Äsken tuli katseltua TV1:n vaaliohjelma, jossa olivat Antti Lindtman SDP, Sanni Grahn Kok, Juha Rehula Kesk ja Hanna Mäntylä Pers. Tärkeimmät havainnot:
Mistä leikataan?
Grahn: Tällä hallituskaudella on leikattu koulutuksesta. Siitä ei voi jatkossa leikata.
Rehula: Ministerien ja valtiosihteerien määrästä noin viisi miljoonaa. Esimerkillä on tärkeä vaikutus.
Lindt: Vientiteollisuuden kustannustasoa ei voi nostaa.
Mäntylä: Leikataan kehitysapua ja EU-maksuja miljardilla vuosittain.
Äkkiseltään sanoisin, että Grahn siirsi Sekoomuksen pois tulevasta hallituksesta. Oletan Soinin pitävän vaalilupauksensa kuten 2011 ja vievänsä Persut hallitukseen vain, jos kehitysapua, EU-jäsenmaksuja ja energiaveroja lasketaan. SDP ja Kepu saanevat noin 40 ja 55 paikkaa vastaavasti, ja voimme nähdä ensimmäisen vähemmistöhallituksen, jolle Persut antavat tukensa, mikäli saavat tahtonsa läpi noissa parissa Mäntylän mainitsemassa asiassa. Todennäköisempää toki on, että luodaan vahva enemmistöjallitus (sic) ja sinne kipuaa mukaan Persut ennemmin kuin Stubidon idiootit.
Karmein lausuma oli Grahnin, joka totesi että tuomalla lisää maahanmuuttajia luodaan lisää työpaikkoja.
Eihän se tyhmä ole joka pyytää vaan se joka maksaa.
10 kommenttia:
Mä en noita jaaritteluja yleensä jaksa katsoa noin yötä vasten. Vähän sama efekti kuin kauhufilmeissä vissiin. Nytkin katselin viimeisen vartin sitä ja sekin hukkaan heitettyä aikaa.
Toi Sanni Grahn on kyllä sen tason bimbo, että ihan hirvittää. Tytön tyllerö käy ilmastokokuksissa ja selittelee sitten ihastuksissaan tekstiä joka on kuin Greenpeacen ja WWF:n julkilausumista.
Tuossa vaaliohjelmassa oli eilen parasta juuri se, että kolme mutisi jotain epäselvyyksiä ja yksi (Mäntylä) kertoi todellisia säästökohteita. Okei, ne olivat melko turvallisia, koska ei tätä maata nosteta suosta pelkästään leikkaamalla kehitysapua, mutta onhan se nyt hatun arvoinen nosto, että joku uskaltaa mennä sörkkimään sivistyneistön pyhää lehmää - kehitysapua! Mitähän ne ulkomailla meistä ajattelee, jos me leikataan kehitysapua? Varmaan joudutaan kauppasaartoon tai FBI junailee Tarja Halosen takaisin valtaan poikkeuslailla.
Tuo ohjelma loi pohjan sille, että tulevissa vaalitenteissä muiden puolueiden on kyettävä antamaan konkreettisia lukuja ja tekoja pöytään. Suomeksi sanottuna siis vaalilupauksia. Soinin temppu 2011 oli nerokas, kun hän osoitti pitävänsä vaalilupauksistaan kiinni. Nyt muut puolueet eivät uskalla mennä lupailemaan mitään, kun ovat tottuneet ne rikkomaan.
Jos Kepu sanoisi että tarvitaan jotain, mikä ei sovi demareille, niin puolueet ovat perinteisesti rikkoneet lupauksensa "vastuunkannon nimissä". Nyt tuo poliittisen korruption tapa on haastettu, ja se selvästi pelottaa perinteisiä valtapuolueita.
Kokoomuksillakin on eroa.
Ruotsin kokoomus, Moderaterna, edustaa Grahnin ajatusmaailmaa vielä radikaalimmin.
Sensijaan Norjan Kokoomus, Höyre tutkii hallituksessa yhdessä FRP:n kanssa mahdollisuuksia pistää pihalle tuhansia palestiinalaisia ja muita "pakolaisia", joita sen pro-Palestiina johtaja Kåre Willoch yhdessä AP:N kanssa on aiemmin maahan tuottanut. Samoin hallituspuolueissa tutkitaan mahdollisuuksia sulkea rajoja Ruotsiin, sen rikollisia suosivan "pakolaispolitiikan" seurausten vaimentamiseksi. Vrt Amorella.
Norjan ja miksei Tanskankin osalta on hyvä, että nähdään maan voivan "luopua kansainvälisistä velvoitteistaan", mikä on liberaalin vasemmiston lempihokema ja perustelu turvapaikkaturismille.
Mä olen ehkä sen verran totinen, että minä en voisi äänestää Höyreä, jos sen edellinen puheenjohtaja oli aktiivisesti mukana massamaahanmuuton luomisessa. Luottamusta on turha antaa menettää kahdesti.
Energiavero on toteemi, jolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä tai vaikutusta. Toki, sitä olisi mielekästä leikata ainakin siten, että samalla poistettaisiin energiaverotuki ja jäätäisiin nettovaikutuksena nollille.
Kehitysavusta ei voida miljardia leikata, koska se ei ole uusimmassa budjetissa edes miljardia, vaan alle 900 miljoonaa, mutta senkun leikkaisivat, turhaa rahanmenoa se on joka tapauksessa. Enemmän siitä saisi hyötyä jos sen puolittaisi ja käyttäisi järkevämmin kuin gepardilakkien rahoittamiseen. Suomessa pitäisi leikata isoimmasta menoerästä ja kestävyysvajeen aiheuttajasta, eli valtion maksuosuudesta eläkkeisiin. Se on jo valtion budjetissa melkein 5 miljardia. 500 miljoonaa ainakin pois. Lisäksi pitäisi leikata ainakin asumistuesta (mieluiten kaikki), mutta ainakin 100 miljoonaa.
Luomun erityistuesta saisi 100 miljoonaa, sen voisi lakkauttaa kokonaan niiltä osin kun valtio maksaa sitä itse. ELy-keskuksilta voi ottaa 100 miljoonaa toimintamäärärahoista pois helposti. Uusiutuvan energian tuesta saa 100 miljoonaa pois. Teknologia- ja innovaatiotuet jäihin ja 20 prossaa pois vuosittain, se on melkein 100 miljoonaa per vuosi. Korkeakoulutuksen menot jäihin. Ahvenanmaan tasoitusmaksu pois kokonaan, siitä saa 200 miljoonaa.
Verohallinnon toimintamenoista pitää saada 200 miljoonaa pois. Siellä joku kuppaa, en tiedä miten, mutta ei verojen keräämiseen voi Suomessa mennä 410 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolla rahalla nimittäin palkkaisi yli 5000 verovirkailijaa. En tajua mihin sellaista määrää tarvitaan.
Tuossa olisi sellainen 1.5 miljardia. Jos työllisyysaste nousee ja työttömyysaste putoaa jonkun verran, niin työttömyyskorvauksista leikkaantuu aika lailla automaattisesti luokkaa 100 miljoonaa ja tulopuolelle tulee saman verran lisää.
Tämä nyt ei vielä riitä, mutta kun samalla periaatteella mennään vuosi toisensa perään, niin kyllä budjetin pitäisi olla tasapainossa 4 vuodessa.
Tiedemiehelle pointseja(sinne vaakan +kuppiin).
Itse olen juuri muuttamassa Suomeen auton kera.
Kyllä on saanut toimistoissa juosta ja paperia täyttää, paitsi Maa-ja metsätalousministeriölle, joka uhkasi viime heinäkuulla tulleen uuden lain mukaan Max 12000 € uhkasakolla, jos jätän rakennusten negatiivisen ALV- ja veronkierto ilmoituksen paperisena!
Mistä syvyydestä niitä virkamiehiä, sääntöjä ja kysymyksiä oikein nouseekin?
Eduskunnan ja hallinnon tulisi keskittyä aluksi vain itsensä leikkelyyn ja liikojen lakien ja sääntöjen purkamiseen. Kansainvälisissä sitoumuksissa, mukaanlukien EU ja YK olisi paljon perattavaa.
Sellainen huomio vielä noista budjeteista, että hallintokulut ovat melko pienet. Kyllä, niiden karsiminen on toki tärkeää, mutta hallintoon ei mene kokonaisuudessa montaa sataa miljoonaa. Ely-keskukset ja verohallinto ovat ainoat joiden hallinnolliset kulut yltävät sellaisiin summiin joista kannattaa edes puhua, eli joista pystyy nipistämään useampia kymmeniä miljoonia. VVM:n toimintamenoista hallinto on 171 miljoonaa, joten sieltä voisi ehkä vielä 50 miljoonaa saada pois.
EU-jäsenmaksut ja siirrot ovat noin 2 miljardia. Sen leikkaaminen on hankalaa, kun budjetista en näe suoraan miten tuo summa jakautuu. Tässä täytyy tasapainottaa myös sitä, mitä rahaa EU:sta tulee valtiolle, se voi äkkiä purra omaan nilkkaan jos nämä maksut tyrehtyvät. EU:lta tuleva tuki on hieman reulun miljardin yksin maataloustukena.
"Ammatilliseen lisäkoulutukseen" laitetaan 110 miljoonaa vuodessa. Epäilen että tässä kohtaa voisi pystyä joitain kymmeniä miljoonia nipistämään jos luovuttaisiin turhista pakkoluvista ja niihin liittyvistä "koulutuksista".
Maatalouden tulotuet ja luonnonhaittakorvaukset yms ovat yhteensä 1.5 miljardia. En osaa sanoa tällä tasolla, mutta maa-ja elintarviketalouteen pistettävästä 1.8 miljardin kokonaisuudesta pitäisi karsia 10-20 prosenttia nyt ainakin.
Hyvä lista Tiedemieheltä. Muistaakseni tätä samaa keskustelua käytiin myös neljä vuotta sitten. Pitää yrittää etsiä se kommenttiketju.
Leikkausten kohteena pitää olla hallinto. Sitten kun normin valvojia ei riitä valvomaan normeja, voidaan poistaa kyseiset normit turhina. Tavoitteena leikata julkisen sektorin palkkakustannus puoleen nykyisestä. Tai tehdään sisäinen devalvaatio ja leikataan julkisen sektorin palkat puoleen, minkä jälkeen kummasti alkaa porukkaa vapautua ja työvoimapula helpottaa.
Suurin ongelma julkisen sektorin koossa ei ole hallinto, toistan tämän nyt vielä.
Paljon parjattu valtion palkkojen keskimääräinen nousu ei ole johtunut tosiasiassa palkkojen noususta yksittäisillä ihmisillä, vaan siitä, että töitä joissa palkat ovat matalat, on lakkautettu enemmän kuin töitä joissa palkat ovat korkeat.
Jos hallinnonaloittain katsoo budjetteja, niin ministeriöiden ja eduskunnan hallinnolliset kulut ovat muutamia prosentteja. Kunnilla on hallinnollisissa tehtävissä paljon enemmän, mutta niihin voi vaikuttaa vain kuntatasolla. OK, valtion tasolla voisi niin että pakotettaisiin kunnallisiin työehtosopimuksiin joku hallintopykälä, jonka nojalla hallintotöissä (keskijohdosta ylöspäin) irtisanomissuoja olisi nolla.
Esimerkiksi kunnassapito- yms tehtävissä palkat on jo usein kunnallispuolella poljettu aika alas, näitä töitä ei paljon kunnan palkkalistoilta monin paikoin edes tehdä, vaan ne ostetaan (entiseen hintaan) kaverikapitalismin hengessä jonkun päättäjän kaverin firmasta, joka sitten maksaa huonompaa palkkaa.
Tällä tavalla ei synny julkisella puolella säästöjä. Nimellisesti kyllä jotkut hallintokulut putoavat, mutta ne muuttuvat vain läpinäkymättömiksi kun kustannus muuttuu jonkun palvelun ostamiseksi. Ja sitten sen ostamisen "tilaajapuolen" hallinto tulee vielä päälle. Tämä on "oikeistolaisen" pelleilyn tulos monessa kunnassa. Ei se ole markkinataloutta vaan cronyismiä.
Ilman suurta hallintoa ei ole suurta virkakoneistoa. Maurice McTiguenin loistava kirjoitus on paikallaan lukea uudestaan.
Lähetä kommentti