lauantai 7. kesäkuuta 2014

Maahanmuutto, ay-liike ja Marx

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen kauhistelee, että Suomi ei enää myönnä ankkurilapsille perheenyhdistämiseen maahanmuuttolupaa. Asenne osoittaa, miten liberaaleissa piireissä lapsen oikeuksia ei arvosteta. Miten on mahdollista, että vanhemmat, jotka antavat lapsensa ihmiskauppiaiden käsiin, saavat palkinnoksi loppuelämän mittaisen elatuksen ja lapsensa takaisin? Jos suomalainen vanhempi altistaisi lapsensa seksuaaliselle hyväksikäytölle ja väkivallalle hyläten tämän, hän ei enää koskaan näkisi lastaan ilman lastenvalvojan läsnäoloa. Martiskaisen asenne kuvastaa sitä, miten lapsi on Suomessa poliittisen ideologian pelinappula - lapsi ei ole perheenjäsen, josta vanhemmat kantavat vastuun.

Venäjän asiantuntija Pekka Sutela pohdiskelee, että NATO ei hyväksyisi Suomea jäsenekseen, joten Suomen valtionjohto ei halua saada rukkasia ja märkää rättiä kasvoilleen, eikä siksi hae jäsenyyttä. Mielenkiintoinen ajatus,joka saattaa pitää paikkansakin. Obama piti Puolassa tällä viikolla puheen, jossa hän vaati NATO-maita kasvattamaan puolustusbudjettejaan. Suomen puolustusbudjetti oli kylmän sodan aikana Euroopan matalimpia, mutta nyt jo ylittää keskitason kaikkine leikkauksineenkin. Kun Vihreät kannattavat NATO-jäsenyyttä, on syytä pohtia miksi. Vihreiden tavoite on tiivistää EU liittovaltioksi, ja maanpuolustuksen ulokoistaminen on osa tavoitetta. Voimme osoittaa Kremlille monin tavoin, että Suomi ei ole puolustamisen arvoinen maa. NATO-jäsenyyden hakeminen on niistä yksi, koska sen jälkeen luovumme maanpuolustustahdon tärkeimmästä ylläpitäjästä - asevelvollisuusarmeijasta.

SAK:n valtuuston jäsen Johanna Elonen on paljastanut, että hänen työtoverinsa Matti Tukiainen oli ehdotellut suuseksiä. 100-päiselle valtuustolle avautunut Johanna kertoo, että ay-liitto on sovinistinen, hierarkinen ja vastuunkantoon kykenemätön. Mielenkiintoista, että ay-liitot ovat Suomessa hallituksen kaltainen vallankäyttäjä. Ehkä jopa hieman hallitusta merkittävämpi, koska työnantajat sopivat asioista kartellissa työntekijäjärjestön kanssa, kuten Matti Vanhasen siirtyminen kartellin sisäpiiriin hyvin osoittaa.

Uudessa Kanava-lehdessä Matti Norri kirjoittaa vasemmiston harjoittamasta asioiden kääntämisestä päälaelleen. Muistattehan; Saksan demokraattinen kansantasavalta - maa joka ei ollut saksalainen, ei demokraattinen eikä kansantasavalta. Tai miten sota on rauhaa ja niin edelleen. Norri toteaa, että kun vastustaa väärää, antaa samalla ymmärtää kannattavansa oikeaa ja hyvää. Politiikassa oman kannan ajamiseksi tehokkain keino onkin vastakkaisen kannan osoittaminen vääräksi.

Onnistunein pitkäkestoinen huijaus oli Karl Marxin kirjoitus teollistumisen alkuaikoina. Englannin teollisuuslaitoksissa suoritettiin tutkimus, jonka tulokset kerättiin korteille. Marx käytti näitä kortteja Pääoman merkittävimpänä yksittäisenä inspiraationa. olot olivat kurjat, totesi Marx. Mutta mihin verrattuna? Marx oli itse juristin poika ja yliopistomies. Oleellista onkin, huononivatko vai paranivatko teollisuustyöläisten olot maanviljelijöihin verrattuna. Tätä Marx ei kertonut. Eikä sitäkään, että tutkimus tehtiin olojen kohentamiseksi, mikä työ oli myös aloitettu Pääomaa kirjoitettaessa.

Työväenliikkeen ehkä keskeisimpänä saavutuksena pidetään juuri lasten työnteon kieltämistä 1800-luvun lopussa. Sata vuotta myöhemmin tutkittiin kiellon seurauksia ja selvisi, että lapset olivat palanneet maaseudulle, jossa he joutuivat vielä raskaampiin töihin, puutteellisempaan hygieniaan ja sairaudet lisääntyivät. Minä - kuten varmaan kaikki lukijanikin - hämmästyin suuresti seuraavaa Norrin esittämää tietoa suomalaisesta pienituloisille annetusta sosiaalituesta: vähätuloisimman desiilin bruttotulot olivat 12.898 euroa ja heidän saamansa nettomääräiset sosiaalituet olivat 8.661 euroa. Kolmannessa desiilissä bruttotulot olivat jo 28.359 ja sosiaalituet 11.403 euroa. Neljännessä desiilissä tulot olivat jo melkein keskivertopalkansaajan tulot eli 36.079 ja siitä huolimatta sosiaalitukia maksettiin 9.484 euroa. Eli enemmän kuin sille köyhimmälle desiilille.

Kun SDP ja muut vasemmistopuolueemme pelottelevat hyvinvointivaltion romuttamisella ja sillä, että köyhät ja sairaat jäävät ilman huolta ja turvaa, jos VALTIO ei niistä ota vastuuta, niin edellä mainitun tilaston mukaan väite on puuta heinää ja silkkaa valetta. Meillä on korkea veroaste siksi, että keskiluokka on totutettu tulonsiirtoihin. Koska keskiluokan tulonsiirrot ovat suuremmat kuin kaikkein vähätuloisimpien, täytyy vain ihmetellä kusetuksen laajuutta ja kestoa.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Hitler nähty Ruotsissa

Stalinin ajan Moskovan kadulla juoksenteli mies huudellen:
-Koko maailma kärsii yhden miehen takia! Vain yhden miehen!

KGP nappasi heti huutelijan ja kuulustelut aloitettiin.
- Mitä tuli huudeltua kadulla? komissaari tivasi.
- Koko maailma kärsii yhden miehen vuoksi! kuulusteltava huusi taas.
- Ketä mahdat tarkoittaa? komissaari kysyi pahanenteisesti.
- Ai ketäkö? ihmetteli mies - No Hitleriä tietenkin!
- Ahaa... ,komissaari hymyili tyytyväisenä. - Voitte lähteä samantien.

Mies käveli ovelle ja teki lähtöä. Viime hetkellä hän kuitenkin pysähtyi ja kääntyi katsomaan kuullustelijaa.
- Anteeksi toveri komissaari, mutta ketähän te itse oikein ajattelitte?




Vanha vitsi epätodellisesta tai surrealistisesta maailmanmenosta tuli mieleeni, kun luin Ilta=Sanomien uutisen:
Ruotsin poliisin aseenkäyttö on aiheuttanut jälleen keskustelua, kun poliisi ampui varhain tiistaina kuoliaaksi miehen Alaforsissa Göteborgin lähellä. 41-vuotias mies hyökkäsi kohti poliiseja, jotka ampuivat miehen.

Kyseessä oli jo seitsemäs poliisin luotiin kuollut henkilö viimeisten puolentoista vuoden aikana Ruotsissa.

- Jokin tässä ei täsmää. Todennäköisyys, että kyse olisi sattumasta, on vähäinen, huomauttaa kriminologian professori Jerzy Sarnecki Aftonbladetille.

Kuten Suomessa, myös Ruotsissa poliisin aseenkäytöstä aiheutuneet kuolemat ovat olleet harvinaisia. Ruotsissa pidemmällä aikavälillä tapauksia on ollut yksi vain kerran tai joka toinen vuosi.

Vuonna 2013 tapausten määrä lisääntyi Ruotsissa dramaattisesti. Viime vuonna poliisi surmasi neljä henkilöä ja tänä vuonna kuolleita on tullut kolme.

Tiistaiöinen tapaus sai alkunsa ammuskeluhälytyksestä. Kun poliisipartio saapui paikalle, havaitsivat poliisit kaksi aseistautunutta miestä. Varoituslaukauksen jälkeen poliisi ampui 41-vuotiasta miestä, joka kuoli tapahtumapaikalle.

Jerzy Sarnecki vaatii nyt maan poliisijohdolta huolellista selvitystä, miksi ampumatapausten määrä on kasvanut.
Perinteisesti siis poliisi on ampunut kuoliaaksi miehen vuodessa, mutta nyt menee mies kvartaalissa ja tahti näyttää kiihtyvän mieheen kuukaudessa (Göteborgin tilastoja vuodelta 2013). Onneksi Jerzy Sarnecki on tiukkana,ja "vaatii huolellista selvitystä", mistä moinen lahtaaminen oikein johtuu.

En usko tässä blogosfäärin nurkassa kenenkään yllättyneen kehityksen suunnasta, mutta tämä on sama juttu kuin tuossa Neuvostoliitto-vitsissä: syyllinen on Hitler.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Vihreät kommunistit

Vihreässä langassa on kysely, johon 250 ihmistä on arvioinut syyn, miksi Vihreät menestyivät eurovaaleissa huonosti. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että menestyksen syynä oli "liian vasemmistolainen politiikka". Sammeli Heikkinen kirjoittaa kolumnissaan:
Äänestysaluekohtaisen tarkastelun perusteella näyttää siltä, että vihreitä kannattaneita on todellakin siirtynyt Vasemmistoliiton taakse. Helsingin vihreissä linnakkeissa, Alppilan, Kallion ja Käpylän kaupunginosissa vihreät olivat ykköspuolue toissa vuoden kuntavaaleissa.

Nyt äänestysaktiivisuus jäi ehkä keskimäärin viitisen prosenttiyksikköä kuntavaaleja alemmas. Kaikissa kaupunginosissa vihreät oli edelleen suosituin. Mutta kun esimerkiksi Kalliossa kannatus oli kuntavaaleissa liki 40 prosenttia, nyt se oli pudonnut hieman päälle 30 prosenttiin. Käpylässä ja Alppilassa koettiin sama ilmiö.

Ja joka ikisessä vihreiden kaupunginosien äänestysalueista eniten ääniä vei Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.
Vihreiden ja Vasemmiston yhteinen ideologia ei ole enää tässä vaiheessa mikään varsinainen uutinen. Toisin oli kymmenkunta vuotta sitten, jolloin Vihreät pitivät erittäin tärkeänä korostaa, että he "eivät ole vasemmalla tai oikealla vaan edellä". Tämä sama asemointi oli käytössä myös Italian fascisti-puolueella. Kasvisruokailu, eläinten oikeudet ja panteismi olivat puolestaan kansallis-sosialistisen Saksan valitsemia arvoja. Stalin siirrätti Neuvostoliiton asukkaat kaupunkeihin rautateiden varsille, jossa heitä on helpompi valvoa. Vihreiden ideologinen tausta on siis kovin fascistinen.

Vihreille Sini Saarelan kaltaiset ekoterroristit ovat ihailun arvoisia yksilöitä. Kollektiivisuus ja voimakas ylikansallinen, epädemokraattinen päätöksenteko on Vihreiden suosiossa, koska muulla tavoilla esimerkiksi hiilidioksidien päästöjä näyttäisi olevan mahdotonta laskea. Kansa kun vastustaa elintasonsa laskua. Vihreiden politiikka siis voi hyvinkin olla äänestäjiensä makuun "liian vasemmistolaista", mutta käytännössä vihreää ideologiaa ei voi toteuttaa ilman totalitaarista hallintoa. Vihreä aate on siis todellista populismia: tarjotaan jotain, minkä toteuttaminen tiedetään mahdottomaksi.

Mistä Vihreän äänestäjän kokema ristiriita johtuu? Miksi ihmiset äänestävät Vihreitä, jos kokevat näiden politiikan "liian vasemmistolaisena"? Keskeinen syy on käsitykseni mukaan se, että Vihreät etsivät ideologiastaan jotain eksistentiaalista tai metafyysistä. Heille kristinuskon kaltaiset perinteiset selitykset maailmankaikkeudesta eivät ole uskottavia, mutta toisaalta he haluavat jonkun selityksen olemassaololleen. Vihreä panteismi ei ehkä selitä maailmankaikkeuden olemassaoloa kristinuskoa paremmin, mutta se antaa kuitenkin mahdollisuuden uskoa "johonkin ihmistä suurempaan".

Sosialistinen Itäblokki kaatui 1990 ja samalla teoria kasvihuonekaasuista sai valtavan vetoavun, kun entiset kommunistit liittyivät eri maissa ympäristöpuolueiden jäseniksi. Anssi Sinnemäki - Vihreiden entisen puheenjohtajan Anni Sinnemäen isä - kirjoitti Vihreiden suhteesta väkivaltaan:
taistolaisliikkeeessä muokattiin ilmapiiriä väkivaltaisten ratkaisujen hyväksymiselle ja siten luotiin kasvualustaa terrorismille. "Terrorismi oli osa ajan henkeä."
Moni Vihreiden äänestäjä siirtyi Vasemmistoliiton taakse, koska sen johdossa Li Andersson ja Paavo Arhinmäki suhtautuvat väkivaltaan paljon Vihreitä sallivammin. Suhtautuminen väkivaltaan selittää myös Vihreiden - ja Vasemmistoliiton - myönteisen suhtautumisen palestiinalaisiin ja islamilaiseen terrorismiin. Kristinuskon ja konservatiivien vastustaminen yhdistää nämä kaksi totalitaarista ideologiaa saumatta. Kummallista Sammeli Heikkisen analyysissa on se, että jos Vihreiden perinteiset kannattajat kokivat puolueen linjan "liian vasemmistolaiseksi", miksi he olisivat protestoineet siirtymällä ydinalueillaan Kalliossa ja Vallilassa Vasemmistoliiton taakse? Syy ei ole "liiassa vasemmistolaisuudessa" vaan Vasemmistoliiton myönteisemmässä suhtautumisessa väkivaltaan. Vihreiden logiikka on yhtä sameaa kuin heidän talouspoliittisen neuvonantajansa Onni Rissasen (kuva alla).

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Kylän suurin kypärä

Olipa puhe ilmaston lämpenemisestä, luomuruoasta, geenimuuntelusta, ydinvoimasta, lisäravinteista tai vaikkapa polkupyöräkypärästä, mikään ei ole virkamiehelle niin helppoa kuin vaatia rajoituksia kansalaisten elämään (HS Pyöräilykypärän käyttö on täysin turhaa väittää neurokirurgi):
Neurokirurgina Lontoon St Georgen sairaalassa työskentelevä Marsh sanoo, että monet hänen potilaistaan eivät ole lainkaan hyötyneet huterista kypäristään. Marsh sanoo myös, että maissa, joissa kypärän käyttö on pakollista, ei ole havaittu pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrän vähentyneen.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen on kuitenkin eri mieltä. Kypärän käyttö ei ole hänen mielestään lainkaan turhaa. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkolautakuntien arvion mukaan kypärä on monissa tällaisissa tapauksissa suojannut loukkaantumiselta. Tilastoihin perustuvaa vertailukelpoista tietoa kypärän vaikutuksista pyöräilyonnettomuuksissa on Valtosen mukaan vaikea koota.

"Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi kypärän hyödyllisyyttä laskettelurinteessä eikä rakennustyömailla. Kuitenkin pyöräilyssä, jossa ihminen altistuu hyvin samantyyppisille vahingoille ja törmäyksille, on ruvettu hakemaan kypärän käytölle vasta-argumentteja", hän ihmettelee.
Tämä on niin hyvä esimerkki liberaalista fascismista. Ei me tiedetä, mutta arkijärjellä ajateltuna näin tämän pitäisi mennä. Ei ole tutkimusnäyttöä, mutta koska tää tuntuu meistä hyvältä, niin näin sen täytyy olla. Valtio oikeuttaa olemassa olonsa terveydenhoidolla, ja uhkaa, että jos kansalaiset eivät kiltisti kaikkea usko ja veroja maksa, valtio ei voi taata kaikkien terveydenhoitoa ja osa jää yksin. Mikäpä pelottaisi laumaeläimenä ihmistä sen enemmän kuin uhkaus hylkäämisestä?

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

55 miljoonaa euroa

Sandvikenin kunnassa keskisessä Ruotsissa on huolestuttu Suomen tukalasta taloustilanteesta. Ruotsalaisen virkamiehen erehtymättömyydellä kunnan työmarkkina-asioista vastaava virkamies Leif Jansson opastaa härmäläisiä tolloja:
-Maahanmuutto elää omaa elämäänsä ja sen säänteleminen on virhe. Katsokaa Suomea, jonka talouskasvu on merkittävästi huonompaa kuin Ruotsissa. Yksi syy siihen on se, että Suomessa on ollut ja on liian vähän maahanmuuttoa.
Jansson ynnäilee, että kotikuntansa 37.000 asukkaasta pakolaisia on 4.300. Tästä porukasta puolet on töissä, ja tämä puolikas tuo kuntaan 55 miljoonan euron "lisätulot" kuntaan vuosittain. Se tekee karkeasti ottean 25.581,40 euroa työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden. Kyse lienee kunnallisverosta, joka Ruotsissa huitelee reilun 30%:n hujakoilla. Näin ollen keskimääräinen mamu nostaa palkkaa Sandvikenissa hurjat 85.271,30 euroa vuodessa. Janssonin puheiden mukaan siis vain puolet käy töissä ja toinen puoli ei aiheuta mitään kustannuksia kunnalle. Arvio ei liene realistinen, joten ainakin puolet voi lisätä keskimääräiseen mamun palkkaan, jotta Janssonin laskelmat osuvat kohdilleen. Ja tässä vaiheessa kyse oli siis pelkästään "lisätuloista" - normipalkka vielä tuohon päälle. Sellaisia maahanmuuttajia minäkin haluaisin Suomeen.

Janssonin puheet on helppo kuitata joko silkaksi tyhmyydeksi tai pahantahtoiseksi propagandaksi. Kuvaavinta kuitenkin on, että molemmissa tapauksissa mies on kunnan päättävässä asemassa. Karmeinta on, että Jansson ei ole mikään yksittäistapaus, vaan jokaisessa kunnassa istuu kasapäin näitä Janssoneita päättävissä asemissa. Niin hullu kuin mies onkin, pitää olla kiitollinen hänen avautumisestaan. Nämä ovat tärkeitä muistutuksia siitä, että virkakunta on menettänyt suhteellisuudentajunsa. Se on helppoa kun virkakoneiston asema on sidottu niin tiukkaan kiinni, ettei kansa voi sitä kuormaa olkapäiltään tiputtaa.

lauantai 31. toukokuuta 2014

Vegaani

Sitten minä niitä kasviksia aloin pupeltamaan...
2 Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia.
Sitä se vaatii - uskossaan vahvalta.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Lapset ja feminismi

Suomalainen yhteiskunta kannustaa naisia hyvään opintomenestykseen, kirjoittaa Iltalehti. Myös väkivaltarikoksissa naisia suositaan eikä naisten harjoittama väkivalta tule julkisuuteen yhtä näkyvästi kuin miesten. Voi toki olla että naiset ovat hiukan miehiä väkivaltaisempia, koska toisaalta myös tiedetään, että naiset harjoittavat väkivaltaa lapsia kohtaan miehiä enemmän. Kaikesta huolimatta, suomalainen nyky-yhteiskunta voimakkaasti suosii tyttöjä ja naisia, ja osin kyseessä on tietenkin seksuaalinen toiminta.

Kun naiset "rauhoitetaan" eli seksuaalinen häirintä tehdään tiukasti kielletyksi, niiden miesten määrä vähenee, ketkä saavat seksiä eli mahdollisuuden jatkaa sukuaan. Nykyisin naisia jää lapsettomaksi 18% kun vastaava luku miehillä on 27%, ja ero on tasaisesti kasvanut 80-luvun lopun jälkeen yhteiskunnallisen feminismin jatkaessa voittokulkuaan.





Kuten Väestöliiton tilastoista huomaa, vähän koulutetut miehet jäävät lapsettomiksi kun taas vähän koulutetut naiset hankkivat paljon lapsia. Evoluutio toimii. Tilanne on luonnollisti varsin otollinen niille miehille, jotka saavat naisia, eli joita eivät sairaudet, heikot älylliset lahjat tai köyhyys vaivaa. Tälle enemmistölle vapaiden naisten määrä on tasaisesti kasvanut, ja yhä useampi mies tekee lapsia eri naisille, jotka yrittävät saada miehiä sitoutumaan lastensa kasvattamiseen. Näiden naisten määrä siis kasvaa, jotka synnyttävät useille miehille, kun isiksi kelpuutettavien miesten määrä laskee.

Väestöliiton sivulta kuvaaja, joka osoittaa miten moni maahanmuuttaja on Suomessa humanitaarisin perustein: noin 8%. Työn perässä on tullut 12% ja perhesyistä 28%. Ilmaisen opiskelun perässä on 19% ja joka kolmas on maassa vapaan liikkuvuuden perusteella. Tilastojen mukaan 29.500 henkilöä muutti Suomeen vuonna 2011. Näin ollen humanitaarisin syin tulleita olisi 2.360 henkilöä, kun taas hakijoita oli ollut 3.088 henkeä.



Jos Pohjolassa naiset nauttivatkin menestyvien miesten kanssa solmimallaan seksikartellilla hyvistä elinolosuhteista, niin samaa ei voi sanoa islamilaisen maailman tytöistä. Iltalehti uutisoi, että Suomessa alaikäisten pakkoavioliitot ovat jo arkipäivää. Uutisen mukaan yhteydenottoja tulee joka viikko, mutta häveliäisyyssyistä asiaa ei ole haluttu tilastoida, joten olettaa sopii että valtaosa lapsiavioliitoista ei tule suomalaisten tietoon. Niinpä voisi arvuutella, että lapsiavioliittoja tehdään Suomessakin jo joka ikinen päivä. Khodr Chebab kertoi tämän jo vuonna 2009, mutta asia ei ole kiinnostanut feminististä mediaa, koska sen moraalianturi meni solmuun samanaan aikaan ajoittuneen Halla-ahon suosion kasvun kanssa. Koska Halla-aho kritisoi islamia, islamin täytyy olla hyvää. Tästä solmusta länsimainen feminismiä julistava media ei ole vieläkään auennut.

torstai 29. toukokuuta 2014

Älykääpiöt - ELF


Maan vapautusrintama - Earth Liberation Front ELF


Kullervo Kalervonpojan blogissa on hyvä kirjoitus "Vasemmistolainen väkivalta on vain parempaa". Kirjoituksessa on kaksi videota, joissa ensimmäisessä Vasemmistoliiton Li Andersson toteaa, ettei vasemmiston käyttämää väkivaltaa tule verrata oikeiston käyttämään väkivaltaan, koska vasemmistolla on parempi tavoite. Oikeistolainen väkivalta on siis poliisi, armeija ja oikeuslaitos. Jälkimmäinen video on ruotsalaisen ajankohtaisohjelman Uppdrag Granskning-ohjelman jakso, jossa tarkastellaan ruotsalaisen vasemmiston harjoittamaa väkivaltaa poliittisia toisinajattelijoita kohtaan. Ohjelman jaksoon on herännyt myös Ruotsin kirkkoon kuuluva Kungälvin seurakunta, joka poistaa taloudellisen tukensa nuorisotapahtumalta, jossa esiintyy väkivaltaa avoimesti ihaileva hip-hop -yhtye Kartellen, joka pääsi tuohon em. tv-ohjelmaankin.

Sikolätti tietää kertoa, että seurakunta ei mitenkään paheksu Kartellenin poliittista näkemystä vaan se lopettaa taloudellisen tukensa. Kirkon edustajan mukaan "nuorisolla on oikeus hankkia tapahtumaansa kenet tahansa esiintymään". Tästä ei ole kovin kaukainen matka siihen, kun Halla-aho kysyi eduskunnassa, voiko Suomessa "nuoriso" hankkia väkivaltaan kiihottavia idoleitaan esiintymään. Lapset ja "nuoret" kun eivät omaa hyvää moraalista valmiutta, vaan heidät tulee kouluttaa ja kasvattaa ymmärtämään hyvän ja pahan ero. Siinä mielessä Kungälvin seurakunnan kannanotto ei ole kovin mairitteleva ruotsalaisen kirkon kyvystä ymmärtää moraalisia näkökulmia.

Suomalaisen vasemmiston kaikille avoimella Takku.org -sivustolla kehotetaan kannattajia järjestämään varainkeräyksiä Marie Masonille ja muille ympäristötuholaisille. Mason kuuluu Suomessakin toimivaan Maan vapautusrintamaan, joka on paremmin tunnetun Eläinten vapautusrintaman sisarjärjestö. Sen kannattajia ei voi pitää varsinaisina ammatti- ja taparikollisina vaan nuorina hyödyllisinä idiootteina, joihin kovat rangaistukset onneksi purevat. Ruotsalaisessa tv-ohjelmassa kerrottiin, miten Ruotsidemokraatin kotiin kyynelkaasukranaatin heittänyt ammattirikollinen sai teostaan huikean kahden viikon yhdyskuntapalvelun tuomiokseen.

Sudanissa kristitty nainen saa synnyttää lapsensa ennen ruoskintaa ja hirttotuomiota, jonka nainen sai käännyttyään kristityksi. Sudanin valtio ei kykene takaamaan yhteiskunnallista rauhaa sen paremmin kuin Nigeriankaan, jossa islamilaiset järjestöt kuten Boko Haram terrorisoi vääräuskoisia mielin määrin - kuten vaikka kidnappaamalla 200 koulutyttöä seksiorjikseen. Näihin ja näiden kaltaiseen vääräuskoisiin kohdistuvaan väkivaltaan suomalaiset vasemmistolaiset ovat vähitellen ryhtymässä ruotsalaisen esimerkin viitoittamana. Ja ruotsalainen kirkko on jo niin nurkkaan ajettu, ettei se paheksu toimintaa vaan jopa suojelee maasta karkoitettavia laittomia siirtolaisia - kuten Suomessakin.

Vasemmistolainen retoriikka tuomitsee kansallis-sosialismin mutta ei vielä väkivaltaisempaa ja suurempaa tuhoa aikaansaaneen neuvosto-sosialismin. Yhdysvallat perusti kansainvälisen toimintansa ns. patoamispolitiikkaan, jolla se esti neuvosto-sosialismin leviämisen maailmalla. Politiikka päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Sen jälkeen Yhdysvallat on kieltäytynyt osallistumasta arabisosialismin eli islamin leviämisen estämiseen maailmalla automaattisesti. Länsimaisen vasemmiston mielestä islam on oikeasti rauhan uskonto, ja sitä vain tulkitaan väärin. Uusi Suomi kertoo, että Halla-ahon saama tuomio on Financial Timesin mukaan aiheuttanut sen, että Perussuomalaiset luokiteltiin äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Nämä samat luokittelijat kannattaisivat neuvosto-sosialismia jos se vielä eläisi ja arvostelevat (Yhdysvaltoja ja) Israelia näiden padotessa arabi-sosialismin leviämistä.

On vaikea nähdä mitään todellista eroa siinä, miten Sudanissa raskaana oleva nainen tuomitaan kuolemaan tai miten eurooppalainen vasemmisto katsoo oikeudekseen käyttää väkivaltaa toisinajattelijoita vastaan. On hankala tehdä mitään moraalista eroa Anders Breivikin ja Marie Masonin toimintatapojen välillä. Jos Suomessa - tai missä päin maailmaa vain - järjestäisi varainkeräyksen Breivikin puolesta, saisi vastaansa ihan oikeutetusti huutomyrskyn (luultavasti joutuisi kohtaamaan myös fyysistä väkivaltaa), mutta Marie Masonin puolesta varainkerääminen aiheuttaa ihania väristyksiä läpi melkein koko yhteiskunnan.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Populismia saadaan jatkossakin

(Vasemman reunan) Poliitikot kutsuvat populismiksi politiikkaa, jossa olemassa olevilla epäkohdilla vedotaan äänestäjien syviin inhon tuntemuksiin. Euroopan Unionin osalta kyseessä on Etelä-Euroopan maihin tehty rahan siirtämisen arvostelu ja tietenkin euro laajemmalla tasolla. Myös vallan keskittäminen Brysseliin pois kansalaisten lähialueilla asuvilta poliitikoilta on populismia.

Mutta tässä se on sellainen populismin siemen ettei paremmasta väliä: Ilta=Sanomat uutisoi, että EU-parlamentista pudenneet edustajat saavat valtavat erorahat. Jotenkin menee täysin uskottavuus, kun poliitikot syyttävät yritysjohtajia ahneksi tai sikailijoiksi.

JoMoni - mamu Belgiasta

Joensuun kaupunginvaltuutettu, belgialainen Alain Minguet on varustettu kovalla itseluottamuksella ja matalalla -kritiikillä. Hän kertoo Yleisradion uutisille, että Belgiassa eurovaalien äänestysprosentti oli 90, kun siellä on pakko käydä äänestämässä. Ilmeisesti tuo puuttuva 10% on niin sairasta että Isoveli antaa luvan jäädä kotiin nukkumaan, en tiedä. Alain luonnollisesti kannattaa Belgian mallia, koska
Äänestäminen ei ole vapaa-ajanviettotapa vaan vähän vakavampi juttu. Pakkoäänestämisessä on jotain positiivista.
Melko kuvottavaa, että tässä pitäisi vielä pakon edessä kävellä äänestämään. Entäpä jos ei olisi tullut äänestäneeksi ennakkoon ja vaalipäivänä olisi sen verran kova krapula tai auto rikki, ettei lähdöstä tulisi mitään? Sama käytäntö on käytössä myös sellaisissa merkittävissä eurooppalaisissa demokratioissa kuin Kreikka, Kypros ja Luxemburg. Kansanäänestysten voimaan luottavassa Sveitsissä vastaavaa ei tietenkään ole eikä voi edes kuvitella. Valitettavasti pakkoäänestys ei koitunut Belgialle onneksi:
Belgiassa suurimman kannatuksen sai vaaleissa oikeistopopulistinen Nieuw-Vlaamse Alliantie reilun 16 prosentin kannatuksella. Eurovaalit käytiin samaan aikaan parlamenttivaalien kanssa. Euroopassa vaalien voittajia ovat euroskeptiset ryhmät, jotka ovat yli kaksinkertaistamassa paikkamääränsä.
Kerrankin voi siis rehellisesti todeta, että "väärin äänestetty". Pakollisen kansanäänestyksen ajatuksen täytyy olla peräisin jostain kommunistisesta diktatuurista, koska sen ainoa tehtävä on ikään kuin luoda oikeutus julkishallinnon ratkaisuille. Tyyliin "itsehän te olette tätä äänestäneet". Ja sitten - hehheh - kun porukka protestoi, niin sehän on typeryyttä. Herää kysymys, miksi typeryksille annetaan äänivaltaa?
– En tiedä kertooko se politiikasta sinänsä vai ihan koko maailmanmenosta, että ihmiset tarttuvat helppoihin teeseihin, eivätkä halua katsoa mitä takana on. Levitetään niin paljon vääriä asioita esimerkiksi EU:sta tai ilmastonmuutoksesta. Jos joku populisti sanoo, että "höpö, höpö", niin se on usein se helpoin vaihtoehto uskoa ja äänestää tällaista tyyppiä.
Se arkinen elämänkokemus, joka meillä on hallussamme viittaa aivan päinvastaiseen johtopäätökseen, kuin mihin Alain on päätynyt. Yleensä menee niin, että jos koulussa, kirkossa ja tiedotusvälineissä kerrotaan jonkun asian olevan totta, niin noin 85% ihmisistä uskoo auktoriteetteihin. On suorastaan järjetöntä väittää toisin. Minusta se kertoo vaan siitä, että Alain on sen verran yksinkertainen, että häneltä voisi ottaa äänioikeuden pois. Ei hän kuitenkaan osaa äänestää oikein.

Kukaan tuskin yllättyy kun kuulee, että Alain kuuluu Vihreisiin ja johtaa Joensuussa monikulttuurisuusyhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen logo muistuttaa tahattomasti jotain neuvostoliittolaista kollektiivitilan tunnusta, jonka betoninen kopio roikkui kolhoosin portin päällä.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Äärioikeisto Suomessa - suvaitsevaiset ja avomieliset



Kun ensi kerran kuulin, että poliisi oli pidättänyt miehen ja naisen epäiltynä joukkomurhan suunnittelusta Helsingin yliopistolle, pidin poliisin toimintaa niin uskomattomana, että suunnittelijoiden täytyy olla mielenvikaisia. Ja niinhän siinä kävi - tyttö ja poika oilivat koulukiusattuja ja yksinäisiä, masentuneita ja kaikilla tavoilla sosiaalisissa suhteissaan jääneet jyrän ellei jopa tsunamin alle.

Iskun motiiviksi kerrottiin se, että suunnittelijat olivat pettyneitä yliopistossa opiskelleisiin humanisteihin, joiden he olettivat olevan suvaitsevaisia:
- Jouduin jättämään kesken opinnot, koska en saanut yhtään ainutta ystävää siitä kaupungista. Jäi trauma, että miksi tällaiset ihmiset, yhteiskuntatieteiden opiskelijat, joiden olettaisi olevan avomielisempiä ja suvaitsevampia kuin ihmiset keskimäärin, miksi ne käyttäytyy noin, että tuo on noin omituinen, me ei ainakaan olla sen kanssa.
Tämänkin blogin lukijat tietävät, että humanistit menevät julkiselle sektorille hommiin, avaavat rajat ja sen jälkeen rahahanat, joilla rajan ylittäneitä sitten kotoutetaan resursseista tinkimättä. Siis todellista kukkahattuilua.

Kornia vain on, että iskun suunnittelijat siis itse opiskelivat ja kaikin tavoin samaistuivat "avoimiin ja suvaitsevaisiin" humanisteihin. Niinpä ei ole mikään ihme, että nainen tuossa linkistä kopioidussa videossa ojentelee kättään baijerilaisen tyyliin. Toisin kuin aatetoverinsa Breivik (Breivik onkin sosialisti 9.2.2012), tämä nainen ei nostanut nyrkkikyllikkiään pystyyn vaan tuulettaa sormet ojossa.

Kyse ei suomalaisen "äärioikeiston" tapauksessa ole niinkään siitä, että heitä viehättää ajatus ulkomaalaisten tappamisesta vaan heille väkivalta kaikkia kohtaan on oikeutettua, kunhan sillä päästään hyvään päämäärään. Kuvan nainen ei tietenkään ole täysissä järjissään kuten ei ollut Breivik. Silti Breivikin natsitervehdystä pidettiin todisteena "äärioikeistolaisuuden" lisääntymisestä. Kuten historia osoitti, ensin sosialistit tuhosivat vastustajansa, sitten aatetoverinsa mensevikit ja lopuksi söivät itsensä.

Aatetovereihinsa pettyneitä, mutta aatetovereidensa työkalut omaksuneita.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Jussi Jalonen - tutkija vailla tietoa

Jussi Jalonen on pitkän linjan bloggari, joka hämmästyttävää kyllä jaksaa viljellä puheissaan "äärioikeisto"-termiä. Tutkijana ja sotahistorioitsijana miehellä olisi tai tulisi olla parempi tieto "äärioikeistolaisuuden" synnystä ja sen tilasta nykyaikana. Toisin kuitenkin on, joten lienee sitten oikeudenmukaista kutsua häntä samanlaisella epätarkkuudella "stalinistiksi". Jalonen on julkikuvastaan tarkka, ja jossain liberaalien cityvihreiden sivustolla hän tätäkin blogia oli kommentoinut. Olen kirjoittanut Jussi Jalosesta kaiken tarpeellisen (Jussi Jalonen - stalinisti 25.8.2012, Jussi Jalonen - Vihreä liitto 2.2.2013, Juhana Vartiainen ja viides kolonna 17.12.2012), mutta tämä sekava lausahdus miehen kynästä voidaan nostaa esiin:
Lähtökohtiensa vuoksi kovan linjan kansallismieliset puolueet ovat suhtautuneet kielteisesti myös vasemmistoon. Viimeksi tästä nähtiin Suomessa esimerkki toissapäivänä, kun perussuomalaisten Timo Soini pilkkasi vasemmiston Paavo Arhinmäkeä "kommunistiksi". Soinin katkeruus on ymmärrettävää, sillä potkiessaan eurooppalaisen vasemmiston kuolleeksi luultua ruumista ovat oikeistopopulistit onnistuneet vain havahduttamaan sen apatiastaan. Tosiasiassa oikeistopopulistiset puolueet ovat luoneet pohjan vastareaktiota edustavan vasemmiston uudelle nousulle. Näin on käynyt Euroopassa, ja näin on käymässä näissä eurovaaleissa myös Suomessa. Sattumaa ei ole, että vasemmistoliiton ehdokaslistan eräs todennäköinen läpimenijä on Äärioikeisto Suomessa -teoksesta tuttu Li Andersson.
Jalonen on siis tutkija, tiedemies. Hänen tulisi ymmärtää mikä ero on mielipiteillä ja mikä tutkitulla tiedolla. Historiasta miehen myös olettaisi jotain tietävän, mutta ilmeisesti oppi on jo kadonnut, jos sitä koskaan on ollutkaan.

Vasemmiston aktivoituminen ei millään muotoa riipu Soinista tai Perussuomalaisista. Ei myöskään ulkomailla tapahtunut vasemmiston saama julkisuus ole seurausta "äärioikeiston" noususta tai liikehdinnästä. Vasemmisto ei oikeastaan edes ole noussut tai nousussa, vaan vasemmistopuolueissa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, ja nuori polvi on lähtenyt kaduille riehumaan ja hakkaamaan sivullisia. Kukaan vasemmistolaiseen ideologiaan perehtynyt ei voi väittää, etteikö nimenomaan siihen kuulu väkivalta (Paavo Arhinmäki - kommunisti 23.5.2014). Kuten hyvin tiedetään, väkivaltainen yksilö, joka ammentaa voimansa väkivaltaisesta ideologiasta, ei kaipaa mitään sytykkeitä riehuakseen. Tekosyitä voidaan käyttää hyödyksi, jotta oma agressio näyttäisi muka jotenkin perustellulta suuren keskiluokan silmissä, mutta mitkään eurooppalaisten lähiöiden etniset mellakat ovat seurausta islamin leviämisestä ennen kovin rauhallisille asuinalueille.

Jossain Ranskassa ja Italiassa on toki noustu kaduille ja barrikadeille vuosikymmeniä, mutta sielläkin osallistujilla oli mukanaan punaiset liput. Edellinen suuri sosialistinen kapinaliike 30-luvulla sytytti suursodan. Sodat yleensä eivät lopu sopuun, eikä tuokaan kerta tehnyt poikkeusta. Sodan jälkeen voittanut osapuoli, diktaattori Josif Stalin, määräsi koko propagandakoneistonsa haukkumaan kansallis-SOSIALISTISTA ideologiaa äärioikeistolaisuudeksi, koska oikeisto oli toiseksi pahin termi. Suomen ja Euroopan vaurastuttua sotien jälkeisessä jäällenrakennuksessa entinen kommunisti ja myöhempi SDP:n kansanedustaja Arvo "Poika" Tuominen ennusti jo 1968, että "kun työmiehellä on kesämökki ja auto, hän ei enää äänestä vasemmistoa".

Ja näin on tapahtunutkin. Kokoomus on noussut virkakoneiston (24% työvoimasta) äänillä pääpuolueeksi. Kuten kaikki valtionhoitajapuolueet, myös Kokoomus haluaa lisätä kannatustaan, koska se kuvittelee että suuri suosio kuvastaa onnistunutta politiikkaa ja parantaa neuvotteluasemaa suhteessa muihin. Tässä kohtaa kokoomuslaisten olisi hyvä muistaa, että Pohjois-Koreassa yhdellä puolueella on sataprosenttinen kannatus, mutta ei se miltään onnelalta näytä. Toisin kuin Jussi Jalonen väittää, vasemmisto ideologiana olisi hiipunut ellei se olisi ehtinyt pelastaa henkiriepuaan avaamalla järjettömän maahanmuuton ja ottanut siirtolaiset rasismin, fasismin, äärioikeiston ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden keppihevosiksi. Nyt vasemmistolla on taas uusi köyhälistö - eikä pelkästään taloudellisesti ajateltuna - jonka tueksi se voi levittää verenpunaiset kätensä ja banderollinsa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ryssi jäällä tai ilmassa

Normaalilla älyllä varustettu ihminen ymmärtää, että jos tavoittelee jotain, niin oma toiminta pitää olla sellaista, että se tukee tavoitteeseen pääsemistä. Eilen Venäjän jääkiekkojoukuueen päävalmentaja Oleg Znarok teki kädellään kurkunleikkaamista matkineen eleen Ruotsin apuvalmentajalle Rikard Grönborgille. Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa Venäjän asema on vahva, joten Znarok sai valmentaa joukuueensa viimeiset harjoitukset ennen finaalia. Pienemmän maan valmentaja olisi saanut toimitsijakiellon heti, mutta eipä pienen maan valmentajan mieleen olisi edes noussut leikkiä wanna-be-gangstaa.



Znarokin ele on kuin pienoismalli Venäjän valtion toiminnasta. Ilmatilan loukkaukset ovat osoitus joko ylimmän valtiojohdon mielialasta tai kurittomasta armeijasta. Venäjällä toki on kuriton armeija, minkä symboliksi ehkä nousee sukellusvene Kurskin turma vuosien takaa. Silti nykyiset ilmatilan loukkaukset helposti muutetaan Moskovan vihamieliseksi eleeksi Suomessa velloville puheille liittymisestä NATOon. Samoin kuin Znorek, tuossa linkissä haastateltu "Kremlin propagandapäällikkö Dmitri Kiseljov" tulee virittäneeksi miinan, joka voi possahtaa Kremlin silmille. Kiseljovin lausunto ei monen päätä Suomessa muuta sen suhteen kannattaako vai vastustaako NATOa. Tuokaan ei oikeastaan edes ole uutisen arvoinen haastattelu (tämä voi olla) eikä siitä olisi edes tehty uutista Halosen kaudella. Jokainen ymmärtää, että Suomen liittyminen NATOon suututtaa Venäjää, mutta se ei johda mihinkään eikä edes vaikuta Suomen päätökseen.

Suomessa on nyt nousemassa valtaan 70-luvun ikäluokka, jolle NATO-jäsenyys ja EU-jäsenyys ovat erilaiset kuin heitä vanhempien ikäluokalle. Vanhemmat ymmärtävät, että Suomen on itse pidettävä huolta itsestään ja omista eduistaan. Varsinkin Urpilaiseen ja Kataiseen henkilöityi tragikoomiseksi muuttunut iskulause "vastuunkantamisesta". He lapsellisuuttaan ilmeisen vilpittömästi kuvittelivat että syventämällä liittovaltiokehitystä jostain nousisi joku mystinen brysseliläinen virkamies ja lukuisa joukko saksalaisia, ranskalaisia, italialaisia ja espanjalaisia poliitikkoja alkaisi nähdä Suomen ja suomalaisten edun itsensä, EU:n ja omien kotimaidensa etuna. Ajatus on niin mielenvikainen, että se ei edes naurata. "Vastuunkanto" Kataisella ja Urpilaiselle tarkoittaa todellisuudessa sitä, että omia asioitaan ei tarvitse hoitaa kunnolla tai edes sinne päin, koska jostain tulee ulkopuolinen "vastuunkantaja", joka kuittaa velat.

Niin kauan kuin on ollut pankkeja, on pohdittu velallisen asemaa niissä olosuhteissa, joissa velallinen on menettänyt mahdollisuutensa koskaan selviytyä veloistaan. Osa meistä vielä muistaa Arja Alhon (SDP) ja Ulf Sundqvistin (SDP) sopimuksen, jolla Sundqvist vapautettiin miljoonaveloistaan. Lainan antajalla on toki vastuunsa välttää liian suuria riskejä eikä pankilla ole oikeutta jakaa omistajiensa rahaa ongelmiin ajautuneille velallisille. On myös hassu ajatus, että asiansa "kaikkein huonoimmin hoitaneelle" annettaisiin "palkinto" armahduksena, kun pienemmät velalliset joutuisivat kuitenkin kiristämään vyötään ja elämään niukemmin selvitäkseen veloistaan. Kuitenkin Kataiselle ja Urpilaiselle juuri tämän kaltainen toiminta on "vastuunkantoa".

Venäläinen kulttuuri on ilmeisen ylimielinen, kun sen johtajat öykkäröivät kuin mitkäkin bandiitit ja gangsterit. Suomen turvallisuuspoliittinen asema ei muutu Znorekin tai Kiseljovin teoista ja puheista, mutta ne osoittavat hyvin sen tosiasian, että niin NATO kuin EU jättävät molemmat Suomen yksin tiukan paikan tullen. Katsotaan miten tänä iltana Erkka Westerlundin leijonalauma laittaa kampoihin karhunpennuille, mutta jotain kovin symbolista siinä on tälle ajankuvalle. Pieni Suomi ajautui jatkopeleihin menetettyään itse otteensa, mutta ryhdistäytyi juuri kun oli katkeamassa. Tänään on mahdollisuus myös vaihtaa suunta ja lopettaa usko "vastuunkannosta" Suomen etuna. Peli on kovaa mutta se pitää pelata loppuun asti kun on aloitettu. Urpilainen ja Katainen - huonoin hallituspari ikinä - on nousemassa komissaariksi tai saamassa jonkun muun palkkioviran. Onko tosiaan oikein, että asiansa kaikkein huonoimmin hoitanutta on palkittava?

perjantai 23. toukokuuta 2014

Paavo Arhinmäki - kommunisti

Yleisradion eurovaalitentissä Timo Soini kutsui Paavo Arhinmäkeä kommunistiksi (Yle Areena noin kohdassa 47 minuuttia). Kommunismi on Wikipedian määritelmän mukaan
Alkuperäisen marxilaisen määritelmän mukaan kommunistinen yhteiskunta on paitsi luokaton yhteiskunta, myös valtioton yhteiskunta.
Käytännössä Vasemmistoliitto ajaa molempia tavoitteita. Se kannattaa ylikansallista lainsäädäntöä ja näkee EU:n hyvänä välineenä tavoitteidensa ajamiseksi samoin kuin sisarpuolueensa Vihreät. Se kannattaa yleismaailmallista sosiaaliturvaa. Se kannattaa rajatonta maailmaa ja vapaata liikkumista.

Arhinmäki käyttää mielellään termiä äärioikeisto. Poliittisella kentällä äärioikeistoa ei ole, jos sillä tarkoitetaan kansallissosialismia. Rotutietoisuus ja väkivalta kuuluvat vasemmistolaiseen arkipäivään. Erityisesti suhtautuminen juutalaisiin on vasemmiston kipupiste. "Äärioikeisto" näkee juutalaiset ei-kansallismielisenä vähemmistönä, joka on lojaalimpi toisille juutalaisille naapurimaissa kuin omille maanmiehilleen. Ylikansallinen vasemmisto taas näkee juutalaiset rahan ja median haltijoina, jotka edustavat kapitalistista sortajaa.

Arhinmäen kimpaantuminen kommunistiksi nimittelystä on paljastavaa sikäli, että vasemmistolla on edelleen selvittämättä suhtautumisensa 1900-luvun suurimpaan tragediaan, Neuvostoliittoon. Karmein esimerkki on tietenkin Tarja Halonen, joka niinkin myöhään kuin 1991 palautti lentokonekaapparin Neuvostoliittoon, vaikka Halonen myöhemmin esiintyikin suurena ihmisoikeuksien puolustajana. Tämä sama kaksinaismoralismi leimaa edelleen vasemmistoliittoa, jonka johtajat ovat Otto Wille Kuusisen tavoin valmiita uhraamaan puolisonsa ja lapsensa pysyäkseen itse vallan saleissa. Tähän myös Soini ymmärtääkseni viittasi nimitellessään Arhinmäkeä kommunistiksi.



Kuten Lev Trotski kirjoitti:
"Että köyhälistön tulee taistelussaan vallasta ja sen säilyttämisestä ei ainoastaan kuolla, vaan myös tappaa – tästä ei kukaan vakava kumousmies ole kahden vaiheilla.” (S. 34.)

“Mikään järjestö, armeijaa lukuunottamatta, ei ole tähän asti käsitellyt ihmistä niin kovakouraisesti, kuin sen tekee työväenluokan valtiollinen järjestö tänä raskaana ylimenokautena. Ja siksipä puhummekin työn militarisoimisesta.” (S. 223.)

torstai 22. toukokuuta 2014

Lyhyt opetus markkinatalouteen

kaikenlaisen sääntelyn ja luvanvaraisen elinkeinotoiminnan luvatussa Suomessa ei asiakasta saa kyyditä mihinkään ilman lupaa. Kyse on siis luvanvaraisesta elinkeinotoiminnasta. Amerikkalainen Uber pyrkii Suomen taksimarkkinoille, raportoi Yleisradio. Uberin älypuhelinsovellus toimii siten, että asiakkaat voivat arvioida taksin palvelun,joten huonot kuskit tippuvat pois markkinoilta. Aivan hemmetin hyvä oivallus, etten sanoisi. Kuski saa rahansa asiakkaan Uber-tililtä, joten luottotappioriski ja erilaiset turvallisuusuhat poistuvat, kun jokainen asiakas on ennakkoon tunnettu. Asiakas maksaa puhelimen GPS:n mukaan matkasta, joten siltäkin osin kuluttajansuoja on kunnossa. Molemmat siis hyötyvät.

Ylen uutisessa on erinomainen kohta:
Myös Uberin hinnoittelupolitiikka on kummastuttanut. Kun hirmumyrsky Sandy riehui Yhdysvaltain itärannikolla, Uber tuplasi taksansa. Yhtiön mukaan tämä kolminkertaisti vapaiden autojen määrän.

Luonnonmullistusten lisäksi väkeä liikkeelle saavat juhlapäivät nostavat hintoja. Joissakin tapauksissa uutenavuotena matkustaja on saanut pulittaa seitsemänkertaisen maksun matkasta.
Tässä todella kulminoituu neuvostoliittolainen ajattelutapa: kun jostain asiasta on puute, sen hintaa ei saa nostaa, koska silloin tarjoaja syyllistyy kiskontaan, voiton tekemiseen hädänalaisen kustannuksella. Hinnan noustessa tarjonnan (eli taksien) määrä kasvaa, joten yhä useampi saa haluamansa (eli kyydin). En pysty, en kykene ymmärtämään sitä ajatuksenjuoksua, jonka mukaan Uber toimii moraalittomasti. Olisiko näiden sosialistien mielestä taksien nostettava hintaansa silloin, kun kysyntä on vähäistä jos sitä ei saa nostaa silloin kun kysyntä on korkealla?

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Moraaliset valinnat

Kävelin eilen Simon Elon eurovaaliteltan ohitse Espoossa. Oli niin järkyttävän kuuma, että vedin Elon sivuun ja keskustelimme hetken niistä näistä. Elo kertoi tavanneensa UPM:n toimitusjohtajan, joka oli skoolannut ja sanonut "Perussuomalaisille". Ei sillä että Perussuomalaiset mitenkään eroaisivat korporatismin osalta muista puolueista, mutta Persu-poliitikot ovat tuoneet mukanaan vaihtoehdon. Tai sitten ei.

Timo Soinin perintöprinssi Jussi Niinistö seurustelee Suomen Kuvalehden toimittajan Leena Sharman (Sitä pelkää mitä ei tiedä 18.4.2014) kanssa. Kuulemma Sharma liehitteli Niinistöä ennen pääkanisteri Matti Vanhasta. Rakastuminen on niin hurja tunne, että Niinistö jättää kolmen lapsen äidin yhden groupien takia. Toivottavasti Leena on sen arvoinen.

Kirjoitin pari päivää sitten (On aika tappaa 18.5.2014) alaikäisten seksisuhteista. Ylen toimittajat - Leena Sharman kaltaiset kaksinaismoralistit - olivat luoneet alaikäisen tytön nettiprofiilin houkutellakseen miehiä seksin hankintaan. Miksei muuten alaikäisen pojan - Orkku on aina mies paikallaan. Blogiin tuli pari sataa lukijaa Punk in Finland -sivustolta, jossa blogiani pidettiin Olli Immosen blogina. Kommentointi oli sen mukaista: Olli Immonen on pedofiili. Ei mikään älykköjen sivusto.

Espanjassa kohistaan, kun potkupallojoukkueen oman museon työntekijä on elehtinyt rasistisesti. Rasismia ei Euroopassa esiinny lainkaan mustien suunnalta valkoisia kohtaan, joten on luonnollisesti selvää, että valkoisten rasismiin tulee puuttua lujasti. Se hiukan ihmetyttää, että miksi mustat eivät ole omaksuneet eurooppalaisilta rasismia?

Yhdysvalloissa on noussut kohu jonkun 13-vuotiaan neekeritytön ja parikymppisen valkoisen miehen seurustelusta. Lastensuojelu on ottanut yhteyttä lasten perheisiin selvittääkseen asiaa. Tai siis varmaankin sitä, onko seksiä harrastettu.



On selvää että 13-vuotias on lapsi ja siinä mielessä helposti höynäytettävissä. Jopa seksiin. Mutta toistan edelleen aiemman kirjoitukseni ydinsanomaa: Mihin on kadonnut äidin ja isän vastuu lapsensa kasvattamisesta? Miten on mahdollista, että aikuiset ihmiset ulkoistavat lapsensa kasvattamisen valtion virkamiehille? Onko todellakin niin, että on vain yksi ainoa oikea tapa olla ja elää, ja moraaliset valinnat ovat muuttuneet arvottomiksi heikkouden osoituksiksi?

tiistai 20. toukokuuta 2014

Stabu

tutustuin blogeihin vuoden 2006 lopussa, ja kuten olen aiemminkin todennut, ensimmäinen niistä oli Alaston totuus. Muistan vielä lukiessani Pikkupojan kirjoittamia juttuja, että miten niitä ei kerta kaikkiaan käsitelty samalla analyyttisellä otteella missään ns. valtamediassa. Seuraavaksi löysin Stabun, jossa oli lukuisia hyviä kirjoituksia suomennettuna. Ajattelin, että muistin virkistämiseksi voisi olla paikallaan julkaista yksi kirjoitus tänne.

Kannattaa muistaa, että tuon jälkeen tapahtui ns. finanssikriisi, jonka jälkeen Eurooppa on vain köyhtynyt. Saksan "ihme" perustuu samaan kuin Suomen ihme Pohjolan Japanina 80-luvun lopussa - aliarvostettuun valuuttakurssiin. Saksalle euro on liian halpa, kaikille muille liian kallis. Kun tuo kytkös purkaantuu, Saksa on kusessa.

Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan, mitä eurojäsenyys on Suomelle maksanut:
Vuonna 2008 alkanut taantuma on maksanut Suomelle menetettynä kansantulona yli sata miljardia euroa, mutta Suomessa ollaan kiinnostuneempia siitä, siirtyykö meiltä ehkä joitakin satoja miljoonia ”tuhlaajamaille”.
Ihan tarkalleen se ei ole "maksanut" Suomelle tuota vaan sen verran Suomen kansantalous on pienempi kuin se oli sillä kasvutrendillä vuoteen 2008 asti. Todellisuudessa eurojäsenyys on maksanut noin puolet velkaantumisena ja tuontihintojen nousuna. Mutta hieno juttu, että Soininvaara edes suuruusluokassa arvioi, mitä Suomen taloushistorian pahin virhe on maksanut. Ero eurosta ei maksa edes puolia tuosta summasta, joka uhkaa vaan kasvaa eron hetkeen asti.

Olemme rikkaita! Ettekä ole, tarinan loppu.

Oslo, Huhtikuun 17, 2005 (nytimes.com) - Bruce Bawer

Oslo – Virallinen totuus pohjoismaiden talouselämästä on helposti ynnättävissä: ihmiset täällä ovat suunnattoman varakkaita ja heidän kaikki tarpeensa täyttyvät tehokkaan hyvinvointivaltion toimesta. He uskovat niin itsekin. Todellisuus – kuten tämä Oslossa asuva amerikkalainen voi todistaa, ja kuten myös viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat – ei kuitenkaan ole ihan sitä miltä se näyttää.

Jopa skandinavialainen eliitti kaupittelee tätä epäuskottavaa viestiä. Se tarjoaa kuvaa Yhdysvalloista hajaantuneena kansakuntana, epäoikeudenmukaisesti jakautuneena ryöväri paronien ja alipalkattujen työnorjia välillä, puhumattakaan armeijoista kodittomien ja työttömiä. Eliitin on meneteltävä näin ylläpitääkseen ihmisten uskoa hyvinvointivaltioon, jota rahoitetaan korkeilla tuloveroilla, jonka pitäisi tarjota paljon enemmän taloudellista suojaa ja hyvinvointia ihmisille, kuin mitä Yhdysvaltalainen järjestelmä tekee. Taloudellista suojaa, kyllä – mutta jotkut norjalaiset saattavat kyseenalaistaa ylläesitetyn väitteen hyvinvointiosion.

Oslossa kirjastojen kokoelmat ovat pahasti vanhentuneita ja julkiset uima-altaat ovat epätoivoisesti huollon tarpeessa. Uutisreportaasit kertovat vakavasta poliisipulasta sekä koulutarvikepulasta. Kun anoppini kävi julkisella vastaanotolla hiljattain, oli sairaalasta yskänlääke lopussa. Narkomaanit täyttävät Oslon keskustan kadut, kuten Los Angeles Times hiljattain raportoi, mutta metadonihoitoon hakeutuvat pistetään kuukausia pitkiin jonoihin.

Norjassa, normaali vastaus on että kyseessä täytyy olla jokin virhe, tällaisia asioita ei yksinkertaisesti voi tapahtua ”maailman rikkaimmassa valtiossa”. Mutta miksi norjalaisilla on sitten niin varakas kuva itsestään? Osittain siksi, että verrattuna heidän isovanhempiinsa (jotka elivät ennen Pohjanmeren öljylöytöjä), he ovat rikkaita. Jotkut harvat kuitenkin kyseenalaistavat, että onkohan Norja sittenkään maailman rikkain valtio.

Sen jälkeen kun muutin tänne kuusi vuotta sitten, huomasin nopeasti että norjalaiset elävät säästäväisemmin kuin amerikkalaiset. He pitävät kiinni vanhoista laitteista ja huonekaluista, joista me Yhdysvaltalaiset hankkiutuisimme eroon. Norjalaiset ajavat myös romuautoilla. Vuonna 2003, kun toin elämänkumppanini kanssa hänen teini-ikäisen veljensä New Yorkiin – hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa Euroopan ulkopuolelle – hän tuijotti hämmentyneenä suurin silmin autoja Newarkin lentokentän pysäköintialueella, yhtä hypnotisoituneena kuin Robin Williams aikoinaan newyorkilaisessa ruokakaupassa elokuvassa Neukku New Yorkissa.

Yksi erityinen tapahtuma muistui mieleeni. Ollessani norjan kielen oppitunnilla opettajani havainnollisti merkityksen sanalle matpakke – ”pakattu päivällinen” - kaivamalla selkärepustaan täytetyn patongin pakattuna voipaperiin. Se oli hänen päivällisensä. Hän nosti sen ilmaan, jotta kaikki näkisivät.

Kyllä, opettajat ovat alipalkattuja kaikkialla, mutta norjassa matpakke on kaikkialla läsnä, luokkahuoneista neuvottelusaleihin. New Yorkissa toimistotyöntekijä saattaa käväistä päivällisaikaan pikaruokalassa, Pariisissa hän saattaa nauttia lasillisen viiniä paikallisessa ravintolassa, mutta Norjassa hän istuu pöytänsä ääressä, syömässä kotoaan tuomaa voileipää.

Kyseessä ei ole pelkästään traditio tai mieltymys tavanomaiseen, ei-materialistiseen elämäntapaan. Ulkona syöminen on vain liian kallista maassa jossa esimerkiksi opettajat tienaavat 35 000e vuodessa - ennen veroja. Jopa kaikkein vaatimattomimmatkin ateriat – esimerkiksi iso pizza kuljetettuna Oslon suosituimmasta pizzeriasta, maksavat 25 – 35e, mukaan lukien kuljetuskustannukset ja 25 prosentin arvonlisävero.

Eivät päivittäistavaratkaan ole halpoja. Jokaisena viikonloppuna, armeijoittain norjalaisia matkustaa Ruotsiin, ostaakseen jääkaappinsa täyteen supermarketeissa, joiden hinnat ovat edullisia vain norjalaisella mittapuulla. Tosin ei tämäkään ole mikään kovin hyvä ratkaisu, koska bensiini (tässä öljynvientivaltiossa) maksaa enemmän kuin euron litra.

Kaikki tämä tuli ilmi viime vuoden (2004) tutkimuksesta, ruotsalaiselta tutkimusjärjestöltä Timbrolta, joka vertasi bruttokansantuotetta 15 Euroopan Unionin jäsenmaan (ennen vuoden 2004 laajentumista) ja 50 Yhdysvaltojen osavaltion ja Washington DC:n välillä. (Norja, joka ei ole Euroopan Unionin jäsen, ei ollut mukana tutkimuksessa).

Kun verrattiin dollarin ja euron ostovoimaa, ainut eurooppalainen valtio, jonka bkt per capita oli Yhdysvaltojen keskiarvon yläpuolella, oli kääpiövaltio ja veroparatiisi Luxemburg. Se rankattiin kolmanneksi, juuri Delawaren jälkeen ja hieman ennen Connecticutia.

Seuraava Eurooppalainen valtio listalla oli Irlanti, sijalla 41, 66sta tutkitusta kohteesta; Ruotsi oli 14. huonoin (heti Alabaman jälkeen), jota seurasi Oklahoma, ja sitten Iso-Britannia, Ranska, Suomi, Saksa ja Italia. Viimeiset kolme sijaa menivät Espanjalle, Portugalille ja Kreikalle.

Vaihtoehtoisesti, tutkimuksessa selvisi, että jos EU:ta käsiteltäisiin kuin yhtenä Yhdysvaltojen osavaltiona, se sijoittuisi viidenneksi viimeiseksi, päihittäen vain Arkansasin, Montanan, Länsi-Virginian ja Mississippin. Lyhyesti; vaikka skandinaaveille jatkuvasti kerrotaan miten paljon paremmin heidän asiansa ovat verrattuna amerikkalaisiin, Timbron tilastot osoittavat päinvastaista. Samaan tulokseen päätyi myös ruotsalainen taloustoimittaja Johan Norberg.

Verraten ”amerikkalaista unelmaa” ja ”eurooppalaista päiväunta”, Norberg kuvasi eroa: ”talouskasvu viimeisen 25-vuoden aikana on Yhdysvalloissa ollut 3 % vuodessa, vastaavan luvun ollessa 2,2 % EU:ssa. Tämä tarkoittaa että Yhdysvaltojen talous on lähes kaksinkertaistunut, kun taas EU:n talous on kasvanut vähän yli puolella. Ostovoima Yhdysvalloissa on nyt 26 000e per capita, ja EU:ssa 18 000e – ja kuilu ainoastaan syvenee.

Yksi yksityiskohta Timbron tutkimuksessa, mikä ei sopinut yhteen käsitysteni kanssa, oli pohjoismaiden sijoittuminen huipulle ja Espanjan sijoittuminen lähes pohjalle. Minun oma käsitykseni asioista on että espanjalaiset elävät paljon paremmin kuin skandinaavit. Norjalaisissa pubeissa, esimerkiksi, kuka tahansa rikas tai tarpeeksi hullu voi, sanotaanko, ostaa gintonicin ja maksaa siitä noin 10e, saadakseen muutaman teelusikallisen giniä toniclasillisen pohjalle; Espanjassa taas drinkit ovat sikahalpoja ja baarimikko kaataa giniä lasin piripintaan asti, ellet sano ”stop”.

Maaliskuun lopulla (2004), toinen tutkimus KPMG:ltä, eli kansainväliseltä kirjanpito- ja konsulttifirmalta, valaisee tämän paradoksin. Tutkimus paljasti, että kun käytettävissä olevia tuloja verrattiin elinkustannuksiin, skandinaavit olivat köyhimpiä ihmisiä koko Länsi-Euroopassa. Tanskalaisten tulot olivat matalimmat, norjalaisten toisiksi matalimmat ja ruotsalaisten kolmanneksi matalimmat. Espanja ja Portugal, joiden talous on vähiten säädeltyjen joukossa koko Euroopassa, johtivat listaa.

Hiljattain Tanskan valtiovarainministeriö julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin yksityiseen kulutukseen käytettävissä olevia tuloja kolmessakymmenessä maassa. Norja pärjäsi hieman paremmin tässä kuin KPMG:n tutkimuksessa, mutta jäi kuitenkin jälkeen suurintaosaa Länsi-Eurooppaa, mutta päihittäen ainakin Irlannin ja Portugalin.

Nämä tutkimukset kuitenkin varmistivat Timbron ja Norbergin kuvaa elintasosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Yksityinen kulutus per henki on Yhdysvalloissa 23 000e, niin vastaavat luvut vaihtelevat Länsi-Euroopassa (poikkeuksena Luxemburg 21 000e) 9 000e ja 16 000e väliltä, Norjan ollessa 13 000 e.

Tätä kirjoittaessa, luulo Norjasta ”maailman rikkaimpana valtiona” pysyy vankkana. Huhtikuun 2. artikkeli oslolaisessa Dagsavisen-lehdessä kysyi: miten on mahdollista että ”maailman rikkain valtio repii sosiaalisia palveluita alas, jotka rakennettiin kun norja oli paljon köyhempi?”.

Ilmiselvästi Norjan rikkaus on sellainen valtava myytti, jota ei haudata muutaman tutkimustuloksen takia.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Kiitos, James Hirvisaari!

James Hirvisaaren avustaja Fija Saarni on Vihreässä langassa haastateltavana:
Suomessa on jo tarpeeksi maahanmuuttajia. Rakastan Suomea, ja toivon, että täällä käydään rehellistä ja monipuolista maahanmuuttokeskustelua. Olen Bosniasta kotoisin ja kahden muslimin kasvattama. Mitä tapahtuisi ihmisarvoille, jos Euroopan muslimiväestö kasvaisi suhteettomiin määriin? Maahanmuuttajien keskuudessa esiintyy paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa on jopa vakavasti puhuttu sharia-lain käyttöön ottamisesta. Tämä ei ole yhteensopivaa länsimaisten ihmisarvojen kanssa.
Aivan ällistyttävää. Muutos 2011-ryhmän edustaja uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kiitos James Hirvisaari, että pidit oman linjasi vaikka se johti sinun uhraamiseesi. Mutta ilman uhraustasi et olisi saanut avustajaksesi Fijaa ja sitä kautta Suomi olisi jäänyt paljosta paitsi.

On aika tappaa

Illalla esitetään MOT:n ohjelma, jossa lapsiksi tekeytyneet toimittajat saivat aikuisilta ehdotuksia seksiin. Kuukaudessa 120 täysi-ikäistä lähestyi toimittajia ja 48 vonkasi seksiä. Jokainen on liikaa, mutta ei tuo nyt minusta mikään huutava ongelma oikeasti ole. 48 miestä parista miljoonasta. Olettaa sopii, että kaikki eivät olleet suomalaisia, mutta sillä nyt ei ole väliä kokonaisuuden kannalta.

Minkälainen mies haluaa seksiä lapselta? Sairas olisi liian helppo valinta. Seksi on (ihmis)elämän perusta, joten seksin haluaminen on normaalia. Seksin haluaminen samaa sukupuolta olevan kanssa ei ehkä ole normaalia eikä seksin haluaminen lapselta tai eläimeltäkään. Silti niitäkin sattuu ja tapahtuu.

Varakas 39-vuotias Pekka Haavisto iski köyhän 19-vuotiaan baarimikon työmatkallaan, mutta koska mentiin lain kirjaimen mukaan, asia on median mielestä sillä selvä. 39-vuotiaan miehen "ostama" rakkaus thaimaasta aiheuttaa moraalipaniikin. Mutta mummoikäinen nainen saa hakea mustaa miestä Gambiasta, ja taas on asia ookoo. Vaikka ei pitäisi, koska ei musta nuori mies halua seksiä valkoisen mummon kanssa - rahasta mies siihen ryhtyy.

Mikä miehen ja alaikäisen tytön seksissä on vaarallista? Luonnollisesti se, että nuori tyttö ei ole henkisesti valmis seksisuhteisiin, koska me eurooppalaiset pidämme tunnetta ja turvallisuutta seksuaalisuhteessa niin keskeisellä paikalla. Sodissa ja historiassa seksiä on otettu ja annettu elämän syrjässä pysymiseksi. Neuvostoliiton romahdettua jopa neljänneksen viipurilaisnaisista arvioitiin myyneen seksiä. 60-luvulla Jörn Donner kuvautti itsensä alaikäisen neekeritytön kanssa rannalla. Muslimimaissa lasten kauppaaminen on arkipäivää. MOT:n uutista vähättelemättä haluan silti korostaa, että kuukaudessa syöttiin tarttui ainoastaan 48 henkilöä.

Keskeistä tässä jutussa on, että miksi yhteiskuntamme luo uhkakuvia vaikka se on nyt turvallisempi kuin koskaan. Media ja poliitikot ovat löytäneet toisensa niin ilmastonmuutoksessa, rasismissa kuin seksiasioissakin. Vanhemmat kuljettavat lapsensa nykyisin kouluun - amerikkalaisista elokuvista tutuksi tulleelle tavalle naureskeltiin vielä 20 vuotta sitten Suomessa. Suomessa saunottiin ja nakuiltiin vielä 70-luvulla - nyt kaikkea leimaa seksuaalisuuden vastaisuus, mutta vain heteroseksuaalisuuden. Kaikki muut seksuaalisuuden muodot ovat hyväksyttyjä.

Kuvaavaa on, että taas alkaa kova kirkuminen, että VALTION pitää tehdä jotain laittaakseen heteroseksuaalimiehet kuriin, järjestykseen ja nuhteeseen. Miksi ihmeessä? Meillä on jo rikoslaissa rangaistus säädetty lapsiin sekaantumisesta, poliisi lähtee varmasti selvittämään epäilyä ja oikeusistuimet toimivat ilman korruptiota. Rikollinen saa rangaistuksensa varmasti. Mitä valtio vielä voi tehdä ja ennen kaikkea: MITÄ VALTION PITÄISI TEHDÄ? Miksi pienten tyttöjen seksuaalisen häirinnän estäminen ei kuulu äidille ja isälle? Minkälainen äiti tai isä on niin välinpitämätön tai taitamaton ettei kykene suojaamaan lapsiaan? Minkälaisen kannusteen valtio antaa vastuuntuntoisille vanhemmille, jos kasvatukseen ei liity vastuuta vaan valta otetaan valtiolle? Mikä meidän yhteiskunnassamme on mennyt pieleen, kun ihmiset eivät halua kasvattaa lapsiaan? Kun kansalta on viety keinot ottaa oikeus omiin käsiinsä, se on niin nöyrä että sietää pikkutyttöjen seksuaalisen hyväksikäytönkin.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Vaalikone 2014


Ylen vaalikoneen tulokset vastasivat odotuksiani. Eniten samoja vastauksia oli Peter Fryckmanin kanssa, seuraavaksi erinomainen bloggari Junes Lokka ja kolmantena Oula Lintula. Kaikki Muutos 2011-puolueesta.

Vähiten samoja valintoja kanssani olivat tehneet Maria Ohisalo, Johanna Sumuvuori ja Otso Kivekäs. Kaikki Vihreitä. Sen jälkeen listalla komeili inhokkini Heidi Hautala, Tarja Cronberg ja Outi Alanko-Kahiluoto. Kaikki Vihreitä. Väliin livahti yksi demari (Kaarin Taipale), jonka jälkeen lista jatkui Vihreillä: Ozan Yanar, Jyrki Kasvi ja Anni Sinnemäki. Sitten taas demari, kaksi Vihreää ja ensimmäinen kommari (Eila Aarnos). Ensimmäinen Sekoomuslainen oli sijalla 203 - Sirpa Pietikäinen. Jälleen yksi hyvä syy olla äänestämättä Sekoomusta, kun puolue ottaa listoilleen ehdokkaan, joka viihtyy kommareiden ja ekofascistien joukossa.

Neljänneksi - siis samaa mieltä olevana - oli töölöläinen, omalta listaltaan ehdokkaana oleva Kristiina Ilmarinen. Häntä varmaan äänestäisin, jos hänellä olisi mahdollisuus mennä läpi. Sen jälkeen tuli Persuja (sijalla 16 Sampo Terho), Muutos 2011 ja Itsenäisyyspuoleen ehdokkaita vuorotellen sijalle 19 asti, jolloin listalle nousi kepulainen (Antti Pakkanen - nevahööd). Sitten taas samaa rataa sijalle 25, jossa Carolina Nystén Sekoomuksesta ihastutti tyrmäävällä kauneudellaan. Sijalla 29 Jussi Halla-aho ja pian hänen perässään Tomi Lievemaa (SKP) sijalla 37!

Olen vilpittömästi sitä mieltä, että Muutos 2011 on suomalaisten kannalta paras valinta, mutta toisaalta olen kiitollinen Halla-aholle siitä, että hän antoi kasvot sille muutokselle (sic), joka käynnisti Jytkyn. Valitettavasti kuitenkin noin 80% äänestäjistä ei tajua omaa tai maansa etua vaan äänestää samat mulkut valtaan, jotka ovat maan ja maanosamme tuhosta vastuussa.

Pikaisen perehtymisen perusteella Suomesta valitaan 13 edustajaa. Sekoomuksesta läpi päässevät Stubb, Eija-Riitta Korhola ja Sirpa Pietikäinen. Kepusta Anneli Jäätteenmäki, Olli Rehn ja Hannu Takkula. Persuista valittaneen Halla-aho, Terho ja Maria Lohela. Demareista läpi pääsevät Liisa Jaakonsaari ja Ilkka Kantola. Vihreistä valitaan Heidi Hautala ja Vasemmistoliitto saa Annika Lapintien. Siinä se 13 taisi tullakin.

Suomi on vajonnut EU:n pohjalle. Talous on kuralla ja suomalaiset köyhtyvät. Yrityksiä voi syyttää huonosta menestyksestä melko pitkälle, mutta valtiovalta määrää osin yritysten toimintaedellytykset. Niitä on heikennetty järjestelmällisesti ylläpitämällä korporatismia, joka suosii suuryrityksiä ja vähentää kilpailua (ay-liikkeet ovat tosiasiassa kartelleja). Lisäksi Suomea vaivaa henkinen apatia, joka on seurausta siitä, että asiansa hyvin hoitavan keskiluokan verotus menee hallintoon eikä suorittavalle tasolle, työkykyisille mutta työhaluttomille ja Suomen suurin mafiajärjestö eli virkamieseliitti sementoi kaiken.