Kuka on Anne-Mari Virolainen?

Kevyen työviikon päätteeksi selailin kännykällä uutisia, ja Sekoomuksen Verkkouutiset.fi tiesi kertoa, että Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) todenneen Trumpista jotain tyhjänpäiväistä. Toinen Verkkouutisten uutisaihe kertoi, että Kokoomus kannattaa sosialistista suunnitelmataloutta. Tämä on linjassa Sekoomuksen pääideologin Rosmo Soininvaaran näkemystä, jonka mukaan

Vaikka markkinatalous on osoittautunut suunnitelmatalouteen verrattuna ylivoimaiseksi, vielä paremmin se näyttää toimivan valtiojohtoisena.

Vaikea näitä on uskoa lukevansa vuonna 2018, johon mennessä kaikki suunnitelmataloudet ovat kaatuneet nurin yhä uudelleen ja uudelleen. Niin se vaan on, että pohjoismainen sosialismi kukkii kuin rikkaruoho mansikkapellossa, kun kaikki odottavat jonkun toisen poimivan ne mansikat puolestaan.

Soininvaaran kirjoituksen otsikko kuului "Liberaalin demokratian tappio". Siinä kiteytyy kaikki olennainen. Kukaan ei kaipaa liberaalia vasemmistoa päättämään elämästään. Demokratia tappaa Curley-ilmiöllä kaiken järkevän. Liberaalin demokratian kuuluu kuolla pois. Se on islamin kaltainen virus, joka tekee kannattajistaan eläviä kuolleita. Opaskoiralla on enemmän virikkeitä kuin liberaalin demokratian kansalaisella.

Kimmoke tähän bloggaukseen tuli kanisteri Anne-Mari Virolaisesta. En tiennyt, että meillä on sen niminen ministeri. Seuraan kuitenkin yhteiskunnallisia asioita hyvin tiiviisti. Jos meillä on Virolaisen tapainen turhake, niin se ei kuvasta niinkään minun perehtyneisyyttäni yhteiskunnallisiin asioihin kuin sitä, että poliittiset broilerit päättävät asioista Puolueen nokkimajärjestyksessä riittävän ylös päässeinä. Mikä ihmeen oikeus Virolaisella on tehdä mitään päätöksiä minuun liittyen? Olen mykistynyt.

Hyvin sössitty on puoliksi pilattu

Kun media on päässyt veren makuun poliittisesta vastustajaan, se ei laske irti, kuten muistamme Ilkka Kanervan, Paavo Lipposen tai Anneli Jäätteenmäen tapauksissa - ihan vain mainitakseni tapauksia lähihistoriasta. Luonnollisesti median suosikkipoikana hääränneen Vihreiden puheenjohtajan kaahailu kiertämällä tulleja ja veroja Ruotsiin rekisteröidyllä autolla, tai Heidi Hautalan kuitittomat remonttikaupat, eivät johtaneet mihinkään dramaattiseen, vaikka aihetta olisi ollut.

Nyt Laura huhtasaaren lopputyö, gradu, on joutunut tiukkaan syyniin, ja perhana soikoon, löytyihän sieltä kopioitua materiaalia. Gradu on eräissä tiedekunnissa ihan kelvollista ja tieteeksi luokiteltavissa oleva opinnäyte, mutta valtaosa Suomen yliopistojen graduista on laadultaan sutta ja sekundaa. Tiede on niistä yhtä kaukana kuin islamilainen maailmankuva. Huhtasaaren aikana vuosituhannen taitteessa yliopistot kannustivat opiskelijoita valmistumaan, koska niillä oli perverssi kannustin (valtion tuet) siihen. Sitä saa mitä tilaa.

Uusi Suomi kirjoittaa, että Taloustutkimuksen johtaja Juho Rahkonen totesi, että jos Euroopan Unionia kohtaa paha takaisku (talousshokki, siirtolaisaalto), Perussuomalaiset voivat saada 15% ensi kevään eduskuntavaaleissa Halla-ahon terävöitettyä puolueensa ydinviestiä.

Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka kirjoittaa lehdessään, että hellekesän metsäpalot ehkä pitävät Ruotsin vihreät äänikynnyksen (4%) yläpuolella, kun taas muslimirikollisten tekemät autojen tuhopoltot nostavat Ruotsidemokraatit ehkä suurimmaksi puolueeksi. Kas kummaa, ettei kukaan epäillyt Vihreiden sytyttäneen metsäpaloja suosionsa nostamiseksi, kun vasemmisto spekuloi Ruotsidemokraattien salajuonen olevan autopalojen taustalla...

Puhakka kirjoittaa myös, että

Ruotsidemokraattien nousu on osa samaa ilmiöiden sarjaa kuin presidentti Donald Trumpin valinta, Ison-Britannian brexit-äänestys sekä oikeistopopulististen ja nationalististen puolueiden nousu Euroopassa.

Pettyneet kansalaiset ovat äänestäneet muutoksen puolesta elitistiseksi ja itselleen vieraaksi kokemaansa valtaa vastaan. Taustalla on pelko omasta tulevaisuudesta, mikä on johtanut maahanmuuttovihamielisyyteen ja rasismin kasvuun.

mitä Uusi Suomi komppaa

”Tietyllä tavalla vähän synkähkö resepti tässä on populistipuolueen kannatuksen räjähdysmäiselle nousulle. Ihmisten pitää tuntea olonsa uhatuiksi, että laajemmin ruvetaan äänestämään.”

Mietitäänpä nyt hiukan, että mistä nämä ihmisten pelot omasta tulevaisuudestaan ja uhatuksi tulemisen tunteet ovat seurausta. Ne ovat seurausta siitä, että poliittinen rälssi on hoitanut hommansa juosten kusten ja kansan silmiin tähdäten. Poliittiset päätökset ovat vuosi vuodelta heikentyneet, enkä usko sen olevan sattumaa, että sosialistien kannatus on ollut sitä suurempaa, mitä pahempaa tuhoa on saatu aikaan.

Vaikka 40- ja 70-luvullakin sosialistien (SDP, SKDL) yhteinen osuus hipoikin viittäkymmentä prosenttia, 80-luvulta alkoi kehitys, joka johti viiden uuden sosialistipuolueen syntymiseen (Kokoomus, Keskusta, RKP, SKL, Vihreät ja uusimpana Sininen tulevaisuus). Meillä on alle 10% Suomessa oikeistolaisesti ajattelevia.

Vidkun Käteinen meets Jean-Claude Drunker.

Kokoomuksen 70-luvun ns. remonttimiehet loivat esikuvan tuleville poliittisille broilereille, kuten Jyrki Katainen, Alexander Stubb tai Timo Soini. Politiikasta tuli työpaikka - se lakkasi olemasta luottamustoimi. Siinä missä Rudolf Walden ja hänen jälkeensä Georg C. Ehrnrooth toimivat pyyteettä - koska heillä oli varaa - nykypoliitikot toimivat oman elantonsa turvaamiseksi. Nykyisin Suomessa merkittävää valtaa käyttäviä poliitikkoja, jotka eivät hoida toimiaan taloudellisin kannustimin vaan silkkaa kunnianhimoaan, on vain joukkueellinen.

Vauhtisokeus on vain kasvanut ajan kuluessa, ja pölhöpopulistit ovat saattaneet Suomen surkeaan tilanteeseen. Maa on ennätysvelkainen ja velkaantuu lisää historiansa hurjimmassa noususuhdanteessa. Asuntojen hinnat ovat karanneet stratosfäärisiin korkeuksiin. Rajan ylitti 30.000 potentiaalista terroristiä. Kyllä te tiedätte, että nämä toimenpiteet ovat poliitikkojen päättämiä ja munattoman virkakunnan toteuttamia.

Kukaan ei ilmoittaudu vastuunkantajaksi kun ihmiset on saatu pelkäämään tulevaisuuttaan ja tuntemaan olonsa uhatuksi. Ei se Hitlerkään valtaan noussut omin ansioin vaan Englannin kykyjohtaja Chamberlainin työntämänä ja teräsmies Dzugashvilin vetämänä.

Vihreä jizya

Lasitalon Pravda haastattelee jotain edistyksellistä nuorta, jonka mielestä varakkaiden ihmisten pitäisi jakaa hänen ideologiansa:

”Jos sinulla ei ole sydäntä, sinulla on kuitenkin lompakko”

Tämä on vihapuhetta sen puhtaimmassa muodossaan: olet ihmisvihaaja, jos et ole sosialisti. Koska olet ihmisvihaaja, et ole oikeutettu yksilönvapauksiin. Jostain syystä joukkomurhaajien kuolemantuomiot ovat edistyksellisille ihmisille mahdottomia hyväksyä, vaikka he edustavat ihmisvihaa raadollisimmillaan (pun intended).

Aikuinen tekee työtä elättääkseen perheeensä. Jos perhe ei ole yhteiskunnan peruspilari, ei myöskään työnteko ole arvostettua. Sosialismissa yhteiskunta omistaa kaiken. Jokainen voi kokeilla, onko Suomi sosialistinen jättämällä kiinteistöveron maksamatta, ja seurata kuinka menettää omaisuutensa.

Vastikkeeton perustulo perustuu käsitykseen, että on olemassa kavalia kettuja, jotka riistävät muita ihmisiä. Oikeamielinen (lue: sosialisti) on sydämellinen ihminen - lapsilleen rahaa keräävä ei ole. Demonisointi lyö korville kuin KaPo.

Perustulon ongelma on, että se ei salli ihmisen nauttia elämästään, kuten Yhdysvaltojen perustuslaki määrää. Sen mukaan valtion tehtävä on turvata ihmisen oikeus tavoitella onnellisuutta (pursuit of happiness). Ei ole virkamiehen tehtävä määritellä olenko "sydämetön" jos minulla on paksu lompakko. Samalla tavalla kuin punavihreät sosialistit toitottavat, kuinka julmaa on löytää lähiön betonikuutiosta vuosia muumioitunut vainaja, on julmaa vaatia ketään kustantamaan muumioituneen vainajan eläkettä.

Länsimaisen sivilisaation suuri saavutus on, että heikoimmista on pidetty huolta. Ainoan poikkeuksen tekevät sosialistit, jotka ovat syyllistyneet orjuuteen lukuisin eri keinoin gulageista työharjoitteluihin. Länsimaissa köyhyyttä on torjuttu hyväntekeväisyydellä, kun taas Intiassa kastijärjestelmä ja muslimien jihad ovat vastanneet köyhäinhoidosta.

Jos ihminen vapaaehtoisesti antaa omistaan jotain, ja vaatii vastineeksi oikeutta käännyttää "vääräuskoisia", käännyttäjän tarkoitus on kertoa "vääräuskoiselle", kuinka hän voisi huolehtia itsestään ja perheestään. Vapaaehtoinen käännytys on todellisuudessa sivistymättömän pakanan kouluttamista huolehtimaan itsestään. Judeo-kristillinen perhekäsitys on humaani - se takaa lapsille paljon paremman tulevaisuuden kuin minkään muun uskontokunnan. Huonoimman tarjoavat sosialismi ja islam.

Kukaan ei vaadi pakanaa vastaanottamaan apua. Pakana voi elättää itsensä perinteisillä keinoilla, jos ne ovat parempia. Muslimeilla perinteiset keinot liittyvät jizyaan. Itseään edistyksellisinä pitävien mielestä jizyaan osallistumattomia tulee kohdella sydämettöminä.

Kaksinaismoralismista

Kun 612-saattue sai 2016 niskaansa vasemmistolta vihaa Hietaniemen hautausmaan roskaamisesta, nyt Lasitalon Pravda passiivisesti tyytyy toteamaan, että juutalaisen hautausmaan muuria on vandalisoitu Weekend-festivaalin aikana. Kuten asioita seuraavat tietävät, Helsingin julkiset bakkanaalit keräävät punavihreää rummunhakkaajaa kuin sokeriliemi ampiaisia. Myös Turussa terrorismin vuosipäivän uhrien muistoksi pidetyssä tilaisuudessa "antifasisteina" esiintyneet tollot teloivat sekä Junes Lokkaa että Marco de Witiä, kuten Rebekka Härkönen twiittaa.

"Antifasistien" mielestä nykyajan kansallismieliset ovat rasisteja, joiden aatteelliset esi-isät käynnistivät natsi-Saksan kansanmurhan. Englannissa juutalaiset joutuvat muuttamaan maasta pois kasvaneen antisemitismin vuoksi. Luonnollisesti toimittajakunta jättää kertomasta syylliset. Punavihreät sosialistien aatteelliset esi-isät olivat vastuussa 30-luvun sosialistisen Saksan kansanmurhista, mutta tätä yhteyttä ei toimittajakunta pidä esillä. Englannin sosialistipuoleen entinen johtaja Jeremy Corbyn on kovan linjan antisemitismi, joka on ollut merkittävässä asemassa, kun Englanti peitteli muslimi-jengien seksuaali- ja väkivaltarikoksia "torjuakseen rasismia".

Ihmetellä täytyy, kuinka kauan tämä kusetus vielä jatkuu. Alpakkamedia on täysin menettänyt uskottavuutensa. Antisemitismi kukoisti Euroopassa sosialismin aikakaudella niin Saksassa kuin Neuvostoliitossakin. Antisemitismi lähti uudelleen nousuun, kun muslimimaahanmuuttajat tunkivat Eurooppaan. Sosialistit ovat avanneet muslimimaahanmuuttajille rajat. Väkivallasta syytetään kansallismielisiä, vaikka vasemmistoanarkistit pieksevät kansallismielisiä.

Näyddää pahalda

Hulluuden ja nerouden rajan väitetään olevan kuin veteen piirretty viiva. Sillä viitataan tietenkin sellaisiin historian suuriin merkkihenkilöihin kuin Oscar Wildeen tai Alan Turingiin. Molemmat olivat homoseksuaaleja, mikä aikoinaan riitti tuomaan musertavan julkisuuden heidän kohtalokseen.

Oletan olevani jonkinlainen tilastollinen keskiarvo, joten siihen luottaen voin nähdä vuoden 2040. Minkälainen maa Suomi silloin on? Tulevaisuuden ennustaminen on sikäli kiva laji, että kun aikajänteen ulottaa riittävän kauas, ei ole julkisen pilkan kohteena. Siksi uskallan esittää oman arvioni tässä julkisesti leimaantumatta neroksi tai hulluksi.

Kaksi merkittävää tekijää vaikuttavat tulevaisuuden ihmiskuntaan: teknologinen ja ideologinen murros. Ideologisista murroksista tunnetuimpia ovat Rooman valtakunnasta tuttu helleenisen uskonnon korvaaminen kristillisellä, kristillisen uskonnon korvaaminen tiedeuskonnolla ja nyt käsillä oleva panteistisen gaia-uskonnon korvaaminen islamilla.

Teknologisia murroksia olivat kivikauden muuttuminen rautakaudeksi, rautakauden muuttuminen teolliseksi yhteiskunnaksi ja nyt nähtävissä oleva teollisen yhteiskunnan muuttuminen digitaaliseksi yhteiskunnaksi. Ajallisesti nuo kolme kehityskaarta kulkevat käsi kädessä: rautakausi ja polyteismi, teollisuus ja monoteismi, digitaalisuus ja sosialismi. Kukin niistä kävi - ja käy - omana aikanaan valtataistelun keskenään.

Oman jäljellä olevan elinaikani suurin vääntö käydään siis digitaalisen teknologian ja sosialistisen ideologian kesken. Lukijalle on hyvä tässä vaiheessa määritellä, että islam ei ole monoteistinen uskonto vaan sosialistinen ideologia. Uskontoon kuuluu pelastussanoma, eikä sellaista ole islamissa kuin miehille. Naiset ovat paratiisissa joko seksiorjia tai palvelijoita.

Kumpi voittaa, kun vastakkain ovat islamin jihadistit ja tietotekniikka? Näyttöä on, että muslimit vastustavat kaikkea tieteellis-teknistä kehitystä, ellei se anna heille mahdollisuutta käyttää teknologiaa vastustajiensa tuhoamiseen, kuten 9/11 tai Iranin ydinaseohjelma. Näyttöä on myös siitä, että teknologisesti ylivertainen USA tuhoaa vastustajansa kuin tuulilasi itikan moottoritiellä.

Vaikka EU on kykenemätön estämään muslimien kansainvaelluksen Eurooppaan, islamin voittokulku ei ole luultavaa, ellei primitiivinen ideologia onnistu musertamaan teknologisesti paljon kehittyneempää vastustajaansa. Vaikka Euroopassa - ja Yhdysvalloissa - tapahtuukin suuri etninen puhdistus, kokonaisuutena ihmiskunnalla on ihan valoisa tulevaisuus. On kuitenkin raadollista todeta, että juutalaisillakin on nyt paljon valoisampi tulevaisuus kuin 75 vuotta sitten. Sama kohtalo on odotettavissa sinisilmäisillä (sic) ja vaaleaihoisilla eurooppalaisilla. Monen täytyy kärsiä ennen kuin digitalisaatio luuttuaa muslimien räteillä bataclanien verisiä lattioita puhtaiksi.

Kuten Nikke Pärmi totesi: "Näyddää pahalda. En minä idsesdäni välidä, mudda poikaparat, kuinka heidän kaikkien käy?"

Näkymä norsunluutornista

Aamun aviisit tarjoavat kaksi erinomaista esimerkkiä, kuinka monopolit ja kartellit heikentävät yhteiskunnan toimintaa ja köyhdyttävät kansaa. Ensimmäisessä Veikkauksen varatoimari Velipekka Nummikoski hyökkää Suomen yleisurheilujoukkueen kirkkaimman tähden kimppuun tämän parista blogista kilpailevan rahapeliyhtiön sivustolle. Veikkaus sponsoroi Suomen Urheiluliittoa ehdolla, että suomalaisurheilijat eivät edistä muita vednlyöntitoimistoja.

Paljastui kuitenkin, että Annimari Korte ei ole sopimussuhteessa SUL:n kanssa, eikä Veikkaus puolestaan tee sopimuksia yksittäisten urheilijoiden vaan SUL:n kanssa. Korte esiintyi siis kesän EM-kisoissa eräänlaisena freelancerinä ilman mitään velvollisuuksia SUL:a kohtaan. Varmaan aika harvinainen ilmiö, mutta Veikkauksen tuella suomalainen yleisurheilu on tipahtanut mitalikannasta, eikä SUL epäröinyt ottaa riskiä ja antaa Kortteen edustaa maataan ilman sopimustakin.

SUL:n kannaltahan tässä meni pieleen kaikki mikä voi, mutta myös Veikkaus sai pahan tällin kylkeensä. Se on valtiovallan erityisessä suojeluksessa saanut pitää monopoliaseman, ja sen tehtävänä on edistää kansanterveyttä mm. tukemalla suomalaista huippu-urheilua. Sen tehtävänä ei tietenkään ole edistää omaa liiketoimintaansa, vaan päin vastoin koko monopoliasetelmaa perustellaan nimenomaan pelihaittojen ja -riippuvaisten ihmisten lukumäärän vähentämisellä. Nyt Veikkaus paljasti, että sitä ei kiinnosta peliriippuvaisten kohtalo pätkän vertaa, ei suomalaisen yleisurheilijan menestys vaan ainoastaan edistää omaa liiketoimintaansa rajoittamalla kilpailijoiden pääsyä markkinoille.

Nummikoskelta aiheellisesti jutussa kysytään, eikö hän pelkää mainehaittaa ärhenneltyään henkilölle, jolla ei ole mitään sopimussuhdetta ja joka ei saa mitään rahaa Veikkaukselta. Nummiskoski vastasi, että

"– Toivottavasti tämä antaa sellaisen kuvan, että Veikkaus pitää huolta sopimuksistaan."

Päivän toisessa uutisessa puolestaan ammattityöväestön kartellia valvova SAK puolustaa toivomustaan yrittäjien veronkorotuksista Kim Väisäsen twiittiketjussa. Väisänen siis provosoi tviitissään ja toteaa, että "edunvalvontajärjestö" ei koskaan esitä veronkorotuksia, jotka osuvat omiin jäseniin. Tämä puolestaan herättää SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan vastaamaan, että he ainoastaan vaativat yhdenvertaista verotusta palkansaajille ja yrittäjille. Sitten herrat hetken kinaavat, mitä yrittäjän riski on.

SAK:n Kaukoranta väittää, että yrittäjä saa suuremman korvauksen työstään kuin palkansaaja. Hän vertaa palkansaajan säännöllistä kuukausipalkkaa AAA-luokan valtionlainaan (matala riski, matala tuotto) ja yrittäjän riskiä roskalainoiksi luokiteltuun velkakirjaan (korkea riski, korkea tuotto). Kaukorannan mukaan molempia tuottoja verotetaan samalla prosentilla, mutta koska roskalainassa tuotto on korkeampi, sen haltijalle jää enemmän käteen verojen jälkeen.

Kaukoranta kuvaa erittäin hienosti, miten SAK (ja sosialistit yleisesti) ymmärtävät yrittäjyyden: yrittäjä on ovela kettu, joka onnistuu huijaamaan asiakastaan käyttämään pienyrittäjän korkean riskin palvelua sen sijaan, että tilaisi vähäriskisen palvelun surelta korporaatiolta, joka on neuvotellut yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa työntekijöidensä palkat. Koska pienyrittäjä on riskisempi kumppani kuin suuryritys (mitä se toki on jo sillä perusteella että yrittäjä voi kuolla milloin vain), niin yrittäjän tuntiveloituksen on oltava suurempi kuin vastaavaa työtä tekevän palkansaajan, jonka käyttäminen on asiakkaalle vähäriskisempää. Yrittäjä on siis parempituloinen johtuen liiketoiminnan suuresta riskistä, miksi häntä pitää verottaa enemmän kuin palkansaajaa.

Oikeasti pienyritys laskuttaa vähemmän kuin suuryritys, koska se on riskisempi palveluntuottaja asiakkaalle. Yrittäjä myös tekee itse (tai jättää tekemättä) osan niistä hallinnollisista tehtävistä, joita suuryrityksiin on palkattu omat ihmisensä tekemään. Pienyrittäjän myyntituloista ei yleensä myöskään kulu penniäkään brändin rakentamiseen. Pienyrittäjän "yleiskulut" ovat siis matalammat kuin suuryrityksen. Mitä maksukykyisempi asiakas, sen vaikeampi pienyrityksen on saada sopimus suurten kilpailijoidensa edestä, koska suuryrityksillä on tunnettu brändi ja korvaavia suorittajia jos yksi kuolee. Jos pienyrittäjällä olisi automaattisesti jokin sellainen kilpailuetu, miksi hän pystyy laskuttamaan enemmän kuin suuret kilpailijansa, pienyritys kasvaisi kunnes olisi markkinajohtaja.

Yrittäjällä ja palkansaajalla on yksi keskeinen eroavaisuus, joka on synnynnäinen ominaisuus - kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja keksiä niihin ratkaisuja. Yrittäjyyttä ei voi opettaa, mutta yrittäjäksi ryhtyneitä kannattaisi auttaa. Vaadittava apu ei ole luonteeltaan taloudellista tukea vaan arvostuksen osoittamista. Suomessa verotus on tehty palkansaajien verottamiseksi - ei yrittäjän. Siinä missä sosialistit kiroavat suuryritysten kvartaaliajattelua, he itse vaativat yrittäjää verotettavaksi kvartaaliajattelun mukaisesti. Pienyrittäjällä kestää useita vuosia rakentaa toimiva liikeidea, mutta verotus lähtee liikkeelle heti ja jatkuu otettaan hellittämättä siitä eteenpäin. Moni yrittäjä tarvitsisi kuitenkin yhtä vuotta pidemmän aikajänteen verotuksen pohjaksi. Tapoja on monia, mutta mikään niistä ei ole käytössä Suomessa.

Sanna Ukkola ja Markus Drake - feministit

Ylen toimittaja Sanna Ukkola on kirjoittanut kolumnin "Miksi vahvaa naista vihataan?". Ukkolan kirjoitus edustaa kolmannen aallon feminismiä, jonka mielestä feminismin arvostelu on naisvihaa. Naisiin kohdistuva arvostelu johtuu feministin mielestä sukupuolesta - ei tyhmästä ideologiasta. Tämän todistaakseen Ukkola syyllistyy typeriin argumenttivirheisiin väittäessään Ulla Appelsinin tai Susanna Kosken kritiikin johtuneen heidän mielipiteistään, joita naiset eivät saa esittää, koska naisen pitää suomalaisen miehen mielestä olla kiltti ja huomaamaton. Sukupuolen sijaan kritiikki, jonka Appelsin ja Koski kohtaavat, perustuu heidän Suomen oloissa oikeistolaiseen maailmankuvaan.

Ukkola kirjoittaa, että nainen ei saa luoda uraa herättämättä vihaa miehissä ja alemman sosiaaliluokan naisissa. Uranaisethan eivät tunnetusti ole perhekeskeisiä, ja heidän lapsimääränsä jää vähemmän koulutettuja matalammaksi - miehillä asia on toisinpäin. Ura käsitteenä ei kata äitiyttä, jossa menestyminen vaatii parempia älyllisiä ja sosiaalisia taitoja kuin palkkatyössä eteneminen. Jokainen työelämässä ollut tietää, että pomoa on helpompi miellyttää kuin lastaan.

Työuralla eteneminen ei vaadi minkäänlaista moraalista selkärankaa, ei keskimääräistä korkeampaa älykkyysosamäärää eikä varsinkaan perhettä. Perhe on uran kannalta taakka kun taas samanmielisten sinkkunaisten samppanjarinki suoranainen ponnahduslauta. Traaginen esimerkki on Facebook, jossa kauniisti meikatut (keitä varten he muuten meikkaavat?) uranaiset istuvat iltaa hellemekoissaan terassilla, mutta jossa poliittisia mielipiteitä ei sallita. Miehen todennäköisyys joutua poistetuksi Facebookista on suurempi kuin naisen, koska miehet ovat kiinnostuneempia poliittisista asioista kuin naiset. Facebookin poliittinen vaino kohdistuukin pääasiassa miehiin. Julkisesti feminismiin sitoutuneen Facebookin toimet kohdistuvat pääosin miehiin, jotka arvostelevat bimboja naisia näiden älyvapaista kommenteista. Vuoden 2018 mätäkuun typerin kommentti tulee Ukkolalta ja liittyy Vihreiden Iris Flinkkilään:

Ehkä naisten pitäisi suhtautua sovinistiseen vihapostiin kuten seksipositiivisuuden sanansaattaja Iris Flinkkilä omilla FB-sivuillaan julkisessa päivityksessään kuvaa: “Staying fabulous, ärsyttävän kauniina, viisaana, upeena ja päräyttävän kuumana, enkä ole muuten menossa yhtään minnekään. Meitä ei hiljennetä. Me huudetaan kovempaa. Ollaan entistä viisaampia, loogisempia ja oikeudentuntoisempia.” Word!

On tyystin makuasia, pitääkö Flinkkilää kauniina, viisaana tai kuumana vai yläasteen suttanaamaiselta kiertopalkinnolta, jonka suusta ei tule ulos viisauksia vaan v-sanoilla ryyditettyä kirkumista. Konservatiiville naiselle - jollaisia enemmistö tuntemistani naisista on - Flinkkilä edustaa itsetuhoisuutta; roolimallia jollaiseksi he eivät omia tyttäriään halua kasvattaa. Sutjakkaalle häntäheikille Flinkkilä on toki mukava avopari, mutta kuka toivoo tyttärelleen puolisokseen Touko Aaltoa?

Sanna Ukkola ei tunnu ymmärtävän, että feminismi on vasemmistolainen ideologia, ja naiset, jotka kannattavat feminismiä, ovat konservatiiveille poliittisia vastustajia. Konservatiiveissa on enemmän miehiä kuin naisia, koska konservatiivinen yhteiskunta on miehille myönteinen. Homoseksuaalien Pride-karnevaalit, Tiina Rosenbergin ja Akuliina Saarikosken kaltaiset miesvihamieliset lesbohahmot tai Saara Särmän ja Rosa Meriläisen lapselliset vitun virkkaukset ja vittu-haisee-hyvälle -rintanapit ovat edistyksellisenä itseään pitäville naisille keinoja karkottaa konservatiivit kauemmaksi. Miehet eivät ole tunteettomia: he ovat vaan tottuneempia peittämään tunteet julkisesti. Tai kuten Antti Rokka totesi:

Perkele, mie oon saant tarpeeksein! Pohja se on miunkii säkis.

Tämä ei ole miesten naisiin kohdistamaa vihaa vaan jatkuvalla rääkymisellä ärsytetyn miehen vastareaktio. Toki on naisia vihaavia miehiä, mutta niin on myös miehiä vihaavia naisia. Länsimaissa heitä pidetään henkisesti vähintään epävakaina, muissa kulttuureissa he nousevat merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan julistamaan perjantai-saarnojaan.

Olen itse saanut yhden Suomen vaikutusvaltaisimman feministin fantasioimaan kuolemastani. Markus Drake edustaa radikaalifeminismiä, joka on miesvihamielinen sosialistinen ideologia. Se ei edes yritä edustaa tasa-arvoa, joka on sosiaalidemokratian kulmakivi, vaan väkivaltaan perustuvaa tyranniaa. Jokainen toisen ja kolmannen polven feministi on määritelmällisesti miesvihaaja, mitä Sanna Ukkola ei tajua. Mitä ei tajua, siitä ei voi puhua.

Vasemmisto ostaa seksillä nuorten äänet

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on saanut tällä viikolla täysosumaa. Ensiksi hän pääsi puolustamaan alaistaan, Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriä, Aino Pennasta tämän pyrkimyksessä estää tuomitun pedofiilin karkoitusta Suomesta. Siinä missä perinteinen, konservatiivinen yhteisö on pyrkinyt rajoittamaan nuorten seksuaalisuutta kovillakin keinoilla, on sosialistinen ideologia puolestaan kalastellut nuorten ääniä lupailemalla vapaata seksiä, maksuttomia kondomeita, vapaita abortteja ja hehkuttamalla seksuaalisia perversioita. Näistä hurjimpia ovat tietenkin nekrofilia ja pedofilia, joiden laillistamiseen tähtääviä toimenpiteitä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka pohdiskelee kirjoituksessaan verkkolehti Oikeassa Mediassa.

Olen aiemminkin tuonut esiin vesilasiteorian (Vesilasiteoria 27.8.2010), joka käsittelee sosialistien tarvetta kaikkien seksuaalisten normien hävittämiseen. Touko Aallon puoliso Iiris Flinkkilä on parhaaseen kollontailaiseen henkeen itsekin todennut, että vapaa seksi on keino saalistaa (sic) nuoria äänestäjiä vasemmistolle. Juuri nuorethan ovat seksuaalisesti kaikkein aktiivisin ihmisryhmä. Ja hyvin strategia on myös toiminut, koska nuorten eniten äänestämät puolueet ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Touko Aalto tietenkin nauttii saadessaan elää seksuaalisesti stimuloivassa yhteisössä arvostettuna keski-ikäisenä miehenä. Aallon uusin läpisyöttö tapahtui tukholmalaisessa seksiklubissa, jossa riehaantuneen oloinen Aalto lätkii paidatta jotain poikaa avokämmenellä pepulle. Vaikka kuvassa kaikki näyttävät iloisilta, on varmaa, että Aalto ei ole pojalta lupaa kysynyt läpsäisylleen. Syyllistyykö Aalto siis seksuaaliseen häirintään? Saako homopoikia läpsytellä takapuolelle vapaasti, vaikka heteromiehen pitää varmistaa ennakkoon lupa kosketella tyttöä?



Aalto istuu kuvassa kahden drag queenin kanssa Jägermeister-altaassa, mutta hän muistuttaa että

–Yhden oluen taisin siinä itse klubilla juoda, mutta en ollut päihtynyt missään vaiheessa. Muistan tarkkaan kaiken, mitä on tapahtunut. Ainoa päihde siinä vaiheessa oli hyvä tunnelma. Pride-juhlien henkeen ei kuulu päihtyminen.

Tiedetään, että huumeita käytetään seksuaalisen libidon ja mieskunnon stimulointiin. Ylen uutisen mukaan homopiireissä huumeita käytetään estojen poistamiseen. Jari Sillanpään huumekäry ei tätä taustaa vasten pitäisi ihmetyttää. Ylen uutisessa muuten nojataan taas tuohon Kollontain vesilasiteoriaan:

Toiset käyvät juhlissa salaa. Toiset vievät anonymiteetin siihen pisteeseen, että harrastavat seksiä vain huppu päässä. Kristiania kiinnostaa anonyymi seksi, koska se on hänelle tapa tyydyttää tarpeitaan.

– Sama asia kuin se, että juon vettä janooni.

Homoseksiklubien lisäksi seksiä harrastetaan anonyymisti yksityisissä juhlissa, joita organisoidaan erilaisten sovellusten esimerkiksi homomiesten suosiman Grindrin avulla. Joskus juhliin liittyy keskeisesti amfetamiini ja metamfetamiini. Silloin puhutaan chemsexistä. Seksistä, jota buustataan huumeilla.

Touko Aallon tarve puolustella muslimimiehiä - varsinkin pedofiileja - on outoa, koska he (Mellunmäen imaami Abbas Bahmanpour) kaikkein vähiten suvaitsevat Aallon tapaisia julkisesti homoseksuaalisuutta edistäviä poliitikkoja (Pim Fortuyn).

Lentokoneen kaappaamisesta

Kesä tuntuu sekoittavan suomalaisten päät, niin hulluja asioita ihmiset tekevät. Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen osoitti mieltään Finnairin lennolla Berliiniin. Mielenosoituksen tarkoitus oli estää konetta nousemasta ilmaan, koska Pennanen ei halunnut lentää samalla lennolla, jolla oli poliisin saattama maasta karkoitettu (ilmeisesti) entinen turvapaikanhakija.

Pennasta kilvan kehuivat monet vasemmistopoliitikot, jotka tietenkään eivät voineet tietää, miksi karkoitus oli päätetty. Pääasia ei siis ollut tämän yksittäisen karkoitetun puolustaminen vaan koko turvapaikkajärjestelmän kritisoiminen, koska nykyisellään osa turvapaikanhakijoista tulee karkoitetuksi vasten tahtoaan. Pennanen tukiryhmineen siis osoitti mieltään sellaista ideologiaa kohtaan, jonka he katsovat sortavan oman ideologiansa edustajia.

Kaappaamisella tarkoitetaan rauhallista tai väkivaltaista tilanteen haltuunottoa. Lentokoneen kaappamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa matkustaja anastaa lentokapteenilta vallan ja kieltäytyy noudattamasta kapteenin ohjeita. Vallan voi anastaa esimerkiksi uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa. Lopputuloksen kannalta ei ole väliä, onko kaappaajalla mukanaan pommi vaiko ei, koska pelkkä uhkaus riittää murtamaan kapteenin vastarinnan.

Lentokoneita on kaapattu alusta alkaen, mutta vasta 60-luvulla poliittisissa tarkoituksissa. Arabiterroristit ovat kaapanneet koneita kiristääkseen Israelia vapauttamaan vankeja. Enemmän tai vähemmän salaa eurooppalainen vasemmisto on osoittanut myötätuntoaan terroristien tavoitteille, vaikka julkisuudessa ovatkin tuominneet kaappauksen.

Minusta Aino Pennanen toimi sikäli väärin, että hän edesauttoi vaaratilanteen muodostumista omalla toiminnallaan vain saadakseen omalle ideologialleen julkisuutta. Senkin vielä jollain tavalla voisin hyväksyä, jos julkisuudella olisi haettu huomiota juuri sille nimenomaiselle karkotettavalle, jos oikeus ei olisi jostain syystä olisi toteutunut. Kuten tiedämme, kyllähän Suomessa tuomioita annetaan syyttömillekin.

Demokratian ongelma on, että enemmistö voi puuttua vähemmistön oikeuksiin säätämällä lain, jolla rajoitetaan vähemmistön yksilönvapauksia ja omaisuudensuojaa. Se, joka protestoi lakia vastaan ja kieltäytyy sitä noudattamasta, tuomitaan rikollisena. Tällöin puhutaan kansalaistottelemattomuudesta, koska on väärin säätää rikoksiksi tekoja, jotka eivät uhkaa yhteisön ja sen jäsenten terveyttä ja vapautta. Sen sijaan lentokoneen kaappaaminen on yksiselitteisesti rikos, koska se uhkaa muiden ihmisten terveyttä ja vapautta. Pennasen tekoa ei siis voi puolustella kansalaistottelemattomuudella, koska kyseessä oli tyylipuhdas toisten ihmisten vapautta loukkaava rikos.

Päivitys 1.8.2018 klo 20:15


Yllä olevassa kuvassa paljastuu vasemmistolainen maailmankuva. Lentoturvallisuutta on vuosikymmenien saatossa parannettu erilaisten onnettomuuksien välttämiseksi, kuten jokainen National Geographicin sarjaa "Lentoturmatutkinta" seurannut tietää. Yksi merkittävimmistä lentoturvallisuuden tekijöistä on ilmailun ja merenkulun ohella kapteenin ehdoton määräysvalta. Vaikka Aino Pennasen teko ei suinkaan ole törkeimmäst päästä, se kuitenkin ilmentää yleistä piittaamattomuutta kanssamatkustajien turvallisuudesta. Pisteenä iin päälle, Pennanen paljastaa sosialistisen ideologian julmimman piirteen: sosialistilla on oikeus paitsi vaarantaa muut ihmiset, myös oikeutus haitata muita ihmisiä ja varastaa heidän aikaansa.

Vihreiden vinksahtaneessa moraalissa näkyvintä on kaksinaismoralismi. Kansalaistottelemattomuus on yhden ihmisen henkilökohtainen toimi, joka ei aiheuta haittaa muille ihmisille. Pennanen omalla toiminnallaan aiheutti haittaa muille ihmisille, eikä kyse siten ole kansalaistottelemattomuudesta vaan pikemminkin mellakointiin rinnastuvasta oman käden oikeudesta. Hän ei protestoinut karkotettavan selvästi virheellisestä rangaistuksesta, vaan hän protestoi oman ideologiansa puolesta välittämättä muista ihmisistä.

Lisäys 1.8.2018 klo 22

Näyttääkö tutulta tuo nainen kuvan alareunan kyltin vasemmalla puolella?