Rajat auki, turvat kiinni

Suomen rajat vaihtoivat sijaintiaan neljästi viime vuosisadalla (Wikipedia). 1800-luvulla samoin neljästi, 1700-luvulla kahdesti, 1600-luvulla kerran siitä, kun raja aikoinaan 1323 Pähkinäsaaren rauhassa määriteltiin. On siis ollut vipinää ja vilskettä.

Venäjä valtasi Krimin niemimaan viisi vuotta sitten, helmikuussa 2014. Edellisen kerran Venäjän etupiiri muuttui 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkeisinä vuosina, joten rajojen muutokset Venäjän naapurissa asuvalle ovat odotettavissa olevia epämieluisia yllätyksiä. Presidentti Niinistö puhui jotain kasakoista ja löytötavaroista, mutta vanha kansa sanoi suoraan, että ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.

Suomi luopui itsenäisyydestään muuttaessaan perustuslakinsa kuuluumaan niin, että "Suomi on Euroopan Unionin jäsen" (vanha perustuslaki). Suomen rajat muuttuivat siis kertaheitolla siten että länsi- ja etelärajat valahtivat tuhansia kilometrejä kauemmas. Euroopan Unionin rajat ovat laajentuneet jo vuosikymmeniä, ja EU vaikuttaa varsin valloitushaluiselta tai imperialistiselta liittovaltiolta. Erityisesti tätä alleviivaa se huomio, jonka kohteeksi Britannia on joutunut pyrkiessään irtautumaan EU:sta.

EU:lla on vaikeuksia hyväksyä, että joku haluaa erota ja itsenäistyä. Vaikka EU mainostaa olevansa rauhan liitto, se tekee kaikkensa haitatakseen brittien eroa ilmeisesti toivoen, että ero voitaisiin viime hetkellä pysäyttää. Näinhän EU on toiminut aina: ei kansaa ole tarvinnut kuunnella. Jos joku äänestys on järjestettykin, se on pian järjestetty uudelleen, mikäli lopputulos ei miellyttänyt Brysselin komissaareja.

Muistan jo 70-luvulla ihmetelleeni, kun kommunistit vaativat maailmaa ilman rajoja perustellen väitettään "linnutkin lentävät rajojen yli". Vihreiden pääideologi Osmo Soininvaara ajaa samaa agendaa blogissaan, jossa hän toteaa (sinänsä aivan oikein) ilmaston lämpenemisen estämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, että

...ei yhdenkään maan ilmastopolitiikka vaikuta sen maan omaan tilanteeseen niin paljon, että toimet olisivat kannattavia.

Hän vertaa tilannetta asepalvelukseen. Ongelma on siinä, että asepalvelus on sekä yksilöille että valtiolle kannattavaa. Sillä paradoksaalisesti juuri ne yksilöt, jotka eniten asevelvollisuutta karttavat tai vastustavat, ovat yleisen elämänkokemuksen mukaan sen kaltaisia epäsosiaalisia yksilöitä, että heille nimenomaan asepalveluksen suorittamisesta olisi hyötyä, jos hyödyllä tarkoitetaan inhimillistä kasvamista ja myötäelämisen kykyä.

Kun EU on sotilaallisesti heikko, se pyrkii laajenemaan rauhanomaisesti. Se tyrkyttää omaa panteistista sosialismiaan lähialueilleen kuvitellen muslimimiehen luopuvan vallastaan vääräuskoisen naisen hyväksi (Hesari: 2/3 afgaanimiehistä sitä mieltä, että naisilla liikaa vapauksia). Luottamuksen osoituksena oman ideologiansa ylivertaisuuteen EU on avannut rajansa apposen auki. Itä-Saksan johtajat olivat tarpeeksi viisaita tietäessään oman ideologiansa surkeuden, ja he sulkivat rajat ulospäin. Merkelin Saksa sen sijaan avasi rajansa suuressa uskossa, että se houkuttelee sinne ihmisiä, ja niinhän se houkuttelikin.

Kun 70-luvulla siis perusteltiin maailmaa ilman rajoja sillä, että saavathan villieläimetkin liikkua vapaasti, niin Tanskan päätti rakentaa aidan pitääkseen villisiat poissa maasta. Ihmisten pitämiseksi pois maasta ei saa rakentaa aitaa, koska...?

Naps, sanoi kamelin selkä

Jo ennen puolta päivää on media ehtiyt tyhjentää puolet revolverinsa rullamakasiinista. Kaikki mitä olen blogi-vuosieni aikana yrittänyt kertoa, on alla asianosaisten sanomisilla vahvistettu. Fascismi on sosialismia, ja sosialistit näkevät kaikkialla sotaa, ja voittaakseen sodan, he kaipaavat vahvaa johtajaa.

"– Ne ihmiset, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen, eivät myöskään kannata feminismiä. Nämä ihmiset haluavat pitää vanhoista valtarakenteista kiinni."

Jussi Lankoski, 32 (Yle)

"Korostamalla sosialismin demokraattisuutta teemme eron erityisesti Neuvostoliiton aikaisiin valtiojohtoisiin sosialistisiin maihin."

Ramin Zareian, 25 (Kansan Uutiset)

"Haluan vahvan johtajan! Haluan vaikka sitten ilmastofasistisen hallituksen, jos muu ei auta!"

Riku Rantala, 44 (Yle)

Sanna Marin kansalaisuuden menetyksestä

Vuonna 2014 SDP:n puheenjohtajan tehtävää hoitava Sanna Marin kirjoitti Twitterissä:

”Mitä jos veropakolaisuudesta/veronkierrosta seuraisi kansalaisuuden menetys tai muu vastaava rangaistus.”

Kommentoin itse tuota tuoreeltaan vain joitain kuukausia ennen kuin hallitus kutsui maahan yli 30.000 aivokirurgia ja vuori-insinööriä. Nyt neljä vuotta myöhemmin on paljastunut, että Suomi on myöntänyt poskettoman avokätisesti kansalaisuuksia siirtolaisille, jotka ovat kunnostautuneet joukkoraiskauksissa ja - kuten ennen sanottiin - irtolaisuudessa. Ennen irtolaiset rekisteröitiin ja tarvittaessa vangittiin yleisen yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi. Vasta nyt poliitikot edes pohtivat, voiko joukkoraiskauksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisuudenn omaavilta muslimeilta perua Suomen kansalaisuuden, ja arvaan että poliittista halua ei löydy.

Tällä viikolla julkaistiin video, jossa Sanna Marin "ei halua lisää siirtolaisia Suomeen", vaikka eduskuntavaaleissa 2015 hän vaati, että

”Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.”

Kuten edesmennyt kommentaattori Kari totesi, parasta Suomelle olisi, jos demareilta vietäisiin äänioikeus.

Minusta tuli feministi

Lasitalon Totuus julkaisee kirjoituksen (Minusta tuli feministi, kun äitini yritettiin raiskata), joka on vapaana toimittajana esiintyvän Kimmo Laakson lyhyt omaelämäkerta. Kirjoitus on lapsellinen ja sortuu kaikkein yleisimpään argumentointivirheeseen (hätäinen yleistys), eli omat kokemukset muuttuvat objektiivisiksi totuuksiksi. Tässä tapauksessa pienen pojan mielen myllännyt tapahtuma vuosikymmeniä myöhemmin purkautui vallitsevan ideologian (feminismi) myötäkarvaan silittämiseksi ja oman aseman ja agendan pönkittämiseksi. Laakso kirjoittaa:

VUONNA 1980, kun äitini yritettiin raiskata, olin kuusivuotias. Se tapahtui omakotialueelle johtavalla hiljaisella kävelytiellä.

Kun kuljin tapauksen jälkeen äidin kanssa lähikauppaan, kuulin toisinaan miesten viheltelevän äitini perään. Silloin keräsin rohkeutta, menin ja haukuin viheltelijät. Olin varma, että joku heistä on hän.

Lapsen mieleni kehitti jonkinlaisen pakkomielteen äitini ahdistelijan löytämisestä. En pystynyt ymmärtämään, miksi hän sai kulkea vapaana.

Samana vuonna kun Laakson äiti joutui seksuaalisen häirinnän kohteeksi, myös minun äitini joutui. Olin vanhempieni kanssa Egyptissä ja kiipesimme Kheopsin pyramidiin. Äitini takana kulkenut arabi alkoi kouria, ja siten minusta islamvastainen. En sen jälkeen ole nähnyt islamissa yhtä ainutta hyvää puolta. En edelleenkään keksi mitään syytä, miksi kukaan tyttöjen ja naisten kunnioittavaa kohtelua kannattava ihminen kannattaa islamia tai muslimien maahanmuuttoa Suomeen. 40 vuodessa Egypti ei kehittynyt parempaan suuntaan.

Muistoja Pohjolasta

Lasipalatsin Pravdan entinen kommunisti nykyinen kolumnisti Yrjö Rautio kirjoittaa (linkki):

TERÄVÄSILMÄISIMMÄT kokoomuslaiset näkivät jo ennen natsien valtaannousua, että natsismi ja neuvostokommunismi olivat likimain samaa aatetta (Vasarahammerin kommentti). Maltillisen siiven äänenkannattaja Karjala-lehti kirjoitti vuonna 1932:

”Äärimmäisyydet koskettavat toisiaan. (…) Kansallissosialistinen valtio muistuttaa suuresti kommunistista sellaisena kuin se ilmenee Venäjällä. (…) Kansallissosialismi on eräänlainen uskonto – kuten kommunismikin. Kansallissosialistien jumala on valtio ja yksinomaan se, jonka rinnalla älköön muita jumalia palveltako.”

Nyt täytyy piirtää ruksi seinään, kun marxisti vanhoilla päivillään tunnustaa asian. Hattu päästä, hiljaiseksi vetää.



Kirjassaan "Jumalten keinu" Ilkka Pyysiäinen kertoo, että teistisen maailmankuvan omaavan ihmisen kognitiivinen toiminta eroaa ateistisen vastaavasta. Mikäli väite on oikea, ateistin käännyttäminen on yhtä turhaa kuin on uskonnollisen ihmisen käännyttäminen ateistiksi.

Kuvitellaan tilanne, jossa harras uskovainen käännyttää ateistia kertoen, että kuoleman jälkeen kaikki kärsimys loppuu ja ihmiset saavat kaiken haluamansa kuin hyvinvointivaltion kultavuosina. Naiset ovat tasa-arvoisia, mutta kumma kyllä seksiä ei ole tarjolla...

Kuvitellaan tilanne, jossa imaami käännyttää ateistia todeten, että hänellä on jumalallinen oikeutus katkaista kaikkien vääräuskoisten kaulat. Kuinka todennäköistä on, että vääräuskoinen kääntyy muslimiksi?

Kuvitellaan tilanne, jossa maallistunut suomalainen batiikkinoita kertoo muslimimiehelle, että Suomessa naiset voivat päättää miesten verovarojen käytöstä työllistääkseen itsensä julkiselle sektorille. Ja että jumalan käskyt eivät sido ihmisiä, vaan ovat alisteisia maallisille laille. Kuinka luultavaa on, että muslimimies luovuttaa kaikki etuoikeutensa vääräuskoiselle naiselle?

Mikä saa suomalaiset vasemmistolaiset naiset kuvittelemaan, että mikään rahamäärä kotoutukseen saisi vallantäyteydestä nauttivat muslimimiehet luopumaan etuoikeuksistaan vääräuskoisia naisia kohtaan? Olisi tärkeää kyseenalaistaa, miten paljon sekulaarit batiikkinoidat saavat törsätä verovaroja toivottomaan urakkaansa.