sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Tutankhamonin haudalla


Kävin tänään haudalla ja ajattelin ottaa kuvan, kun niin kauniisti aurinko paistaa helotti. Taitaa Marski olla suurin suomalainen -äänestyksen perusteella edelleen se mies, kehen henkilöityy itsenäisen Suomen olemassaolo. Katselin myös elokuvan Hella W, joka kertoo samoja tapahtumia vastakkaisesta suunnasta. Poliittisesta historiasta kiinnostuneiden kannattaa käydä se katsomassa.

Kaveri lähti perjantaina Egyptiin, lyhyeksi jäi loma. Kun mietitään, mitä Egyptissä seuraavaksi tapahtuu, en haluaisi olla pessimisti todetessani, että maa kääntyy islamilaiseksi sharia-valtioksi muutamassa vuodessa. Tunisian kovan linjan islamilaisen liikkeen johtaja jo ehtikin palata maanpaosta (Iltalehti), ja Egyptin osalta tilanne tulee olemaan vieläkin vaikeampi (Gallup).
In Egypt, 64% think Sharia must be the only source of legislation
Jos tämä vallankumous noudattaa kansan tahtoa - ja sitähän EU toivoo - Egyptistä tulee muutamassa vuodessa tiukkaa sharialakia noudattava yhteiskunta. Hyvästi Yhdysvaltain tukirahat, hyvästi turismin tuoma rahavirta, hyvästi egyptiläiset!

Kiinalainen horoskooppi

Kuten valveutuneet lukijani tietävät, tämä on lohikäärmeen vuosi. Linkistä saa yhden ja toisen pdf-tiedoston, joissa käsitellään aihetta nimeltä ihmisen fossiilisilla polttoaineilla aiheuttama ilmaston lämpeneminen. Jo vuosia sitten teoriasta muodostui uskonnollinen kultti - jonkinlainen tieteellisen sosialismin uudelleensyntymä. Teorian kannattajat ovat pääosin vahvaa valtiota kannattavia panteisteja, jotka suhtautuvat pilkallisesti nykyiseen valtauskontoon.

Parhaiten ilmaston voi ymmärtää prosessina, jossa ilmakehä siirtää Auringosta tulevan energian - Maapallon pinnan lämmitettyään - takaisin avaruuteen. Ensisijaiset lämmönsiirtymisen tavat ovat konvektio, johtuminen ja säteily. Ilmasto on kuin vesikattila, joka kiehuu sitä hurjemmin, mitä enemmän kattilaa lämmitetään (hiilidioksidin säteilyä sitova vaikutus) kiehuvan veden lämpötilan siitä nousematta. Lämmön ei koskaan havaita siirtyvän kylmemmästä esineestä kuumempaan, vaikka se onkin mahdollista.

Lyhyesti sanottuna, jos termodynamiikka on se menetelmä, jolla ilmakehä siirtää lämmön avaruuteen, hiilidioksidi ei aiheuta lämpenemistä ja nykyinen teoria on väärä.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Äärikonservatiivit

Nyt alkaa kiehua. Hesari kuvailee Muslimiveljeskuntaa:
uskontoon tukeutuva mutta suhteellisen maltillinen Muslimiveljeskunta.
Tämä saatanan paskasakki julistaa samaan aikaan Tea Partyn ja Sarah Palinin olevan "äärikonservatiivinen". Mikä teitä sosialisteja oikein viehättää tuossa islamissa?

[Lisäys 30.1.2011 klo 11:20
Sarah Palinin vastaus Barack Obaman WTF-puheeseen

Lisäys 4.2.2011 klo 7:40 HS Päätönkirjoitus
Obama näyttää hyväksyvän islamistisen mutta väkivallasta irtisanoutuneen Muslimiveljeskunnan
Lisäys 5.2.2011 klo 01:10 HS Ulkomaat
Egyptin mielenosoitusten voimaryhmäksi on noussut islamistinen Muslimiveljeskunta. Sen johtajisto koostuu kuitenkin lähinnä maallikoista, ja liike tukee moniarvoista demokratiaa. 
Lisäys 5.2.2011 klo 01:15 HS Ulkomaat
Juutalaisia on maailmassa hyvin vähän, mutta he pitävät valtaa pankeissa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, elokuva- ja viihdeteollisuudessa]

Todellisuuspako

Kaikkea sitä näkee ja kuulee, mutta tämä Hesarin uutinen Egyptin mellakoista on parasta huumoria:
Mielenosoittajat ovat hyökänneet rajusti mellakkapoliisia ja turvallisuusviranomaisia vastaan.

Puolen päivän jälkeen alkaneet mielenosoitukset ovat keskeytyneet ainoastaan rukoushetkien aikana. Televisiokuvissa on näkynyt, kuinka sadat miehet polvistuvat rukoilemaan vain kymmenien metrien päähän mellakkapoliiseista.

Osa miehistä neuvotteli poliisien kanssa rukousten järjestämisestä, ja poliisi pidättäytyi hyökkäämästä rukoilevia mielenosoittajia vastaan.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Soininvaara ja muslimiveljet

Soininvaara, joka on moneen otteeseen jo todistanut olevansa puhdas populisti, osoittaa Hesarin viisaissa pyhän yksinkertaisuutensa jälleen kerran. Vastauksena kysymykseen, tulisiko EU:n tuomita arabimaiden diktatuurit, hän vastaa:
Kaikin mokomin, vaikka EU:n julkilausumat eivät taida tässä paljon painaa. On kuin torjuisi julkilausumilla Australian tulvia.
Kun Israel on tuominnut Gazan julman ja sadistisen arabihallinnon, mitä tekee EU ja Soininvaara? Tuomitsee Israelin ja uhkaa saarrolla. Onko antisemitismi humanismia?
Pitäisi viedä työpaikkoja Euroopasta Pohjois-Afrikkaan eikä pohjoisafrikkalaisia Eurooppaan, mutta onko Euroopassa enää teollisia työpaikkoja joita siirtää. Jos on, mitä enää jää Etelä-Eurooppaan, joka ei sekään huipputeknologian aallonharjalla ratsasta?
Soininvaaran ajama energiapolitiikka on tässä keskeisessä asemassa. Ei kaikkein keskeisin, koska teollista tuotantoa siirtyi esimerkiksi Japanista Koreaan ennen energiaverotuksen kiristämistä, mutta energiavero on vaihditanut kehitystä. Vauhdittaminen näkyy esimerkiksi juuri siinä, että EU-alue ei ehtinyt luoda huipputeknologiaa tilalle. Onko Vihreys idiotismia?
Tärkeätä olisi nostaa koulutetun keskiluokan asemaa, koska vain se voi johtaa nuo maat tälle vuosituhannelle.
Näin puhuu mies, jonka poliittisen aatteen ytimessä on suitsia netissä vapaata kansalaiskeskustelua ja verottaa keskiluokka maaorjiksi. Mies, jonka poliittinen oppi on viime vuosisadalta.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Musta Aurinko nousee

Teoria siitä, että polttoaineiden palamisessa syntyvä hiilidioksidi lämmittää Maapalloa, saa jälleen uuden paljastuksen. Mutta ei hätää - poltetaan ilmaan sitä hyvinvointia, jonka fossiilisten polttoaineiden polttaminen tuottaa. Ihmetellä täytyy jälleen kerran, kuinka yksisilmäisiä puupäitä nämä ilmastojesuiitat oman kulttinsa sokaisemina oikein ovatkaan. Alla olevan "uutisen" mukaan puolet lämpenemisestä johtuukin polttamisen yhteydessä aiheutuvista hiukkasista:

Jopa puolet arktisten alueiden ilmastonlämpenemisestä saattaa johtua mustasta hiilestä.
”Kyse on merkittävästä asiasta, josta ei ole aiemmin tiedetty paljonkaan. Musta hiili on vasta nyt tullut kuumaksi perunaksi, kun on huomattu että se vaikuttaa etenkin arktisten alueiden lämpenemiseen”, sanoo Heikki Lihavainen Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia vähentää mustan hiilen päästöjä. Sitä syntyy epätäydellisten palamisprosessien aikana, muun muassa puun pienpoltossa ja liikenteessä.
Hankkeessa tutkitaan, miten ilmastonmuutosta arktisilla alueilla voidaan hillitä vähentämällä mustan hiilen päästöjä etenkin Euroopassa.
”Tavoitteena on myös tuottaa tietoa siitä, miten jokainen voi omilla toimillaan, kuten puun polttotavoilla, vaikuttaa tähän kokonaisuuteen.”

"Ei kun se johtuukin tästä - antakaa lisää rahaa!"

Vihreää aivopesua

Vihreä hirttolanka kirjoittaa (Laturi: "Kannatuksessa voi tapahtua mitä vain"), että
meidän pitää tehdä paljon työtä ja saada viestimme läpi, niin kyllä tästä vielä noustaan
Pitkään poliittiset puolueet ovat syyttäneet huonoa viestintää siitä, että kannatus laskee. Netti ja vapaa kansalaiskeskustelu ovat kyllä pitäneet huolen siitä, että viesti kuuluu tänne piippuhyllylle asti, paremmin kuin koskaan aiemmin läntisissä demokratioissa.

Aivopesu:
Viestinnän ohjaaminen:
Manipuloijat ohjaavat uhrin valintoja haluamaansa suuntaan, mutta uhri on tietämätön prosessista.

Äärioikeiston luoma uhka:
Uhrin täytyy oppia yhteisön oppirakennelma ja vaimentaa epäilynsä kulttia kohtaan.

Monikulttuurisuus:
Kultin kannalta haitallista tietoa ei kerrota jäsenille.

Ydinvoima:
Kultin oppeja paljastetaan sitä mukaa, mitä uhri niitä hyväksyy.

Kierrätys, luomu ja kasvisruoka:
Uhrin täytyy pukeutua, syödä, työskennellä, jne. kuten ryhmä haluaa.

Energiaverotus:
Jäsen saattaa joutua luovuttamaan omaisuutensa kultille

Ihanaa leijonat ihanaa!

Monikulttuurinen valtiohistoria

Neuvostoliitossa havaitsin monikansallisen valtion kuolinkamppailun alkaneen, kun eri etnisiä ryhmiä ei enää kyetty pitämään yhdessä väkipakolla. Hajoaminen oli jo käynnissä vieraillessani siellä vuonna 1990 ja olin vakuuttunut, että maa oli menossa kohti loppuaan. Tulkkini ja oppaani, kaikki nuoria ihmisiä, vahvistivat näkemykseni. Historia on osoittanut, että monikansalliset valtiot kulkevat kohti etnisten ryhmien valtioliittoja. Neuvostoliitto ja Jugoslavia käyvät tästä esimerkkeinä.

Ken Saro-Wiva "Vankilapäiväkirja"

tiistai 25. tammikuuta 2011

Islamic irony

Muslim stand-up comic Goffaq Yussef . May be a sign of peace when we start hearing humor from a Palestinian perspective....

Good evening gentlemen, and get out, ladies.

On my flight to New York there must have been an Israeli in the bathroom the entire time. There was a sign on the door that said, "Occupied."

What do you say to a Muslim woman with two black eyes? Nothing! You told her twice already!

How many Palestinians does it take to change a light bulb? None! They sit in the dark forever and blame the Jews for it!

Did you hear about the Broadway play, "The Palestinians"? It bombed!

What do you call a first-time offender in SaudiArabia ? Lefty!

Did you hear about the Muslim strip club? It features full facial nudity!

Why do Palestinians find it convenient to live on the West Bank ? Because it's just a stone's throw from Israel!

Why are Palestinian boys luckier than American boys? Because every Palestinian boy will get to join a rock group!

A Palestinian suspect was being grilled by Israeli police. "Honest, I'm not a suicide bomber," he said. "I didn't say I wanted to blow myself up so I could sleep with 72 virgins. All I said was, 'I'm dying to get laid!'"

What does the sign say above the nursery in a Palestinian maternity ward? "Live ammunition."

Palestinian girl says to her mommy: "After Abdul blows himself up, can I have his room?"

Pennin venytystä

Kaikki tunnistavat hahmon, joka kehuu muutaman tuopin jälkeen varallisuudellaan. Sellaista pidetään öykkärimäisenä, vastenmielisenä ja epäilyttävänä. Yllättävän paljon tällaisia kavereita on yritysten johdossa. Monella leuhkijalla on paljon rahaa, mutta moni kyllä hönöpäissään lisää siihen pientä vipua. Amerikan presidentti sen sijaan ihastuttaa ja saa sukat pyörimään jaloissa luvatessaan persaukisen hallituksen johtotähtenä rahoittavansa 30 miljoonan asukkaan sosiaalisavut veronmaksajilta, joilla ei ole töitä. Hesarin uutinen on sykähdyttävä kaikessa typeryydessään:
Kiistelty uudistus antaa sairausvakuutuksen 30 miljoonalle amerikkalaiselle, joilla ei siihen ole varaa.
Itse luin tuon pari kertaa tajuamatta, että Hesari viittaa todella niihin ihmisiin joilla ei ole varaa eikä siihen, että maalla ei ole siihen varaa.

Pääkirjoituksessaan
lehti kyllä oivaltaa saman asian:
Yhdysvaltain suurin ongelma on maan julkisen talouden velkaantuminen.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Paha naapuri - EU vai Venäjä?

Olen seurannut Jörn Donnerin sarjaa Mannerheimista. Asia, joka laittaa miettimään on, että aika moni poliitikko menetti henkensä eri vaiheissa ns. Suomen sotia (1939-45) stressin takia. Jotenkin tuntuu, että nykyinen maan muuttaminen monikulttuuriseksi velkahelvetiksi ei aiheuta tämän hetken poliitikoissa pahempia paineita. Jaksetaan kulkea naama messingillä, että asiat ovat hanskassa. Eikö se ole populismia pahimmillaan?

Toinen kummastusta herättänyt asia on, että Suomi lopetti laittomasti maassa olevien siirtolaisten palauttamisen Kreikkaan. Nyt on pakko kysyä: miksi vitussa Suomi maksoi miljardin Kreikan tueksi, jos se ei vaatinut laittomasti EU-alueella olevien pakolaisten palauttamisen mahdollisuutta? Kyllä on hullua touhua. Jos Unkari tekee ns. "medialain", koko EU jyrisee sille rasismista, mutta ns. aikuisten oikeisiin todellisiin ongelmiin EU:lla ei riitäkään voimaa. Kun ajatellaan, että Venäjän kautta virtaa EU-alueelle vähemmän siirtolaisia kuin esimerkiksi Turkin, herää kysymys, miksi Turkki pitäisi ottaa EU:n jäseneksi. Venäjä kaikessa hulluudessaan on kuitenkin supervalta, jos asiaa tarkastelee puhtaasti sillä perusteella, että maa oikeasti valvoo omaa aluettaan. On se jännä juttu.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Mikä maa alkaa U-kirjaimella?



Kuten lukijoilleni lienee selvää, toisten tyhmyydelle nauraminen ei vaadi suurta taitoa. Jotain tahatonta komiikkaa siihen toki sisältyy kun sosialisti todistelee muille olevansa heitä parempi kirjoittamalla kirjan arkielämän vääristä uskomuksista ja siitä, kuinka politiikkaa ei tehdä tieteen vaan tunteen pohjalta. Maailmassa on useita esimerkkejä yhteisöistä, jotka ovat hylänneet tunteet ja ryhtyneet toteuttamaan tieteellistä, uutta uljasta maailmaa. Ne, jotka uskovat poliitikkojen ja virkamiesten kykyyn tehdä markkinoita parempia päätöksiä, ovat yleensä kaikkein hanakimpia vaatimaan muita niitä noudattamaan.

Yhteiskunta rakentuu tunteiden varaan. Uskonnot perustuvat tunteeseen ja uskonnon tehtävä on erottaa meidät muista. Suojella omaa itseään, omaa perhettään ja omaa kansaansa. Siinä vaiheessa kun elämä muuttuu taisteluksi eloonjäämisestä, tunne syrjäyttää järjen. Sanottankin, että järki on tekosyy, jolla päätökset jälkikäteen perustellaan.

Jos uskoo, että järki on tai sen pitää olla yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta, niin herää kysymys, kuinka ihmeessä esi-isämme pystyivät rakentamaan kukoistavia kulttuureita, joiden tiedon taso ei ole edes murto-osaa nykyisen peruskoulun kurssimäärästä? Yhteiskunnallisen päätökseteon perusta nojaa tehokkuuteen. Rajallisia resursseja tulee kohdella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Sosialisteilla on väärä luulo, että tieteelliset menetelmät takaavat tuon tehokkuuden löytymisen. Näin ei ole, koska välttämätön tehokkuuden edellytys on omistussuhde. Jokainen tietää omasta kokemuksestakin, että omista tavaroista pidetään parempaa huolta kuin toisten. Siksipä moderneille vasemmistolaisille on mahdotonta ymmärtää, miten perinteinen oikeistolainen maailmankuva rakentuu. Vasemmisto kuvittelee, että oikeisto on heti lyömässä luuvitosen kurkkuun, jos kiltti virkamies ei ole suunnittelupöytänsä ääressä miettimässä seuraavaa sosiaalipoliittista siirtoaan.

Jussi Saramo ja Tommi Uschanov näennäisesti kulkevat loogisesti eteenpäin, mutta polun ensimmäinen askel puuttuu, ja sen mukana kaikki. Jos lähtöruutu puuttuu, oma eteneminen tuntuu varmaan mielekkäältä, mutta ulkopuolinen ei näe touhussa mitään järkeä.

Kiitokset Vasaralle inspiraatiosta.

Vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin Yhdysvallat.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Soininvaara ja totalitarismi

Vihreän langan takasivulla on kolumni, jonka kerrotaan olevan Vihreitä symppaava henkilö, jonka on kirjoitettava nimimerkin suojissa korkean yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Eilen selaamassani lehdessä kirjoittaja ihaili Osmo Soininvaaraa todeten tämän paradoksaalisesti edustavan kuitenkin vähemmistöä omassa puolueessaan. Soininvaara on yksi huonoimmista suomalaisista poliitikoista, jos mittana pidetään julkista valtaa käyttävän henkilön suoraa ja välillistä vaikutusta kansakunnalle aiheutuneista kustannuksista. Poliitikko yleensä toimii osana kokonaisuutta, mutta näkyvällä poliitikolla on mielipidevaikuttaja ohjaten politiikan suuntaa. Kuten 20 viime vuoden aikana on huomattu, sosialistinen taloudenpito on ajanut jokaisen länsimaan vararikon partaalle.

Soininvaara ei itse ehkä edes tajua, että hänen kiukuttelunsa monikansalliselle yritykselle edustaa samaa retoriikkaa kuin pahimmilla anarkokommareilla. Kiukuttelu on silkkaa populismia, koska toive on mahdotonta toteuttaa, mutta se antaa mielikuvan äänestäjille, että tässä on kaveri joka ajaa sinun etuasi - tai ajaisi, jos saisi totaalisen vallan.

Kuvaavaa on, että vihreät citysosialistit haluavat säädellä kaikkea. Sairainta Soininvaaran kommunistisessa utopiassa on suora yritysten kansallistamispyrkimys. Yritykset eivät itse saisi suunnitella strategioitaan vaan poliitikkojen tulee kertoa kullekin yritykselle sille sopivin strategia. Olenko minä ainoa, jota kauhistuttaa Soininvaara ja hänen ajamansa politiikka? Hänen uuden kirjoituksensa otsikko on kuvaava: Voisiko Applen strategian kieltää? Miten on mahdollista, että mahdollisesti koko valtakunnan ääniharavaksi nouseva mies saa julistaa marxilaisia oppejaan ilman, että asiasta nousisi jonkinlainen keskustelu? Ilmeisesti media on niin rähmällään samaan suuntaan, ettei se pidä moisia ajatuksia mitenkään typerinä, vaarallisina tai omituisina.

Megafoni-lehdessä Miika Kabata kirjoittaa vastineen Björn Wahlroosin kritiikille sosialismista (Enemmän rahaa, vähemmän porvareita). Kabatan kirjoituksessa on (tarkoituksellisesti?) ihan asiavirheitäkin, ja surkuhupaisasti koko kirjoituksen oleellisimman toteamuksen onkin lausunut juuri Wahlroos:
Aatehistoriassa marxilaisuus muodostaa umpikujan, jonka voisi unohtaa, ellei se olisi tarjonnut niin monelle diktaattorille heidän kaipaamansa olemassaolon oikeutuksen.
Kaikkia diktatuureja yhdistää voimakas talouden ja yksilönvapauksien sääntely, valtion oikeus tunkea nokkansa yksityisten ihmisten asioihin ja tuomioiden mielivaltaisuus eli valtioterrori.

Koska aihe on melkoisen tärkeä ja Sammalkielikin on sitä blogissaan viimeaikoina käsitellyt, uhraan sen käsittelyyn tovin. Kabatan mukaan
Olettaen, että Nalle viittaa ”oikealla hinnalla” tuotteen abstraktiin arvoon, se muodostuu 1) työvoiman arvosta, 2) työvälineiden ja koneiden arvosta sekä 3) työläisen työaikana luomasta lisäarvosta. Tämän ”oikeampaa” hintaa tavaralla ei kapitalismin olosuhteissa tyypillisesti ole.

Marxin alleviivaama ongelma on, että työläisille maksetaan ainoastaan heidän työvoimansa arvon mukaan, joka on pienempi kuin heidän työllänsä tuottaman kokonaistuotteen arvo, joka sisältää myös lisäarvon.
Tässä on kuitenkin karkea virhe, joka suorastaan hyppää silmille. Työn arvo ei määritä tuotteen hintaa vaan kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Tuota tasapainoa ei ole mahdollista esittää yhtenä paikallaan pysyvänä pisteenä, jonka perusteella tuotetta sitten valmistetaan määrätty määrä. Tuo piste muuttuu jatkuvasti eikä se koskaan ole tasapainotilassa kuin enintään satunnaisesti ja tilapäisesti. Markkinoille on ominaista kaaos. Se on jatkuvasti itseään uusiva prosessi, jossa vanha sortuu ja uutta rakentuu tilalle. Sosialisteille kaaos on painajainen, ja siksi he pyrkivät hallitsemaan kaikkea ja kaikkia. Ihminen, joka ei stressaannu kaaoksesta vaan näkee uhkakuvat mahdollisuuksina, on heille mielikuvitusta. Tai sanotaan vielä lyhyemmin - näin Soininvaara asian luultavasti muotoilisi: Ihminen on mielikuvitusta.

Nigerialaiskirje

Kaikki tuntevat ns. nigerialaiskirjeet, jotka antavat sangen masentavan kuvan maasta. Mikko Ellilä kirjoittaa valitsemastaan aihepiiristä (Maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista) viitaten nigerialaisen kulttuurin ongelmiin, jotka saavat toivomaan, että ainoa menettämäsi olisikin ollut vain rahaa. Nigeria kuuluu aihepiiriin, josta minulla ei ole mitään syvällistä tuntemusta, vaikka olen lukenut Ken Saro-Wivan kirjoittaman Vankilapäiväkirjan.

Kirjassaan Saro-Wiva kuvailee Afrikan ongelmia näin:
On syntynyt uusi Nigeria, mutta on pidettävä mielessä, että olkoon hallitusvalta millainen tahansa, niin mitään parannuksia ei ole odotettavissa, ellei kansa itse ota kohtaloaan omiin käsiinsä.
Meitä uhkaavat alituisesti naapuriemme vihamielisyys ja heidän halunsa orjuuttaa muita.
Mustien epäinhimillisyys toisiaan kohtaan pitää mustat takapajuisessa tilassa.
En tarkoita sanoa, että nämä ovat vain mustille tavanomaisia toimintatapoja, vaan ne kuvaavat niitä ongelmia, jotka edeltävät romahtaneita yhteiskuntia. Aiemmin kouluissa opetettiin, että Afrikan ongelmat johtuvat siitä, että "valkoinen mies piirsi kartat mielivaltaisesti heimorajoja kunnioittamatta. Monikulttuurin mukaan kansallivaltiot ovat väärin, joten tuosta opetuksesta on luovuttu. Ongelmia kuitenkin näissä Afrikan valtioissa on kaksi:

- kansallisvaltioiden puute
- haluttomuus puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin yksilötasolla.

Miksi näitä romahtaneita kulttuureita syntyy mustassa Afrikassa ja islamilaisissa maissa yhä edelleen? Ainoan poikkeuksen tekevät sosialistisen hallinnon alla eläneet (länsimaiset) yhteiskunnat. Mutta sosialismihan onkin samanlainen lakiuskonto kuin islam.

Myös se, että meidän oma hallitusvaltamme yrittää estää meitä ottamasta kohtaloamme omiin käsiimme voi pahimmillaan johtaa meidät takaisin takapajuiseen tilaan. Poliittisen korrektiuden vaatiminen on sosialistisen totalitaristisen kulttuurin tapa epäinhimillistää toisinajattelijoita. Leimaaminen - skeptikko, äärioikeisto ja rasisti - on vain keino luoda epäinhimillinen kuva ihmisestä, joka haluaa ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Liberalismi (klassinen) on sosialistisen aatteen vastamyrkky.

Matkailu avartaa

A sales rep, an administration clerk, and the manager are walking to lunch when they find an antique oil lamp.

They rub it and a Genie comes out. The Genie says, 'I'll give each of you just one wish.'
'Me first! Me first!' says the admin clerk. 'I want to be in the Bahamas, driving a speedboat, without a care in the world.'

Puff! He's gone.

'Me next! Me next!' says the sales rep. 'I want to be in Hawaii, relaxing on the beach with my personal masseuse, an endless supply of Pina Coladas and the love of my life...'

Puff! He's gone.

'OK, you're up,' the Genie says to the manager. The manager says, 'I want those two back in the office after lunch.'

Yle kirjoittaa mielenkiintoisen uutisen:
- Minulle riittää se, että edustan työpaikallani vähemmistöä. Miksi hakeutuisin vielä asuinalueellekin, jossa on vähän maahanmuuttajia, Osman ihmettelee.

Espoossa aihe koetaan sen verran hankalaksi, että alueellisia tilastoja ei haluta julkisuuteen.

Kaupungeilla on erilaisia ohjelmia, joilla asuinalueiden eriytymistä pyritään estämään, mutta kehityksen suuntaa on vaikea kääntää.

Olemme vielä aika alkuvaiheessa verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaisiin suurkaupunkeihin, mutta varmaan sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Vasen ei ole oikein


Kaunis vapaalla kädellä piirtämäni nelikenttä kuvaa käsitystäni siitä, kuinka nykyaikaisessa maailmassa itse hahmotan käsityksen oikeistosta ja vasemmistosta. Kuvan vasemmassa alalaidassa lukisi "vasemmisto" ja oikeassa "oikeisto".

Moni romanttiseen sosialismiin kallellaan (lakiuskonto) oleva kokee, että heitä ei kuuluisi kutsua teistisen maailmankuvan kannattajiksi ja pillastuu, mutta tosiasiassa ns. vihreä luontoaate uskoo panteistiseen jumaluuteen. Yksi gaia-aatteen suomalaisista oppiäideistä on Riikka Simonen, joka kirjoittaa, että
Elämäni upeimpia hetkiä ovat olleet juuri ne hetket, kun jokin villieläin katsoo minuun päin eikä pelkää. Näen selvästi jumaluuden eläimen katseessa. Uskonkin, että jokainen, joka tappaa elävän olennon, tappaa samalla osan jumaluutta. Uskon myös karmaan: pahat teot lisäävät pahaa karmaa, hyvät teot lisäävät hyvää karmaa.
joten jätän todistustaakan niille, jotka vastustavat epäilevää kantaani ilmastouskontoon.

Perinteisesti oikeistolaisuuteen (konservatiivisuus, porvarius) on liitetty uskonnollisuus, joka korostaa eroa "meidän" ja "teidän" välillä. Perinteisesti vasemmistolaisuuteen (emansipaatio, radikalismi) on liitetty ateismi. Nykyaikana tieteellistekninen maailmankuva on hitusen laajentanut tuota eroa siten, että moni vapaata markkinataloutta kannattava voi kuitenkin olla ateisti ja heitä on vaikea kutsua "konservatiiveiksi".

Tidari aka Tiedemies väittää, että liitän kaikkeen, mikä on omasta mielestäni "oikein" leiman "oikeistolaisuus" ja mitä pidän (inhimillisyyden kannalta) "vääränä" leiman "vasemmistolaisuus". Väite kuulostaa järkevältä, koska todellakin pidän yksilönvapauksia "oikeana". Kuten kuvasta näkee, vaakaviivan vasemmassa reunassa ei sen enempää ylä- kuin alaosakaan kannata yksilönvapautta. Kuvan oikeassa reunassa kuitenkin toinen puolikas arvostaa yksilönvapauksia kokonaisuudessaan ja toinen (ylä)puolikin sentään taloudelliselta osin.

Nyt saatan yleistää liikaa, mutta yksi antisemitismin syy on se, että juutalaiset olivat niin Leninin kuin Hitlerinkin maailmankuvassa kapitalisteja. Kun miettii nykyisin kaikkein voimakkaimmin juutalaisia vastaan asennoituvia ryhmiä, niin niitä yhdistää "vasemmistolaisuus" eli suunnitelmatalous. Juutalaisethan kautta uuden ajan ovat Euroopassa joutuneet käymään kauppaa l. treidaamaan. Sehän on saatanan paha rikos kommareille.

Pointti: mikä tässä mättää?

PS Kuva on hieno, eikö?

Homon, Pomon ja Omon mielipide

Kun Virheät De dorka kuukausi sitten julkaisivat salaisen vaaliaseensa (kuohittu leijona ja nettilehden nimi), pidin sitä mauttomana, koska se on valheellinen niiden mielikuvien (joka syntyy ajetuista tavoitteista) takia, jotka Virheistä muodostuu. Sanalla sanoen populismia; väitetään tehtävän (vaikka symbolisella tasolla) jotain, mitä ei edes aiota tehdä. Vihreät ovat siis populistinen (pöpilistinen) vasemmistopuolue, joka ajaa romanttista sosialismin, mutta liehuttavat oikeistokonservatiivien lippuja.

Ainakin leijonan käyttö vaikuttaa selvältä rikokselta, mutta Uuden Suomen osalta asia taisi jäädä Herlinin tappioksi. Periaatteessa symppasin Herliniä, mutta tarkemmin ajateltuna, Uusi Suomi ei oikeastaan eroa muista suomalaisista medioista, jotka tukevat kaikkien puolueittein tavoitteita siinä määrin, että suomalaista journalismia voi pitää poliittista korrektiutta (suomettuneisuutta) tukevana kirjoitteluna.

Uusin avaus tulee päätoimittaja Huuskolta (Suomi - maa joka ampuu omaan nilkkaansa). Tuo kirjoitus on paitsi ajanhukkaa myös parasta blogiaihetta. Tarkoitan, että blogikirjoittajilla on usein sellaista tietoa, jota toimittajilla ei ole tai eivät uskalla julkaista. Tietyllä tavalla voin siis palkita lukijani kertomalla asiasta toisesta näkökulmasta.

1. Homon
Huusko kirjoittaa täysin asiantuntemattomuutensa paljastaen, että
Omaan nilkkaan kolahtavinta Suomen Venäjän-politiikkaa on kuitenkin se, että vaadimme Venäjältä Suomeen tulevilta viisumin. Käytäntö on jostain ammoisilta ajoilta.
Huusko ei ymmärrä, että viisumi on hallinnollinen päätös, josta ei voi ihmisoikeussopimusten mukaisesti valittaa kyseisen maan oikeuslaitokseen. Rajalta käännytys on puolestaan toimenpide, josta saa valittaa kyseisen maan - siis Suomen - oikeuslaitokseen. On siis suomalaisen veronmaksajan etu, että kyseiset valitukset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Tämä käytäntö poistaa ne yritykset, joissa väärällä passilla yritetään matkustaa maahan.

2. Omon
Toinen, ja ainakin minusta mielenkiintoisempi, tekijä on Venäjän oma suhtautuminen asiaan. Julkisuudessa venäläiset poliitikot julistavat kansalleen pahan EU:n vastustavan pyrkimyksiä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Rivimiehiin tämä - kuten kaikki poliittiset tarkoitushakuiset kampanjat - puree, mutta esimerkiksi Venäjän demokratiasta huolissaan olevat lukevat rivien välistä, että nukkuvaa karhua ei pidä häiritä.

Venäjällä on edelleen voimassa vaatimus, että ulkomaisen matkailijan on rekisteröitävä olinpaikkansa. Venäjän viranomaiset perustelevat sitä - ihan tosi älkää naurako - sillä, että Venäjä on niin iso maa, että turisti voi yksinkertaisesti kadota sinne. Kadota siellä ei voi kukaan, mutta hävitä voi jälkiä jättämättä. Venäjä itse vastustaa viisumivapautta, koska se ei missään tapauksessa halua alueelleen länsimaisia ihmisoikeusjärjestöjä edustajineen. Venäläisille viisumivapaudessa kyse on kotimaan politiikasta kuten kaikilla suurvalloilla. Amerikankin ulkopolitiikka on todellisuudessa sisäpolitiikan heijastuma. Venäjän karhun ajaa ulkomaille nälkä - ei oudot hajut sinänsä.

Kaikki tuo on ihan julkista tietoa, mutta asiasta ei vaan puhuta, koska toimittajien kirjoituksia ohjaavat heidän poliittiset näkemyksensä, mikä lienee tullut selväksi alarmismin ja mokutuksen tiimoilta viime vuosina. Valitettavasti munaton leijona kuvaa oikeastaan yhtä hyvin Virheitä kuin Uutta Suomeakin.

3. Pomon
Kuten Pekka Ruuska aiheellisesti asettaa sanat pomon suuhun: kumpi voittaa - karhu vai leijona?

maanantai 17. tammikuuta 2011

Ministerin kissa on vaikeneva kissa

Muistatteko vanhan leikin - ajalta ennen bittejä - jolla kehitettiin lapsen sanavarastoa? Siinä piti keksiä jollain tietyllä kirjaimella alkavia sanoja kuvaamaan ministerin kissaa. Otsikossa siis v niin kuin vaikeneva.

Viime vuonna Time-lehdessä oli asiallinen kirjoitus Yhdysvaltain valtionvelasta.


Amerikalla on velkaa 14 triljoonaa eli 14.000 miljardia dollaria. Velka kasvaa 1.000 miljardia vuodessa. Kuten Kreikan ja Irlannin tapahtumista huomasimme, markkinoiden menettäessä luottamuksensa, korjaavat toimenpiteet tapahtuvat päivissä. Kvartaalikapitalismi on eilispäivää. Mielenkiintoinen tilanne on, koska markkinat menettävät uskonsa Yhdysvaltain poliitikkoihin ja heidän haluunsa lopettaa velkaantuminen. Jos se hetki koittaa, kriisi iskee ja lujaa. Elämä ei siihen lopu - lapsia tehdään, pyykkiä pestään ja ruokaa syödään. Eivät islantilaisetkaan asettuneet selinmakuulle odottamaan kuolemaa.

Amerikan valtion menoista (3.500 mrd usd) melkein puolet muodostuu
- asuntojen korkovähennyksistä (130 mrd usd)
- sosiaalikuluista (700 mrd usd)
- asevoimista (700 mrd usd).
Budjetin tulopuolella on siis vain 2,5 triljoonaa, josta yksityishenkilöiden tulovero ja sairasvakuutusmaksu kattavat puolet. Yhdysvaltain budjetti on noin melkein 25% kansantuotteesta (Suomessa budjetti 50 mrd ja kansantuote 180 mrd). Kuten luvuista helposti näkee, Amerikka ei ole erityisen "oikeistolainen" enää nykyaikana. Niistä näkee myös huiman elintasoeron koulutetun valkoisen amerikkalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion asukkaan kesken, mutta se on eri aiheensa se.

Asevoimien budjetti on kasvanut kymmenessä vuodessa 80% (ilman Irakia ja Afganistania) vaikka asevoimien keskeinen sotilaallinen uhka perinteisistä (Venäjä ja Kiina) maista on tippunut pienemmäksi kuin koskaan. Demokraatit vastustavat asevoimien kasvattamista, mutta hekään eivät ole onnistuneet kuvailemaan, mitä uhkaa varten asevoimia tarvitaan. Koska he eivät ole siihen kyenneet, he ovat joutuneet nielemään asevoimien kasvun. Mielenkiintoista kyllä, sama 80% kasvu on tapahtunut Suomen tv-luvissa samana ajanjaksona (140 eur - > 240 eur). Näin helppoa on kasvattaa julkista sektoria.

Vajaa puolet amerikkalaisten eläkeläisten tuloista kertyy valtion maksamista eläkkeistä. Joka kuudennen eläkeläisen ainoa tulonlähde on "Social Security" ja 4/6 eläkeläisistä saa yli puolet tuloistaan sitä kautta. Koska 53-miljoonainen eläkeläisten kansanosa on ahkerin änestäjäryhmä, täällä republikaanit (Grand Old Party) joutuvat puhumaan sordiino päällä. Social Security onkin kaikille poliitikoille ns. kolmas raide - koske siihen ja kuolet sähköiskuun.

Kolmanneksi suurin ryhmä ei suinkaan ole asuntojen korkovähennys, mutta se synnyttää poliittisia intohimoja. Se toimii "American Dreamin" symbolina - mahdollisimman monen oikeus omistaa kotinsa. Meiltä katsottuna tuen maksimimäärä on hurja, noin miljoona euroa, ja se kattaa myös kesämökit ja ns. kakkosasunnot. republikaaneille tämä on niin pyhä asia, että tähän tuskin tulee muutoksia. Periaatteessa on oikea perustelu, että yhden pääomalajin tukeminen vääristää markkinoita, mutta se ei ole uskottava, kun me emme muutenkaan elä vapaassa markkinataloudessa. Vähennyksen puolesta puhuu erityisesti se, että valtio ei maksa mitään tässä järjestelyssä. Se vaan verottaa vähemmän niitä, jotka tekevät töitä. Jos joku haluaa asua vuokralla, se on hänen oikeutensa, mutta unelma omasta kodista on yleismaailmallinen. Jos amerikkalaiset haluavat tukea omistusasumista, se on heidän päätöksensä. Kuten sanoin, siitä hauska "tukimuoto", että raha ei edes liiku!

Obaman valinta perustui merkittävissä määrin hänen lupaukseensa tehostaa julkista terveydenhoitoa. Obama uskotteli voivansa alentaa sosiaalikuluja (jotka suomalainen media kääntää usein väärin "terveydenhoitokuluiksi"), mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä, että ainoa kohde, josta säästöjä voidaan saada aikaiseksi on juuri sosiaalisektori. Amerikassakin keskustellaan työiän pidentämisestä eläkekulujen turvaamiseksi. Alimpien tulotasojen elinikä on matalampi kuin korkeilla, joten hyvä kysymys kuuluu, miksi talkkarin pitää jatkossa rehkiä 70-vuotiaaksi kun valkokauluksiset onnistuvat pidentävät elinikäänsä? Tässäkin vastaus lähtee siitä, että valkokauluksiset osallistuvat talonmiehen eläkkeenmaksuun eikä toisinpäin.

Perinteisesti oikeistossa on painotettu julkisen sektorin supistamista ja vasemmistossa verojen korotusta. Yhdysvalloissa tämä keskustelu on vilkasta toisin kuin Suomessa, jossa kukaan ei halua leimautua poliittisesti epäkorrektiksi. Jopa Suomen Yleisradio uutisoi, että "Amerikassa poliittiset ääripäät ovat voimistuneet" ja kantaa siitä suurta huolta. Ennen vanhaan sitä sanottiin keskusteluksi ja vaikeissa paikoissa - kuten valtiota uhkaavassa velkakriisissä - keskustelua tuleekin käydä. Meillä Perussuomalaisia, jotka oikeastaan avasivat koko keskustelun, kutsuttiin Tea-Partyn tavoin "äärioikeistoksi".

Vasemmisto pelkää keskustelua, minkä takia kaikki vasemmistolaiset suuntaukset ennemmin tai myöhemmin päätyvät diktatuureiksi. Suomi on ottanut jo monia askeleita siihen suuntaan. Jyrki Virolaisen havainnon mukaan:
Suomalaisessa oikeuskulttuurissa ja esimerkiksi oikeudenkäyntien laadussa ei taida paljon kehumista ollakaan. Tähän päätelmään tulee, jos katsoo esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle viime vuosina antamia lukuisia langettavia tuomioita oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomioissa Suomea on arvosteltu paitsi oikeudenkäyntien kohtuuttomasta kestosta, myös esimerkiksi vastavuoroisuus - eli kuulemisperiaatteen sekä prosessuaalisen tasapuolisuusperiaatteen rikkomisesta.
Kirjoituksen tarkoitus: koitetaan käynnistää uudelleen Suomessa poliittisen keskustelun kulttuuri. Sen ensimmäinen edellytys on lopettaa poliittinen korrektius, jolla kaikki keskustelunavaukset voidaan tukkia.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Mielen kiusaajat

Kyselin mielenkiinnosta, kuinka lukijoideni työpaikoilla kohdellaan aikuisia ihmisiä. Eli kiusataanko työpaikallasi?
Ei ollenkaan 17 kpl
Satunnaisesti 6 kpl
Jatkuvasti 17 kpl
En välitä 9 kpl.

Karkeasti arvioiden suomalaiset työpaikat jakaantuvat kolmeen ryhmään; niihin joissa kiusaaminen on osa päivittäistä toimintaa. Tällaisia paikkoja perinteisesti ovat olleet yliopistot ja seurakunnat. Toinen suhtautuu "järkeen" lähes kuolemanvakavasti ja toisessa usko yliluonnolliseen toimii kaiken mittana. Perinteisesti myös armeijassa ja keittiössä on ollut erittäin voimakas kuri ja kurin nimissä kiusaamista on helppo toteuttaa.

Toinen kolmasosan kokoinen ryhmä kertoo, että kiusaamista ei sallita lainkaan. Yleensä kypsäksi kehittynyt, vastuullisesti käyttäytyvä ryhmä toimii näin. On vaikea kuvitella, että jotain salaista, arvokasta tai vaarallista projektia työstävät ihmiset alkaisivat kiusata toisiaan. Jokaisen jäsenen panosta tarvitaan ja jokainen työntekijä saa oman roolinsa. Tällaisissa työpaikoissa vastuu ja valta on ryhmän esimiehellä eikä hän arastele käyttää valtaansa. Kuitenkaan hän ei voi sortua käyttämään mielivaltaa, koska silloin hänen henkisesti kypsistä aikuisista ihmisistä koostuva ryhmänsä hajoaisi jokaisen pyrkiessä sieltä pois.

Kolmas kolmasosan kokoinen ryhmä ei välitä tai kiusaaminen on satunnaista. Ennakkoon odotin tämän ryhmän olevan isompi. Kaikkialla tapahtuu virheitä, joku sanoo pahasti, joku loukkaantuu ja kierre on valmis. Turun vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma kertoi jossain haastattelussaan, että 85% ihmisistä on seuraajia. Vain 15% uskaltaa puolustaa itseään, näkemyksiään ja arvojaan enemmistön uhan edessä, koska evoluutio on ohjannut toimimaan osana laumaa, joka tarjoaa paremman turvan oman suvun jatkumiselle.

Vihreässä langassa on haastateltu ilmastontutkijoiden ehdottomaan eliitiin kuuluvaa Jouni Räisästä. Räisäsen mieltä kiusaa poltergeist, räyhähenki:
peräkkäiset kylmät talvet eivät koettele ilmastotutkijan uskoa ilmastonmuutokseen mutta kiusaavat mieltä.
Itse puolestani uskon siihen, että ilmastontutkimus on pahasti korruptoitunutta, koska yliopistoissa toisinajattelijat eristetään, heidät häädetään pois. Vielä kun yliopiston tutkimusprojekteihin ynnätään politiikka, kannattaa lukea Tauno Tiusasen kirja Elämä rautaesiripun varjossa, joka antaa kuvan siitä, missä niillä eväillä mennään.

Arabikatu ja talvisota

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yhteiskunta, jossa valtio ottaa veroja vastaan kaikki mahdolliset asiat hoitaakseen. Tätä mallia sekä Alva ja Gunnar Myrdal että Arvo Tuominen pitivät lähimpänä sosialismia. Tuominen kirjoittaa, kuinka Ruotsissa sosialistit kertoivat hänelle ylpeinä, että verotuksella he ohjaavat kapitalistien toimintaa tarvitsematta takavarikoida teollisuuslaitoksia.

Hyvinvointivaltiossa yhteiskunta hoitaa kaikki elämän osa-alueet verotusta vastaan. Tämä luo itseään ruokkivan ketjun yhä kovemmasta holhouksesta ja verotuksesta. Taloudellisella tehokkuudella perustellaan erilaisten pienten avainryhmien lakko-oikeuksien estämistä. Yksi (ainakin blogimaailmassa) näkyvimpiä lakko-oikeuden rajoittajia ovat soininvaaralaiset. Työläisten ihannevaltiossa aikoinaan ei ollut lakko-oikeutta, koska eihän siellä asiat voineet olla niin huonosti, että olisi mitään syytä lakkoilla. Pelottavaa siis on, että siinä vaiheessa, kun hyvinvontiyhteiskunta rajoittaa lakko-oikeutta, se muuttuu kommunistiseksi. Ja se hetki ei enää ole kaukana.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun luin Hesarin uutista Tunisian mellakoista. Hesari käyttää minulle uutta termiä arabikatu, jolla mellakoidaanvaatien parempia kansalaisoikeuksia:
Mielenosoitusten uutisoinnissa on välittynyt kiinnostava kuva arabikadusta tunisialaisittain. Se on kuva työttömyyteen ja diktatuuriin turhautuneista nuorista, joista monet ovat hyvin koulutettuja ja sensuurista huolimatta hyvin perillä asioista. Heitä innosti Wikileaksin vuotama yhdysvaltalaisarvio, jonka mukaan Tunisia oli poliisivaltio, vaikkei se ollut heille mikään uutinen. Sensuurimuurien rakentajat, huolestukaa.

Heti Wikileaksin vuodon jälkeen ihmettelin pienen hiippalakkini sisällä, mitä kauheaa moisessa vuodossa on. Vuodot - kuten lakotkin - pakottavat meitä kehittymään. Miettimään, mitä oikeastaan haluamme salata, kellä on oikeus salata, miten tietoa salataan ja niin edelleen. Wikileaks saattoi aiheuttaa Yhdysvalloille tilapäisen "turvallisuusuhan", mutta pitkällä tähtäimellä sen vaikutukset ovat positiivisia. Tavallaan voisi jopa sanoa, että Wikileaks teki sen ilmaiseksi, mihinkä Yhdusvaltain sotajoukot ovat käyttäneet satoja miljardeja vuodessa: kaatamaan mädän muslimimaan hallinnon.

Hesarissa oli myös kolumni, jossa jälleen kerran monikulttuurisuuden nimissä kansaa sivistetään kuvittelemaan, että Suomen joutuessa Stalinin uhriksi, maassa ei suinkaan vallinnut mikään yksimielisyys hyökkääjän torjumisesta. Tällainen harhakuva piti sotien jälkeen synnyttää luomalla kultti suomalaisesta talvisodan sankarista. Pilvi on onneksi osannut laajentaa katsontakantaamme ja hän toteaakin:
Tämä laajennus antaa enemmän tilaa moniarvoisen ja monikulttuurisen Suomen rakentumiselle kuin ahdas sotasankaruus.
Itse olen valmis hyväksymään Torstin näkemykset, että sota aiheuttaa kansakunnan henkiseen tilaan pitkäkestoisia vammoja henkilökohtaisten murhenäytelmien lisäksi. Siksi ihmettelenkin jatkuvaa monikulttuurisuuden tavoittelua, koska käyttäytymistieteet ovat aukottomasti osoittaneet, että ihmisillä on vaistoihin ja vietteihin perustuva halu ja tarve erotella lajikumppaninsa luotettaviin ("me") ja epäluotettaviin ("he").

Pidän itseäni ennakkoluulottoman, oppivaisena ja muuntautumiskykyisena ihmisenä. Jos saan uutta tietoa, olen valmis muuttamaan maailmankuvaani pyrkimättäkään kaivautumaan poteroon entistä syvemmälle puolustaakseni näkemystäni. Olen oppinut, että jokainen tekee virheitä. Virheiden tekemisessä ei ole mitään pahaa, koska jos emme ylitä omaa osaamistasoamme, emme yritä tosissamme. Ilman virheitä ei tapahdu kehitystä. Olenkin aamun kuluessa pohdiskellut, että mitäpä jos todella unohtaisimme Talvisota-myytin. Unohdetaan myös muut suomalaisuuden myytit kuten humalajuominen, väkivaltaisuus, rasismi, ryssäviha, hurrikateus, vaatimattomuus, taipumus menestyä vain yksilölajeissa ja niin edelleen. Tehdään Suomesta maa, josta sen kansalaisten ei tarvitse tuntea häpeää siitä, että he poikkeavat muiden maiden kansalaisista. Siten heidän ei tarvitse tuntea olevansa suomalaisia, kuuluvansa johonkin pieneen ja ainutlaatuiseen ryhmään. Myydään Suomi ja muututaan monikulttuuriseksi kansaksi. Katsotaan asioita uudesta suunnasta.

Niskalihakset - ne todella kääntää mun pään.