Kansankoti on fascismia

Jonkinlainen momentum suomalaisessa keskusteluilmapiirissä on nyt meneillään. Aiemmin kirjoitin (Islamin uhrit Euroopassa 19.1.2015), miten läheistä sukua holtittoman maahanmuuttopolitiikan arvostelu on Kylmän sodan aikaiselle Neuvostoliittovastaisuudesta leimaamiselle. Kylmän sodan aikana media vaikeni poliittisen eliitin virheistä - Kekkosen kuuluisa kaatuminen Islannissa kalastusmatkalla yhtenä esimerkkinä. Media edelleen käyttää Kylmän sodan aikaisia käsitteitä: äärioikeisto, neuvosto/maahanmuutto-vastainen, veneen keikuttaja/vastuullinen sananvapaus. Mutta koska toimittajat eivät tunne poliittista historiaa, heille sattuu myös paljastavia virheitä.

Ilta=Sanomissa penaali Jouko Juonala yrittää pohtia, miksi Ruotsidemokraatit ovat muiden poliittisten puolueiden asettamassa paitsioansassa. Sinänsä ilahduttavaa, että tällaista arviota tehdään, ja sekin on ilahduttavaa, että syyn etsintä päättyy syyn lähteille. Lähteille pääsyn jälkeen Juonalan analyysi menee poskelleen, mutta pisteet hyvästä yrityksestä.

Ruotsi on tähdännyt sosialismiin jo noin 80 vuoden ajan. Ruotsin sosiaalidemokraattien arvostettu puheenjohtaja Gunnar Myrdal totesi jo 30-luvulla, että jos sosialismi jossain toimii niin Ruotsissa, joka on vauras, demokraattinen, lukutaitoinen ja etnisesti yhtenäinen. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsin valtiososialismi ei joutunut itsearvioinnin kohteeksi samoin kuin Neuvostososialismi ja toisin kuin kansallissosialismi, jolle pohjoismainen yhteiskuntamalli kuitenkin oli toiminut esikuvana. Yhdysvalloissa Ku Klux Klan nautti kulta-aikanaan 30-luvulla suurta kannatusta keskiluokkaisissa esikaupungeissa, joissa pelättiin kulttuurin rappiota ja esiaviollisia suhteita. Juonala ja haastateltavana toimiva tutkija Tapio Tamminen kertovat ruotsalaisen sosiaalidemokratian pioneerista, professorista nimeltään Rudolf Kjellén:

Kjellén käytti käsitettä kansallissosialismi ensimmäisen kerran jo vuonna 1910, ennen kuin se vakiintui käyttöön Saksassa. Kaksi vuotta myöhemmin hän keksi sanan kansankoti. Kjellénin kynästä on myös nykyisin hyvin ajankohtainen käsite geopolitiikka.

Wikipediassa

Kjellénin mukaan valtio on itsenäisesti toimiva maantieteellinen organismi, joka ei ole riippuvainen yksityisten jäsentensä tahdosta.

Tämä on keskeinen ajattelutapa fascismissa - ja sosialismina pidetyssä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Konservatiivisen taustansa takia Kjellén aiheuttaa Juonalalle (ja muulle nykyjournalistille), ja välillä Kjellén mainitaan "nuoróikeistolaisena" ja välillä "äärioikeistolaisena", mikä kuvaa penaali Juonalan oikeistofobiaa, niin sanoakseni. Tragikoomista on, että se puolue (SD), joka vastustaa Kjellénin ja sosiaalidemokraattien politiikkaa, leimataan kjelléniläisiksi rasisteiksi. Kun Kjellén vielä ajatteli, että ei-valkoisen rodun edustajat olivat heikompaa ihmisainesta ja tarvitsivat apua menestyäkseen, samoin nykyiset ruotsalaiset valtavirtapoliitikot ajattelevat, että maahan pitää kuljettaa satoja tuhansia ei-valkoisia saamaan apua menestyäkseen.