmäisenä ihmisenä maailmassa "keksinyt" rahasysteemin, jossa ei ole merkitystä sillä toimiiko rahan maksajana, kieltäytyykö maksamasta tai onko maksujen saajana."

Tässä vielä kierrätyksenä laskelma sitoumuksien ja potentiaalisten maksujen suuruudesta:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/06/17/nain-paljon-ostettu-vakaus-maksaisi-mista-rahat/201231635/170

Nim. tiedemies pyrkii vierittämään syyllisyyttä Soinin päälle.

Soini on alusta saakka johdonmukaisesti vastustanut Suomen maksuja; ennustanut Eu:n ja Euron tukimaksujen ongelmat, jotka ovat toteutuneet, ja varoittanut niistä; kieltäytynyt osallistumasta hallitukseen, jossa perussuomalaiset olisivat olleet pakotettuja toimimaan vastoin suomalaisten etuja; analysoinut kirjoituksissaan tarkkanäköisesti ongelmien syitä; jne.

Suomen Eu-maksuongelma on hallituspuolueiden syy.

Kumitonttu kirjoitti...

Lisäsin Jukan blogin omaan linkkilistaani.