lauantai 11. toukokuuta 2013

Pyörivän pallon ympäri tallon

Ilmaston lämpenemisen varoittamisella omaisuuden tehnyt James Hansen on oppivainen mies. Jo kahdeksan vuotta sitten hänen "tutkimus"tuloksensa kuulemma osoittivat, että maapallon lämpenee peruuttamattomasti kuudella asteella hiilidioksidin takia - siis jos hiilidioksidipäästöjä ei leikata vuoteen 2015 mennessä. Hansenin ja muiden alarmistien teorian mukaan CO2 sitoo voimakkaasti lämpöä planeetan pinnan ympärille, mistä esimerkkinä mainitaan Venus:
Venuksen pinnalla on yli 460 °C asteen kuumuus, johtuen planeetan paksusta hiilidioksidipitoisesta kaasukehästä, joka aiheuttaa voimakkaan kasvihuonevaikutuksen.
Uudessa pamfletissaan Hansen tulee myöntäneeksi liioitelleensa kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta ja myöntää, että Venuksen korkea lämpötila on seurausta sen huimasta 90 barin ilmanpaineesta. Hansen myöntää että vastaava kehitys ei ole maapallolla mahdollista:
At least one sentence in "Storms" will need to be corrected in the next edition: even with burning of all fossil fuels the tropical ocean does not "boil".
Hansen vakuuttaa, että vaikka hän onkin jäämässä eläkkeelle niin katastrofaalista lämpenemistä ei tapahdu enää hänen elinaikanaan, mutta hänen kuolemansa jälkeen maapallo jatkaa lämpenemistä. En mahda sille, mitään, mutta minusta tuollainen tarot-korttien heiluttelu tuo väkisinkin mieleen jonkun tv-pastorin.

Kulta, ei syytä huoleen

Sä kirkonkylän kioskille kyynelsilmin jäit,
Kun pikitietä maailmalle lähtevän mun näit.
Mä talikkoni pystyyn pistin lantatunkioon
Ja tuumin: "Sitä tarpeeksi mä levitellyt oon."

Vaan kulta, ei silti syytä huoleen.
Sun luokses jään joskus kuitenkin.
Mä tän pyörivän pallon vain ympäri tallon
Ja kotipuoleen vielä kerran saavun takaisin.

Mä monenlaista visertäjää maailmalla näin,
Vaan silti sinun rehevyyttäs kaipailemaan jäin.
Mä illoin mietin, kuinka sinut kioskilla nään
Ja ihanille muodoillesi jälleen painan pään.

kertosäe:
Siis kulta, ei lainkaan syytä huoleen.
Sun luokses jään joskus kuitenkin.
Mä tän pyörivän pallon vain ympäri tallon
Ja kotipuoleen vielä kerran saavun takaisin.

Mä kapakoissa kaiken maailman ilonaista näin,
Ne maalaispoikaa hirvittivät hieman selvinpäin.
Et kasvoiltasi kaunein ole - tiedän kyllä sen -
Vaan kuoren alta löytyy sulta sydän lämpöinen

5 kommenttia:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Hehe. Ehkä Venuksen etäisyydellä auringosta voi olla jotakin tekemistä Venuksen pintalämpötilan kanssa (säteilyn määrä on suhteessa etäisyyden neliöön jne.)?

Tiedemies kirjoitti...

Venuksen pintalämpötila on n. 460 astetta. Tämä on satoja asteita kuumempi kuin se olisi ilman ilmakehää. Toki Venus olisi merkittävästi maata lämpimämpi ilmankin. Merkuriuksen pintalämpötila on Venusta alhaisempi.

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Juupa juu, kyllä yli 95%:sti CO2 sisältävän ilmakehän kai kuuluukin lämmittää vähän enemmän kuin meillä maapallolla (0.039% CO2).

Kumitonttu kirjoitti...

Toisin kuin maapallolla, jossa Kuun takia ilmakehän on ympäriinsä, niin Venuksessa ilmakehän on kulloinkin Auringon puoleisella kyljellä. 90 barin paine on niin kova että lämpötila nousee niin korkeaksi kuten Tiedemies ja James Hansen myöntävät. Jos ilmakehän olisi yhtä kevyt kuin maapallolla, lämpötila olisi huomattavasti matalampi. Kova paine nostaa lämpöä.

Tiedemies kirjoitti...

Paine ja lämpötila eivät ole riippumattomia. Kun lämpötila nousee niin painekin nousee ja paine lisää lämpötilaa. Hiilidioksidi on raskaampi kaasu kuin typpi tai happi, jota ilmassa on suurin osa. Venuksen ilmakehän ylemmissä osisssa on itseasiassa kohtuullisen viileää, ja ilmanpaine on maapallon vastaavan suuruinen. Tavanomaisella ilmalla täytetty ilmapallo voisi kellua sellaisella korkeudella loputtomiin. Tätä on puolivakavissaan itseasiassa esitetty venukseen perustettavan tutkimusaseman toimintaperiaatteeksi.

Hiilidioksidin "kasvihuonevaikutus" eli sen taipumus absorboida typpeä ja happea tehokkaammin infrapunasäteilyä, ei venuksen tapauksessa ole ainoa tekijä. Prosenttiosuus tai osapaine eivät vaikuta lineaarisesti säteilypakotteeseen kuin melko kapealla välilä, tai näin olen ainakin ymmärtänyt. En ole asiantuntija, enkä ole sellaista väittänyt.

Sen kyllä pystyn sanomaan että argumentti siitä että 95% on ihan eri asia kuin 0.04% (Mauna Kealla meni 400ppm rikki, tosin vuoden keskiarvo ei tätä ylittäne vielä pariin vuoteen) on virheellinen. Meillä on maaperässä paljon kaikenlaista mikä voi potentiaalisesti muuttaa ilmakehän koostumusta hurjan paljonkin. Maankuoressa on ensinnäkin happea liki puolet. Hiiltäkin on enemmän kuin tarpeeksi niin, että näistä voisi rakentaa venuksenkaltaisen ilmakehän.

Venukseen vertaaminen on toisaalta mieletöntä siinäkin mielessä, että koska venuksen kaasukehässä ei ole käytänössä lainkaan vettä, ja vetyäkin on eri yhdisteissä ilmeisesti hyvin vähän. Tämä liittynee siihen, että venuksella ei ole kunnon magneettikenttää, joten aurinkotuuli pääsee puhaltamaan kevyen vedyn pois ilmakehän yläosista. Tätäkään en väitä tuntevani tarkkaan, mutta olennaista tässä on se, että takaisinkytkennät ovat venuksen tapauksessa aivan toisenlaiset kuin maan ilmakehässä.

Hiilidioksidin lämmittävä vaikutua maapallolle ei ole keskeinen ongelma suoraan siksi, että lämpötila nousee. Pelkkä lämpötilan nousu muutamalla asteella ei vielä sinänsä ole ongelma siksi että tulisi liian kuuma, vaan siksi, että se muuttaa paikallisia ilmastoja enemmän kuin keskiarvoa. Sateet ja kuivuudet jakautuvat eri tavoin, mikä tarkoittaa että jossain päin maailmaa tulee joitain hyötyjäkin, ainakin lokaalisti. Suurempi riski on siinä, että jokin menee systeemisesti pieleen samaan tapaan kuin meni permikauden ja triaskauden taitteessa[linkki].

Nämä riskit ovat melko pieniä, mutta väite, että koska Kumiksen ja muiden mielestä on niin mukavaa että hiilidioksidipäästöjen tuottaminen on halpaa, tämä riski nyt vaan on pakko sietää, on kummallinen. Jotenkin tajuan vielä "rationaalisena" sen jenkkiläisten raamattuhihhuleiden juttuna, kun nämä nyt muutenkin ovat sitä mieltä että maapallo pitää tuhota koska lopun ajat ovat käsillä muutenkin, mutta en nyt ihan ymmärrä tätä tuhovimma noin muuten.