sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Ilmastouskonnolla kovat ajat edessä

Nokisutari kävi kertomassa, että kiukaan tulipesän katossa on reikä, joten se on sitten vähän niin kuin käyttökiellossa. Kiuas on isoisäni tekemä ja suurinpiirtein palttiarallaa öbaut 60 vuotta vanha, joten ensimmäiseksi en lähtenyt kantamaan sitä metalliromuksi. Huolellisen vika-analyysin jälkeen totesin tarvitsevani metallimiehen apua.

Saunan jälkeen huomasin tarvitsevani uuden pukimen, joten jouduin ajamaan Helsinkiin, jonne sopivasti oli muutakin asiaa erääseen korkeakulttuuriseen taide-esitykseen.

Paluumatkalla parkkihalliin kävin ostamassa pikkupurtavaa, että verensokerini ei romahda kesken taide-esitystä, jota olin saanut kutsun tulla seuraamaan. Kassalla huomasin, että Totuus-konserni myy nykyisin kerran kuukaudessa ilmestyvää MIR-liitettään myös irtonumeron ostajille. Tämähän oli konsernin lippulaiva, jolla piti houkutteleman tilaajia, mutta ilmeisesti tilaajakato on pakottanut konsernijohdon miettimään asioita uudelleen. Itse näen aina ongelmallisena, jos yhtiö inflatoi ykköstuotteensa arvon. Syömähampaat ovat erikseen, mutta premium-tuote on premium-tuote. Sinänsä olen tyytyväinen Totuuden ahdingosta, koska se siis pakottaa toimituksen muuttamaan linjaansa.

Kaikkien blogistien ystävä, Anu Silfverberg kirjoittaakin, että
”Kapitalismi talloi journalismin”

Olkoonkin, että Anun hengentuotoksia ei voi ottaa vakavasti parhaalla tahdollakaan, tässä yhdessä lauseessa hän osui naulan kantaan, jos tällainen vanha käsityöammattiin viittaava termi sallitaan. Todellakin: maksajalla on väliä.

Suurempi annos kapitalismia lävähti pyytämättä ja yllättäen IPCC:n pääkonttorin kahvihuoneen pöydälle. Nicola Scafetta julkaisi tutkimuksen Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics -lehdessä tutkimuksensa IPCC:n ns. ilmastomalleista, joilla IPCC ennustaa (se ei edelleenkään ole tiedettä) ilmaston lämpenevän fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Lämpeneminen tapahtuu siis lähi vuosikymmeninä ja on suuruudeltaan 4-6 celsiusastetta, mikäli kulutusta ei heti lasketa. Sauli Niinistöhän sanoi City-lehden tuoreessa haastattelussa suhtautuvansa aina varauksellisesti poliittisiin vaatimuksiin, jotka äkillisesti heitetään romukoppaan. Tällä hän viittasi siihen, että vuosien ajan kulutusta vaadittiin verotettavaksi ympäristösyillä, kunnes vuonna 2008 samat poliitikot rohkaisivatg kansalaisia kuluttamaan estääkseen taantumaa syvenemästä. Myös Lipponen kertoi epäilevänsä IPCC:n julkaisevan systemaattisesti väärenneltyjä tutkimustuloksia, mutta nopeasti räpiköi takaisin puhdasoppisten pöytään närkästytettyään vallan sylikoirat.

Nicola havaitsi, että kovalla rahalla pystytetyt ilmastoa mallintavat tietokoneohjelmat ovat kaikki epäonnistuneet keskeisessä tehtävässään, eli mallintamaan säännöllisin väliajoin toistuvia, maanpinnalla havaittuja sääilmiöitä. Scafettan malli perustuu Auringonpilkkujaksosta johdettuihin 10,5-, 21- ja 62-vuoden jaksoihin. Kuten tiedetään, Auringon kiertolaisten vetovoima saa sen vaappumaan radallaan. Tämän vaappumisen - tai tarkemmin ottaen kiihtyvyyden muutosten - seurauksena Maapallolla on havaittu sademäärien säännöllisiä vaihteluita. Varhaisin havainto tästä on Raamatun toteamus seitsemästä kuivasta vuodesta, jotka seuraavat seitsemää vaurasta vuotta. Egyptin pappien uskottavuuden kannalta oli oleellista, että he osasivat ennustaa tulevia satoja. Koomista kyllä, nykymeteorologeja paremmin!

Lopuksi Nicola toteaakin, että vuonna 2013 (tai 2014) julkaistavassa uusimmassa IPCC:n raportissa on otettava kantaa siihen, että sen käyttämät tietokoneohjelmat eivät mallinna Maapallon ilmaston toimintaa yhtä hyvin kuin vaihtoehtoiset mallit, joissa hiilidioksidilla ei ole merkittävää asemaa. Nicola toteaa aika tyhjentävästi, että mikäli näin ei tehdä, IPCC ja sen rahoittamat tutkijat syyllistyvät tieteellisiin väärinkäytöksiin. Erityisesti kannattaa lukaista luvun neljä sivun 10 oikea palsta:
"voidaan olettaa, että vuosien 1950-70 aikana mitausta noin 0,5 asteen lämpenemisestä melkein puolet voidaan selittää virheillä, jonka on aiheuttanut kaupunkisaarekeilmiö (UHI) ja maankäytön muutokset (LUC)."

5 kommenttia:

Keskiäkäinen mies kirjoitti...

Kun tuokin kasvihuoneilmiö-kupla aikanaan vääjäämättä puhkeaa, niin tulemme taas kerran näkemään huomattavan kroonista dementiaa niin poliitikkojen kuin toimittajienkin taholta.

Kumitonttu kirjoitti...

Pahoin pelkään Äksyn olevan oikeassa. Itse olen ihmetellyt sitä Jalasjärven aikuisopiston vuosia jatkunutta rahoitusskandaalia, jossa Jalasjärven tulee maksaa kymmeniä miljoonia takaisin valtionapuja. Jos joku yksityinen huijaisi viisi vuotta sosiaalitoimistoa tai kiertäisi veroja, niin häkkiin menisi. Miksei tässä tapuksessa päätöksen tekijä tai valvoja joudu korvaamaan virheitään?

Anonyymi kirjoitti...

Kumis, kun sinä tiedät jotain yritysmaailmasta, niin osaatko vastata? Mikä on yritymaailman suhde ilmastohömppään? Periaatteessa yritysmaailman voisi olettaa olevan ilmastohömppää vastaan, koska sen johdosta säädetään lisämääräyksiä, joiden takia he ulosliputtavat työpaikkoja. Toisaalta ilmastohömpän varjolla he voivat tehdä bisnestä ja ihmiset joutuvat lisämääräysten takia pakkoinvestoimaan vempeleisiin joita yritykset myyvät, ja tuosta myynnistä yritykset voivat kääriä hyvät tuohet. Päästökauppa nyt kaikkein härskimmin menee tiettyjen piirien eduksi, kuten energiayhtiöiden ja päästöikeuksien välittäjien joiden taskuihin virtaa tuohta.

Toisaalta yritysmaailma on varmaan selvinnyt helpommalla jos se on myötäillyt trendejä, kuten ilmastohömppää ja mokutusta, kuin että olisi aktiivisesti niitä vastaan. Myötäily voi olla tuottavampaa, vaikkei siitä tykkäisi.

Entäs media? Se on totta että media on valtiomahti. Mutta miten se ilmenee? Media ei ole tiedonvälittäjä eikä vallan vahtikoira, niin kuin yleensä on luultu. Media on tiedonvärittäjä, vallan sylikoira, vallan rakkikoira, yhteiskunnallinen vaikuttaja, mielipidevaikuttaja, mielipiteen muokkaaja, ja subjektiivinen poliittinen toimija. Media on myös markkinavoimien osa, koska mediat ovat yrityksiä. Näin medialla on myös taloudelliset intressit mukana.

Kumitonttu kirjoitti...

Iltaa Vieras - pitkästä aikaa!

Oma kokemukseni on, että yritysmaailmassa ylin johto ei pidä lämpenemistä suurena riskinä, tai ainakaan sellaisena, johon ei myöhemmin teknologian kehittyessä keksitä vastausta. Ylin johto on jokaisessa kansainvälisessä konsernissa linjannut, että ympäristövastuu ja energiankulutus otetaan niiden toiminnassa tarkkaan seurantaan ja omien kokemusteni mukaan kyllä ne niin ovat myös tehneetkin. Kansainvälisillä yrityksillä ei ole varaa leimautua ei-vihreiksi kuluttajien ja median raivon takia.

Yritykset käyvät kauppaa keskenään pääasiassa keskijohdon tasolla. Ylin johto hyvin harvoin päättää hankinnoista, joten jos keskijohto on (kuten usein on) ympäristöhihhulien hallussa, myös hankinnoissa painotetaan ympäristöä, luomua, uusiutuvia jne. Keskijohdolla on houkutus töissään ekoilla, koska he tekevät sen yhtiön rahoilla. Saavat ostettua itselleen hyvän omantunnon, vaikka omat ostopäätökset eivät ekologisia olisikaan.

Kuluttajille suunnatussa kaupassa ekologisuus on ihan puhdasta markkinointia. Yritykset tekevät nykypäivänä sitä, mitä asiakkaat toivovat. Valtaosa kuluttajista haluaa suojella luontoa - niin minäkin - mutta harva kykenee todella seuraamaan, ovatko yritysten toimet oikeasti vaikuttaneet ympäristöön positiivisesti. Yritykset toki väittävät että on, mutta pidän väitteitä lähtökohtaisesti epäuskottavina.

Kolmas ja aivan oma maailmansa ovat NGO:t, virastot ja laitokset. Niin holtitonta rahan käyttöä ei ole missään kuin miten valtion virastot toimivat. Yhdelläkään yksityisellä yrityksellä ei ole nykyaikana varaa sellaiseen elosteluun. Näppituntumalta väitän, että virastoissa hankinnoista vastaavat ihan oikeasti uskovat pelastavansa ihmiskunnan toteuttamalla ekologista hankintapolitiikkaa - maksoi mitä maksoi. Ja rahan käyttöä ei kukaan seuraa, kun tavoite on niin hyvä...

Eli lyhyesti todettuna: ekologisuus on silkkaa markkinointia, mutta toki energian hinnannousu on aiheuttanut sen, että yritykset tosissaan tähtäävät energiankulutuksen madaltamiseen.

Vasarahammer kirjoitti...

"Mikä on yritymaailman suhde ilmastohömppään?"

Yritysmaailma tietysti pyrkii hyötymään ilmastohumpasta ja saamaan mahdollisimman paljon tukiaisia omille ympäristöteknologian hankkeilleen.

Hyvä esimerkki tästä on seuraava:

Cleantech Finland

Kun katsot jäsenyritysten listaa, sieltä löytyy koko joukko tunnettuja ja vähän tuntemattomampia suomalaisyrityksiä.