Teiden Rubinstein

MC Tsuhna puki päälleen pilkkivaatteet ja lähti kyläilemään sivistyksen pariin jouluksi. Paluumatkalla Lakeuden ristiltä Jalasjärvelle keli oli kauniin talvinen. Heti sivistyksen kaupunginrajan jälkeen olympiavolkkarin puskuriin liimautui vuosituhannen vaihteen uudenkarhea Nissan Primera. Epäilin kuljettajan olleen sokea tai humalassa, koska sen valot olivat takapenkin keskiniskatuen molemmin puolin. Vauhtia oli 80 talvirajoituksilla vakionopeudensäätimellä ruuvattu tasan sataseen. Kun en ole kaikkein kireähermoisin liikenteessä, jaksoin seurata tuon ajotaidottoman apinan (sic) toilaulua reilut viisi minuuttia.

Aukean (eihän siellä muuta olekaan) avauduttua laitoin vilkun oikealle ja painoin sen verran jarrua että vakionopeudensäädin tipahti pois päältä. Vauhti hidastui nopeasti alle 80 ja peilistä näin että Primera löi jarrut pohjaan jäi hetkeksi sadan metrin päähän. Ei muuta kuin resumesta matkavauhti uudelleen päälle ja ihmettelemään entistä enemmän, mikä hannumikkola siellä oikein ajelee. Parin minuutin kuluttua Primera sai itsensä vaivoin hinattua itsensä rinnalle. Kuski näytti savannin sankarilta, jolla pystyssä oli sekä klyyvari että keskisormi. Takasivuikkunassa matkustajia suojasi auringolta Manchester Unitedin imukuppivarjostin.

Kolmostiellä vähän ennen Juustoporttia (sen on muuten suunnitellut arkkitehti nimeltään Risto Reipas!) eteen jumittui traktori, josta Primera ei päässyt ohi, kun jälleen kerran jumittui niin taakse ettei voinut nähdä muuta kuin peräkärryn rekisterikilven. Kumitonttu meni heittäen ohi koomisuutta tavoittelevasta parivaljakosta, enkä sen jälkeen tiedä kamelikaravaanin taipaleesta.

Kaikki vähää enemmän maantiellä aikaansa viettävät ovat kiinnittäneet huomiota näihin merkillisiin mustiin miehiin autoissaan. Turvavälin pitäminen on näille leijonien painikavereille yleensä siinä määrin normimeininkiä, että ainakin ruuhka-Suomessa he ovat teiden tukkoina. Tällä kertaa oli siis ilo kohdata toisenlainen teiden rubinstein.