Nykykäsityksen mukaan eläin ei ymmärrä olevansa persoonallinen eläin kuten eivät vaikeasti kehitysvammaiset tai pitkälle edenneistä aivosairauksista kärsivät ihmisetkään. Käsitys persoonasta on siis selvästi riippuvainen puhutun kielen ymmärtämisestä. Marcus du Sautoyn tekemässä dokumentissa näytettiin, miten aivoissa tietty alue aktivoitui aina kun ihminen painoi kädessään ollutta kytkintä. Molemmissa käsissä oli siis erilliset kytkimet, joita koehenkilö (du Sautoy itse) sai vapaasti painella. Kun hän painoi vasemmassa kädessään ollutta kytkintä, magneettikuvassa näkyi tuon kyseisen alueen aktivoituminen yhdellä tavalla ja kun hän painoi oikeata, sama alue aktivoitui eri tavalla. Ällistyttävää oli, että tuo alue aktivoitui 2-4 sekuntia ENNEN kuin koehenkilö painoi kytkintä. Ikään kuin elimistöllä ei olisi vapaata tahtoa, vaan se oli jo päättänyt kumpaa kytkintä tajuissaan oleva ihminen sitten muka päätti valita painaa.
Olipa du Sautoyn painallukset alitajuntaisia tai tietoisia, niin sillä ei ole merkitystä. Hänhän pystyi tai kykeni vapaasti valitsemaan kumman tahansa kytkimen. Jos hän siis valitsi painavansa vasenta, niin "valinta" oli jo tehty - aivot vain toistivat tehdyn "valinnan". Du Sautoy päätteli tästä, että aivojen tehtävä on suojella kehoa tuhoamasta itseään. Kuten tiedämme, monet addiktiot ovat seurausta aivojen "valinnasta" eli riippuvuudesta johonkin lyhytkestoiseen nautintoon. Riippuvuudet aiheuttavat usein ennen aikaisen kuoleman, joten on hiukan perusteetonta väittää, että aivojen tehtävä olisi siis estää itsetuhoisuus. Toisaalta aivoihin tallentuneet kokemukset suojaavat ihmistä toimimasta siten, että siitä seuraa suora kuolema. Yksittäinen toukka voi kulkea paikkaan, jossa se joutuu syödyksi, mutta evoluution tuloksena koko laji ei kuitenkaan normaalisti tuhoudu elinympäristön säilyessä vakaana. Toukalla ei kuitenkaan ole aivoja suojaamassa sitä toistamasta vaaraan johtavaa valintaa toisin kuin siis nisäkkäillä.
Oma tahto on niin keskeinen osa kaikkia uskontoja, että edes mahdollisuus sen kiistämiseksi aiheuttaa perustellun kysymyksen sielun olemassaolosta. Jos ihmisellä ei ole omaa tahtoa, on epäselvää miksi hänellä olisi sielu tai oikeammin: mihin sielua tarvitaan. Monet nykyisessä maallistuvassa kristillisesä kulttuurissa elävät uskovat, että eläimillä on samalla tavalla sielu. Jokainen meistä on jossain vaiheessa kuullut, kuinka vanhemmat lohduttavat lapsiaan, että lopetettu lemmikkieläin on nyt pilven reunalla Jumalan valtakunnassa. Vaikka on ilmiselvää, että lemmikit eivät pääse nauttimaan ikuisesta elämästä, käsitys kuolemattomuudesta ulotetaan vastoin uskonnon opetuksia myös sieluttomiin eläimiin. Kristinuskon mukaan ihminen ei kuoleman jälkeen muutenkaan mene taivaaseen vaan jää jonkinlaiseen "välitilaan" odottamaan viimeistä tuomiota. Silti hautajaisissa ihmiset lohduttavat toisiaan siitä, miten vainajalla on nyt parempi olla taivaan isän luona. Monet panteistit väittävät vakavalla naamalla, että eläimet ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset perustellen sillä pyrkimyksiään estää niiden käyttö ihmisten ravintona. Luonnossa kuitenkin eläimet tappavat kuin viimeistä päivää eikä edes hulluimmalle viherpipertäjälle tule mieleen syyttää tappajaa murhasta ja sulkea ympäristölleen vaarallisena vankilaan. Tämän kohtalon olemme varanneet vain ihmisille, koska kuvittelemme ihmisellä olevan vapaan tahdon - siis sielun.
Nykyisten aivotutkimusten mukaan uskonnottomilla ihmisillä on erilainen käsitys loogisesti ristiriitaisista väitteistä. Uskonnollinen ihminen ei välitä uskonnossaan olevista epäloogisuuksista kun taas ne kyseenalaistava henkilö ei kykene pitämään uskontoa todenmukaisena kuvauksena maailmasta. Kulttuurin tutkijoiden ja käyttäytymistieteiden mukaan pääosa ihmisistä uskoo samaan jumalaan kuin ympäristönsä, koska evoluutio ei ole suosinut laumaeläimillä voimakasta taipumusta yksinelämiseen (mikä on perinteisesti ollut karkotetun kohtalona). Siinä missä suomalaiset ovat aina eläneet melko pienissä yhdyskunnissa ja joutuneet tulemaan omillaan toimeen, ovat monet eteläisempien leveyspiirien kulttuurit perustuneet tiiviisiin ja suurikokoisiin yhteisöihin. Näiden kulttuuristen erojen seurauksena voi hyvin olla, että Pohjolassa suhtautuminen seemiläisiin uskontoihin on välinpitämättömämpää kuin muualla maailmassa. Samalla tavalla kuin Rooman valtakunnan loppuvaiheissa ihmiset kaipasivat rationaalisempaa uskontoa, joka vastaisi heidän arkikokemuksiaan paremmin kuin etruskeilta kopioitu, moniin keskenään ristiriitaisiin jumaliin perustuva uskomusjärjestelmä on Pohjolassa kriisissä.
Länsimaiselle ihmiselle ajatus siitä, että kuningas tai valtionpäämies päättää uskonnon ja määrää kaikki uskomaan siihen voi tuntua etäiseltä. Kuitenkin meilläkin on sosialismiin perustuva ideologia, jonka kyseenalaistavat ihmiset ovat "hihhuleita", "kreationisteja" tai muuten vaan sellaisia, keitä ei tarvitse ottaa vakavasti ja siten heidät voidaan sulkea yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Uskonnonvapaus on tärkeää siksi, että yhteiskunnat ovat kehittyneet sitä inhimillisemmiksi mitä vapaammin niissä on saanut uskoa - tai olla uskomatta - erilaisiin käsityksiin maailman synnystä ja kanssaihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta. Ja jos meillä ei sitten olekaan vapaata tahtoa, niin sitä suuremmalla syyllä ihmisiä ei tulisi pakottaa uskomaan johonkin tiettyyn ideologiaan.
20 kommenttia:
Minua tuo kytkinjuttu ei erityisemmin hämmästytä, eikä kovinkaan monet muutkaan ihmisiin käyttäytymiseen liittyvät asiat.
Jos vaikka tarkkailee itseään sellaisessa tilanteessa jossa on tavallaan pakotettu satunnaisesti valitsemaan esim oikean ja vasemman näppylän välillä useita kertoja peräkkäin, eli kun tuon päätöksen teko ei riipu millään tapaa ulkoisesta ärsykkeestä, eli täytyisi tehdä täysin muka satunnainen päätös että painasinko nyt oikeaa vai vasempaa niin sitä ei oikein pysty analysoimaan mistä päätös tulee.
Ihmisten tietoisuus niin itsestään kuin kaikesta muustakin on kohtuullisen heikolla kantilla.
Pinnallisesti ajatellen pystyy seuraamaan helposti omaa ajatuksen juoksuaan kun joutuu yrittää generoimaan painalluksia, mutta toisaalta ainakin itse kykenen olla täysin verbaalisesti ajattelematta mitään silloin kun painelen näppäimia ja muulloinkin.
Esim. jos kokeilee tuota siten että pistää verbaalisen ajattelun sivuun ja alkaa rapyttää niin silloinkin ei pysty kunnolla tekemään satunnaisesti koska silti saa sormenpäiden lihaksien väsymyksen kautta ärsykkeitä jotka ilmoittavat että nyt toisella sormella on näpytelty enemmän kun toisella ja se on aika vaihtaa puolta.
Ihminen koko toiminta perustuu ärsykkeisiin ja niihin reagointiin.
Veikkaan että ihmisen toiminnassa ei ole lainkaan satunnaisuutta, vaan kaikki johtuu erilaisista ärsykkeistä ovat ne sitten tietoisia tai tiedostamattomia.
Minulla on kotieläin. Mutta ei sillä ole sielua sen enempää kuin minullakaan. Kun me kuolemme, me kuollaan. Sen pituinen se.
niin sitä ei oikein pysty analysoimaan mistä päätös tulee
Totta. Kun asiaa pysähtyy ajattelemaan, niin selvästikin meillä on joku "oma tahto" jonka tekemiä ratkaisuja älyllinen minämme ihmettelee. Kuten toteat, ärsykkeet ohjaavat toimintaamme ja aivoissa oleva "minä" on vietävissä kuin se kuuluisa litran mitta.
Mutta ei sillä ole sielua sen enempää kuin minullakaan.
En ymmärrä miten kenellekään voi nousta mieleen ajatus, että eläimellä on sielu.
Eikö ihminen ole vain koulutettu apina eli eläin? Hindut ja buddhalaiset uskovat, että ihmiset jälleen syntyvät ihmisen tai jonkin muun eläimen muodossa. Tällöin eläimilläkin olisi sielu.
Dawkins, kuten muutkin ateistit joutuvat väistämättä turvautumaan psykologiseen harhaan. He päättelevät (eivät aukottomasti todista) jonkin aivotoiminnon alkuperäisen käyttötarkoituksen, ja kun sama toiminto on käytössä kristinuskossa, he katsovat selittäneensä kristinuskon tai sen osan psykologisena oikkuna. Ateistit joutuvat aina käpertymään selityksissään irrationaalisesti ja epäloogisesti psykologiaan. Havainnollistan miksi tämä lähtökohta on non-sequitur.
Silmät ovat alunperin olleet osa aivokudosta, josta ne ovat kehittyneet sofistikoituneemmiksi silmiksi aikojen kuluessa. Silmien alkuperäinen käyttötarkoitus oli auttaa ruoan löytämisessä, vaarojen ja esteiden välttämisessä, vastustajien nujertamisessa ja/tai parittelukumppanin löytämisessä. Nykyisin ihmiset käyttävät silmiään esim. mikroskoopilla mikrobien tutkimiseen ja kaukaisten galaksien havainnointiin. Ateistisen logiikan mukaan nykyaikaisten silmien käyttötarkoitusten tulosten täytyy olla harhoja, koska silmiä ei alunperin "suunniteltu" siihen tarkoitukseen. Ateistit käyttävät tätä metodia kristinuskoa vastaan (e.g. agency detection module, awareness of presence module and natural agency module), mutta eivät loogisesti samalla lailla tiedettä vastaan. Kristinusko on otollinen kohde tällaisen huuhaa-ajattelun hyökkäyksille, koska kristinusko kattaa koko elämän ja siten potentiaalisesti kaikki psykologiset prosessit. Kaikille kristinuskon toiminnoille voidaan löytää jokin alkuperäinen psykologinen käyttötarkoitus, joka edelsi kristinuskoa. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa ja kristinuskon ilmoituksen totuudellisuuden kanssa, samalla lailla kuin silmien ruoanetsintä, vastustajien nujertamis, jne. tarkoituksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko galaksit totta vai harhaa. Kristinusko ja Jumala ottavat kaikki psykologiset prosessit *uuteen* käyttöön samalla tavalla kuin silmätkin voidaan ottaa kaikissa uusissa tilanteissa uusiin, alkuperäisistä poikkeaviin käyttöihin. Jos joku ateisti haluaa kieltää sen mitä edellä sanon, hän joutuu kieltämään loogisesti myös evoluution, jonka välttämättömiin tekijöihin kuuluu se, että erilaisia ominaisuuksia aletaan käyttää alkuperäisistä poikkeavilla tavoilla, esim. eviä raajoina maalla liikkumiseen, ja raajoja siipinä lentämiseen.
Jatkuu ...
Osa 2.
Näiden loogisten ja rationaalisten syiden takia en hyväksy mitään psykologista evidenssiä perusteluina Jumalasta ja kristinuskosta keskusteltaessa.
Pidän sivuseikkana sitä tekniikkaa, jolla Jumala ottaa sielut luokseen. Ehkäpä meidän maailmankaikkeudellamme on lomittainen rinnakkaistodellisuus, jonka kanssa me emme pysty olemaan tekemisissä, mutta joka pystyy olemaan tekemisissä meidän kanssamme. Maailmankaikkeudessa ja atomeissa on niin paljon tyhjää, että se ei ole fysikaalisesti vaikeaa tai mahdotonta, siitä huolimatta että tiukasti pakatussakin todellisuudessa voi olla lomittaisia todellisuuksia jotka ovat epäsymmetrisesti vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ehkäpä aivot 'kuvataan' kuin 3-D filmille ja herätetään kuoleman jälkeen eloon parannetussa muodossa. Tai, fyysikot ovat tutkineet sitä mahdollisuutta, että maailmankaikkeus ja kaikki siinä oleva on supertietokonesimulaatiota. Todellisuutemme olisi jokin lyhyt esim. 10 sekunnin viipale, jossa on vähän menneisyyttä, nykyhetki ja vähän tulevaisuutta jotka kiitävät eteenpäin, ja jotka lasketaan supertietokoneessa. Tässä vaihtoehdossa sielut voidaan helposti valikoida ja poimia maailmasta kuolemanjälkeiseen elämään. Yliluonnollisen tarkasti elämälle mahdolliseksi ja sopivaksi säädetty maailmankaikkeutemme saisi tässä mallissa luonnollisen selityksen. Joka tapauksessa yliluonnollisen tarkasti säädetty maailmankaikkeutemme on Jumalan 'allekirjoitus', joka pakottaa myös ateistien omat kädet tuottamaan todistusta Jumalasta sopivasti juuri silloin kun ihmisellä alkaa olla taipumusta ateismiin sekularismin myötä.
Jeesuksen mukaan sielut eivät odota ylösnousemusta, vaan se tapahtuu pian kuoleman jälkeen. Jeesus sanoo väitellessään saddukeuksien kanssa (jotka eivät usko ylösnousemukseen): "Mutta ylösnousemuksesta puheenollen - ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on teille sanonut: 'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleiden Jumala vaan elävien."
Jeesuksen mukaan sielut eivät odota ylösnousemusta, vaan se tapahtuu pian kuoleman jälkeen.
Jeesuksen opetuksia voi tulkita eri tavoilla, mutta luterilaisen opetuksen mukaan kuolleet herätetään viimeisenä päivänä.
Ehkäpä meidän maailmankaikkeudellamme on lomittainen rinnakkaistodellisuus, jonka kanssa me emme pysty olemaan tekemisissä, mutta joka pystyy olemaan tekemisissä meidän kanssamme.
Täysin mahdollista.
Kuten totesin, uskonnollisuus on valtaosalle ihmisiä täysin luonnollinen ja ristiriidaton kokemus. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole kaikille. Ero on ilmeisesti selitettävissä aivojen erilaisella toiminnalla. On siis mahdollista, että meillä ei ole vapaata tahtoa, joskin se on hyvin pitkälti määrittelykysymys. Jos itse päätän kirjoittaa krijotusvrheen, niin ilmiselvästi lopputulos on oma päätökseni. Se, missä vaiheessa päätöksen tein havainnollistaakseni esimerkillä väitettäni, on vielä epäselvää.
Jos tein päätökseni tietoisuuden tasolla, voinee todeta että minulla on vapaa tahto. Jos tein päätöksen perustuen aiemmin hyviksi havaitsemiini malleihin vastavanlaisesta tilanteesta selvitymiseen, niin kyse ei ehkä olekaan vapaasta tahdosta.
Jos meillä ei ole vapaata tahtoa, niin silloin käsitys uskonnoista joutuu luonnollisesti aika lailla uuteen harkintaan. Tuo mitä toteat silmistä on huono esimerkki. Eri lajeilla on erilaisia silmiä. En oikein ymmärrä mihin pyrit, joten jos keksit paremman esimerkin joka alleviivaa väitettäsi paremmin niin mielelläni lukisin.
KT, se on "huono" esimerkki juuri sen takia, että sen tarkoitus on peilata sitä tapaa, jolla ateistit väärinkäyttävät psykologiaa kristinuskoa vastaan. Tarkoitukseni oli, että pitäisit sitä "huonona" esimerkkinä. Esim. agency detection module väittää, että jos ihminen liikkuu hämärässä metsäpolkua pitkin, hänellä on useimmiten taipumus vaistomaisesti tulkita äkillisiä tai riittävästi taustasta erottuvia liikkeitä ja ääniä jonkin uhkaavan elollisen aiheuttamiksi. On turvallisempaa varautua potentiaaliseen elollisten hyökkäykseen silloin tällöin turhaan kuin jättää varautumatta. Tästä vedetään olettamuksellinen aasinsilta siihen, että ihminen tulkitsee elollisuutta olevan kaikkialla liikaa. Tämä on lähtökohtaisesti väärä päätelmä. Äänet ja liikkeet saavat ihmisen non-spesifiin valmiustilaan, kiinnittämään huomiota niiden lähteeseen, kääntämään pään/katseen ja kehon siihen suuntaan, pyrkimään saamaan lisää informaatiota, siristämään silmiään ja heristämään kuuloaan tms. Ihminen ei ole lyönyt mielessään lukkoon sitä mikä äänen tai liikkeen aiheutti, ei ole päättänyt, että kyseessä olisi elollinen olento/elolliset olennot. Valmiustila kattaa muiden vaihtoehtojen ohella valmiuden myös elollisten hyökkäykseen; sen on pakko kattaa ne, koska elollisten hyökkäykset kuuluvat eniten uhkaaviin vaihtoehtoihin. Signaalin lähde voi olla harmiton eläin, vaarallinen kaatuva eloton puu, hyökkäävä leijona, tuulen aiheuttama raksahdus oksistossa, putoavan oksan ääni tms., ja juuri sen oikean vaihtoehdon ihminen pyrkii saamaan selville ennenkuin tekee loppupäätelmän. Kun ihminen on saanut riittävästi informaatiota, hän voi tilanteesta riippuen lopettaa valmiustilan, jatkaa valmiustilassa kunnes potentiaalinen uhka on poistunut tai vastata uhkaan, esim. väistää elotonta kaatuvaa puuta hyppäämällä pois sen tieltä.
Ok, ateistien agency module detection on virheellinen tai vähintäänkin puutteellinen teoria. Mutta teeskennellään että se ja kaikki muut ateistien uskonnollis-psykologiset teoriat ovat täsmällisesti oikeassa. So what? Jumalan olemassaolo ei ole millään lailla riippuvainen siitä minkälaisia me olemme. Vaikka meillä olisi taipuvaisuus olla uskomatta Jumalaan, Jumalan olemassaolo ei siitä vähene, tai vaikka meillä olisi taipumus uskoa Jumalaan, hänen olemassaolonsa ei siitä lisäänny. Jumalan olemassaolo on täysin meistä ja meidän psykologiastamme riippumaton asia, jonka osalta meidän täytyy tehdä erillinen rationaalinen päätös. Ihmisellä on samanlaisia taipumuksia tai potentiaalisia taipumuksia tieteelliseen tutkimukseen (novelty seeking; curiosity; the need to know and come to conclusion; disposition to form coherent and logical narratives [at least inside the narrative]; etc.), mutta näitä taipumuksia tai niiden puutteita ei voi käyttää falsifioimaan tai verifioimaan kutakin tutkittavana olevaa asiaa (Tyyliin: ihmisillä on taipumus tieteeseen; ergo kaikki tieteen tulokset ovat roskaa). On ateisteilta epäloogista kohdistaa asiaankuulumattomia psykologisia narratiiveja kristinuskoon, mutta jättää tekemättä täsmälleen samanlaiset narratiivit tieteen osalta. Jumalan olemassaolo on meidän psykologiamme ulkopuolinen kysymys (ja vastaus), kuten toivottavasti nekin tieteet, jotka käsittelevät ihmisen ulkopuolisia asioita.
Jatkuu ...
Osa 2.
Sikäli kuin ihmisillä on taipumusta Jumal-orientaatioon, on vain hyväksi, että taipumus kohdistuu asiaankuuluvaan kohteeseen, Jumalaan. Ihmisen taipumusten ja kykyjen alkeellisemmilla alkuperillä ei ole mitään merkitystä meidän nykyhetkemme kannalta. Ihmisen usko on kehittynyt kehittynyt reaalisesta ateismista polyteismiin ja kun ihminen on ollut siihen kykenevä, usko on noussut siihen monoteistiseen korkeuteen, jossa se nyt on. Ateismi on paluuta alkeelliseen alkutilaan, käsinkosketeltavaan ja silmin havaittavaan, käpertymistä itseen ja lähiympäristöön.
Silti voimme vielä lopuksi esittää kysymyksen siitä, että jos ateistien psykologiset narratiivit ovat edes osittain oikeassa, miksi maailmankaikkeus tuottaa sitkeästi ihmisille taipumuksen Jumala-orientaatioon; ja jos ihmiset luopuvat Jumalasta, se johtaa negatiivisiin seurauksiin ja pseudo-uskontoihin, joiksi esim. julistava ateismi ja liberalismi voidaan lukea. Voisimmehan helposti kuvitella maailmankaikkeuden, joka tuottaa ihmisille taipumuksen ateismiin, ja suosii ateismia. Ehkäpä Jumalallisella luovan työn narratiivilla on sormensa pelissä tässäkin asiassa.
KT,
Jeesus ilmoitti, että Abraham, Iisak ja Jaakob olivat *jo kauan ennen Jeesuksen aikaa* nousseet kuolleista; sitä vanhimpiin raamatun teksteihin viittaava elävien Jumala tarkoittaa (Moos 3:6). Minulle se riittää merkiksi siitä, että ylösnousemus tapahtuu suhteellisen pian kuoleman jälkeen. Jeesus itse nousi kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Jeesuksen elämä ja kuolema oli esimerkkinä muille, joten kolmantena päivänä ylösnouseminen on todennäköisesti normaali tapa.
tarkoitus on peilata sitä tapaa, jolla ateistit väärinkäyttävät psykologiaa kristinuskoa vastaan.
Puhumme ehkä vähän eri aiheista nyt. Psykologiaa ei käytetä kristinuskoa vastaan, tai ainakaan minä en käytä. Totesin alkuperäisessä kirjoituksessa, että nykytutkimusten mukaan uskovaisten ja ateistien aivoissa on erilainen toiminta suhteessa auktoriteetin (lue: Jumalan) antamiin keskenään ristiriitaisiin viesteihin. Ateistin syyttäminen psykologian väärinkäytöstä on kuin - vertaustasi käyttäen - värisokean paheksuminen siitä, ettei hän erota punaista vihreästä. Tai kehitysvammaisen arvosteleminen siitä, että hän ei kykene huolehtimaan itsestään. Me olemme erilaisia ja se tulee hyväksyä. Ja jos ei sitä hyväksyisikään, sen kanssa on vaan kyettävä elämään ilman, että syyllistää toista osapuolta.
Jumalan olemassaolo on täysin meistä ja meidän psykologiastamme riippumaton asia, jonka osalta meidän täytyy tehdä erillinen rationaalinen päätös.
Täysin samaa mieltä. Uskonto on väline hallita massoja - Jumalan olemassaolo on riippumaton uskonnoista.
Jeesus ilmoitti, että Abraham, Iisak ja Jaakob olivat *jo kauan ennen Jeesuksen aikaa* nousseet kuolleista
Kuten totesin, Jumalan olemassaolo on riippumaton uskonnoista ja tässäkin tapauksessa siis luterilainen kirkko tulkitsee Jeesuksen sanomaa ilmeisen virheellisesti. Tai sitten joku sitten Jeesusta siteerataan väärin.
KT,
mihin vastaukseni hävisivät?
Ei oo näkyny, eikä ollu roskapostissakaan :(
Kalvinistitahan ( ainakin jotkut ) kiistävät vapaan tahdon ja luterilaisuuskin suhtautuu siihen vähintään epäilleen.
KT,
mainitsin ateistien yleisesti väärinkäyttävän psykologiaa kristinuskoa vastaan, en maininnut sinua. Tosin vaihtoehdot ovat ateisteille aika vähissä tämän suhteen, siksi psykologian väärinkäyttö on niin yleistä. Kuitenkin kirjoitat viittaamalla psykologisiin tutkimuksiin: "Totesin alkuperäisessä kirjoituksessa, että nykytutkimusten mukaan uskovaisten ja ateistien aivoissa on erilainen toiminta suhteessa auktoriteetin (lue: Jumalan) antamiin keskenään ristiriitaisiin viesteihin." Suurin osa näistä ristiriitaisuuksista on tulkinnallisia virheitä tai tilanteita, joissa raamatullisten auktoriteettien hierarkiaa ei ole käytetty asianmukaisesti virheiden karsintaan. Nämä virheet voidaan karsia helposti pois. Loput ovat joko inhimillisistä virheistä tai puutteellisuuksista johtuvia, koska Jumalan sana on tullut inhimillisen suodattimen läpi. Nämä voidaan karsia pois käyttämällä ns. tervettä järkeä. En viittaa tällä ihmeisiin, joita Jeesus ja muut profeetat tekivät, ne ovat osa kristinuskoa.
Tähän päivään mennessä en ole nähnyt ateistien tekevän yhtään mitään niille ristiriitaisuuksille ja virheille, joita ateismiin sisältyy, ja joita olen heille osoittanut. Minun on kai tulkittava asia niin, että ateistit eivät halua tehdä niille mitään. Ilmiselvästi mainitsemasi my side bias psykologia toimii ateistien aivoissa, joka johtaa välinpitämättömyyteen ristiriitaisuuksien suhteen, automaattiseen positiiviseen suhtautumiseen omaa kantaa puoltavaan informaatioon, automaattiseen negatiiviseen emotionaaliseen suhtautumiseen (lack of rational processing) omaa kantaan vastustavaan informaatioon, jne. Agnostikot ovat olleet paljon vastaanottavaisempia virheiden ja ristiriitaisuuksien korjauksille.
Kristinuskossa täytyy olla hierarkia, jossa Jeesus on ylimpänä, ja häntä edeltävät ja hänen jälkeensä tulevat ovat alempana. Sikäli kuin nämä ovat ristiriidassa keskenään, Jeesus on tärkeämpi lähde. Monet muutkin ovat huomanneet, että Paavali oli valitettavasti ensimmäinen kristinuskon korruptoija, ja hän muistuttaa lausahduksellaan "Olin kaikkea kaikille" erehdyttävän paljon nykyaikaista liberaalia "Kaikkea kivaa kaikille." Kaikkea kaikille on räikeästi Jeesuksen opetuksen vastaista. Muitakin, suurimmalta osin edellisestä seuraavia virheitä Paavali tekee. Paavalin sanomalla on kaikesta huolimatta tärkeä merkitys, mutta se pitäisi suodattaa huolellisesti Jeesuksen sanoman siivilän läpi. Muussa tapauksessa päädytään ristiriitaisuuksiin ja Jeesuksen sanoman vastaisuuksiin.
Kristinuskon alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut hallita massoja, vaan toimia kristittyjen puolesta, kristittyjen eduksi. Kristinuskon korruptoiminen eliitin hallinnan välineeksi on tehnyt kristinuskosta osan liberaalia systeemiä, liberalismin (ei kristinuskon) julistajan. Kristittyjen tehtävänä on herättää henkiin todellinen ja ajaton kristillisyys.
Kommentoin hieman jälkijättöisesti.
He päättelevät (eivät aukottomasti todista) jonkin aivotoiminnon alkuperäisen käyttötarkoituksen, ja kun sama toiminto on käytössä kristinuskossa, he katsovat selittäneensä kristinuskon tai sen osan psykologisena oikkuna.
En tiedä, mitä tarkoitat "käyttötarkoituksella" tässä yhteydessä. Aivotoiminnoilla, kuten muillakin biologisilla piirteillä (myös mainitsemallasi silmällä) ei ole mitään "alkuperäistä käyttötarkoitusta". Tarkoitus on relatiivinen ja subjektiivinen käsite, se on intention ja objektin välinen suhde. Vasaran käyttötarkoitus on vasarointi, mutta tämä ei ole vasaran ominaisuus, vaan ihmisen sille antama tarkoitus.
Silmän "käyttötarkoitus" ei ole ravinnon löytäminen tai vaarojen välttäminen, vaan nämä ovat asioita, joiden todennäköisyys on suurempi, koska eliöllä on silmä. Näiden "tarkoitus" on ihmisen tulkintaa, ns. todellisuudessa kyse on prosessista, jossa "tarkoitukseksi" nimittämämme tapahtuma (ravinnon löytäminen esimerkiksi) on "välineen" (esimerkiksi silmä) myötä todennäköisempi, ja tämä johtaa takaisinkytkentään, jossa välineeksi nimittämämme piirre säilyy.
Agentuurin havaitseminen ei ole perustelu ateismille. Ihmisellä on taipumus pyrkiä tunnistamaan agentuuria, koska tästä taipumuksen hyödyt ovat sosiaaliselle eläimelle ilmeiset. Uskonnoissa joissa jumalien tahtoa, intentioita ja agentuuria käytetään selityksenä, tätä agentuurin tunnistamista käytetään sellaisten asioiden selittämiseen kuin säätilat, kulkutaudit, luonnonkatastrofit, evoluutio, vuorovedet jne.
Nämä ovat tosiasioita, jotka, aivan kuten toteat, ovat riippumattomia jumalien olemassolosta. Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Ateistille saattaa riittää (kelle riittää kelle ei) selitykseksi uskonnoista se, että ihminen tunnistaa agentuuria ja että jumalia ei selityksiin tarvita. Tämäkään ei ole ristiriitaista. Se, että sanot sen olevan niin, ei tee siitä ristiriitaista.
Silmät tekevät hengissä selviämisen, ruuan löytämisen, turhan energian kuluttamisen, lisääntymisen jne. todennäköisemmiksi. Juuri näihin eläin tai olento silmiään alkuperäisesti käyttää, kohdistaa niihin silmien huomion ja niihin liittyvän aivojen prosessoinnin. On hiukan erikoista, että yrität kiistää tämän. Silmät eivät synny mihinkään mystiseen evolutiiviseen tyhjiöön, vaan eläimellä tai olennolla on jo valmiiksi tarpeita, motivaatioita ja pyrkimyksiä ruuanhankintaan, lisääntymiseen, turvaan hakeutumiseen tai pakenemiseen, hyökkäykseen jne. Silmät sulautuvat osaksi näitä käyttötarkoituksia, motivaatioita, tarpeita, pyrkimyksiä, tavoitteita jne. Se, että silmät auttavat näissä pyrkimyksissä ei ole täysin irrallinen käyttötarkoituksista. Voimme esim. kuvitella jonkin ylimääräisen haitallisen tai hyödyttömän tynkäraajamutaation. Jos siitä ei ole hyötyä olennolle, on todennäköistä, että se lakkaa käyttämästä sitä. Olento oppii/huomaa/vaistoaa, että vain terveitä raajoja käyttämällä saa ravintoa jne. Silmien osalta vastaavaa hylkäämistä ei tapahdu riittävän valoisissa ympäristöissä, koska silmät sopeutuvat olennon käyttötarkoituksiin, motivaatioihin, pyrkimyksiin, tavoitteisiin jne. Voimme myös kuvitella jonkin hyödyllisen mutaation, esim. siivet joilla voi liitää tai lentää, mutta jotka eivät sopeudu olennon käyttötarkoituksiin, motivaatioihin, pyrkimyksiin jne., joten olento ei käytä siipiä. Silloin ne ovat hyödyttömiä ja vailla käyttötarkoitusta, eivät palvele hengissä selviämistä ja lisääntymistä, ehkäpä niistä on myös haittaa niiden suhteen. Eläimen ja olennon pyrkimykset, motivaatiot, tavoitteet jne. eivät ole silmien syntyvaiheessa enää subjektiivisia ominaisuuksia, vaan niiden voidaan sanoa *objektiivisesti* auttavan olennon hengissä selviämistä ja lisääntymistä. Ne ovat jo käyneet läpi riittävän evolutiivisen valinnan ollakseen päteviä niihin tehtäviin.
Jos Jumala haluaa vaikuttaa säähän, luonnonkatastrofeihin, evoluutioon, vuorovesiin tms. sellaiseen incognito, sinulla tai kenelläkään muulla ihmisellä ei ole mitään keinoa havaita sitä. Yhtä satunnaiselta näyttävää ilmiötä ei voi erottaa toisesta satunnaiselta näyttävästä ilmiöstä, johon joku on vaikuttanut. Itseasiassa ihminenkin pystyy vaikuttamaan esim. säähän ilman, että muut ihmiset pystyvät havaitsemaan manipuloivan ihmisen vaikutusta siihen (vaikkapa suihkuttamalla hienojakoista aavikon hiekkaa ilmakehään tai päästämällä tulivuorien tuotoksia vastaavaa rikkidioksidia ilmaan). Jumalan vaikutuksen arvioiminen voidaan aloittaa näistä fyysikko Rich Deemin mainitsemista asioista:
http://www.godandscience.org/apologetics/designun.html
http://www.godandscience.org/apologetics/quotes.html
http://www.godandscience.org/apologetics/cosmoconstant.html
Uusimmat tutkimukset joilla pyrittiin mm. osoittamaan multiversumin olemassaolo painovoiman välityksellä galaksien jakautumiseen maailmankaikkeudessamme ovat epäonnistuneet. Vähäiset anomaliat maailmankaikkeudessa johtuivat laitteissa olleista mittausvirheistä ja häiriöistä. On mahdollista, että universumimme on ainoa laatuaan. Jos näin on, se tekee välttämättömäksi Jumalan/ superälykkään olennon maailmankaikkeutemme selittäjänä.
Valkea näkee kristinuskon paljon eksistentiaalisemmin kuin minä, joka tässä kirjoituksessani tarkastelin sitä vain yhtenä uskontona muiden joukossa. Sillä samalla tavalla kuin meille kristinuskon Jumala on ainoa oikea totuus, on muslimille Allah ja koraanin opetukset.
Se, onko Jumala sama kuin Allah ja ovatko raamatun ja koraanin opetukset yliluonnollisesta jumalasta molemmat tosia, on taso, jolle tässä kirjoituksessani en halunnut mennä.
On mahdollista, että universumimme on ainoa laatuaan. Jos näin on, se tekee välttämättömäksi Jumalan/ superälykkään olennon maailmankaikkeutemme selittäjänä.
Tämä on non-sequitur, kuten tiedät. Mistään partikulaarisesta maailmankaikkeuden ominaisuudesta ei seuraa jumalien olemassaolon kannalta sinänsä yhtään mitään.
Ensiksikin, vaikka meillä olisi teoria joka selittäisi aukottomasti sen, miten maailmankaikkeus on syntynyt (uniikki tai ei), ei tämä tietenkään vielä mitenkään todista että mikään jumala ei ole sitä luonut.
Toiseksi, se että meillä ei olisi tällaista teoriaa, aivan erityisesti, se, että jokin partikulaarinen nykyisin parhaana pidetty teoria osoittautuisi virheelliseksi tai epätäsmälliseksi, tai kyvyttömäksi selittämään jotakin ominaisuutta, ei todista ettei jokin muu teoria voisi niin tehdä.
Postulaatti jonka mukaan teorian epäonnistuessa, jumala on luonut maailmankaikkeuden, on, jos käytämme laskettavuuden teorian käsitteistöä, eräänlainen oraakkeliselitys, siis, mustasta laatikosta (suomalaisittain "hatusta" tai "hihasta") vedetty selitys. Sen epistemologinen rooli on merkityksetön siksi, että tällaisen olennon olemassaolo vaatisi itsessään selityksen, jota tietenkään me emme voi tarjota.
En tarjoa agentuuria tai muutakaan psykologista selitystä *perusteluksi* sille, että jumalia ei ole olemassa, vaan selitykseksi sille, miksi saattaisimme kuvitella niitä olevan olemassa, vaikka niitä ei olisi.
Kun yllä kuvailet tarpeita, merkityksiä, jne, niin kuvailet niitä inherentisti psykologian käsittein. Pidän hieman nurinkurisena väitettä siitä, että ateistit turvautuvat psykologiaan; minä ainakin pyrin nimenomaan *erottamaan* psykologiset ilmiöt siitä, mikä on totta ja mikä ei, kun taas siitä miten kuvaat evoluutiota ja silmän funktiota, tulee väistämättä eräänlainen animismin, teleologian ja psykologisoinnin mielikuva. Maailma ja sen ilmiöt ovat tarkalleen sitä mitä ne ovat. "tarpeet", "tarkoitukset" jne, ovat psykologis-behavioraalisia käsitteitä jotka saavat merkityksen vain kun ne liitetään subjekteihin ja agentteihin. Tämä on, tai ainakin se näyttää olevan, hyvin leimallisesti selkärankaisten, ja erityisesti sosiaalisten nisäkkäiden, tapa toimia ja reagoida. Erityisesti se on ihmisen tapa nähdä asioita.
Olette TM ja Valkea niin paljon taitavampia tässä aiheessa kuin minä, etten viitsi mitään kommentoida, vaikka seuraankin ajatustenvaihtoanne hyvin suurella mielenkiinnolla.
Minun oma pointtini, alleviivaan sitä vielä kerran, on siis se että aivan riippumatta yhtään mistään asiasta on mielivaltaista väittää, että meillä on Jumala. Maailmassa on 700 uskontoa, joten on omituista että juuri meidän Jumalamme olisi se ainoa oikea alkuperäinen. Jos näin on, niin miten me selitämme asian kaikille noille muille ihmisille.
Eli olipa maailmankaikkeus minkälainen tahansa ja olipa siellä siitä johtuen tai siitä huolimatta Jumala, niin siellä voikin olla myös Allah, Gaia tai jopa Zeus. Tämä oli kirjoitukseni pointti. Ainakin jollain tasolla.
Lähetä kommentti