Korea on kiinalaisten jälkeen toiseksi vanhin itsenäinen kansakunta. Valtaosa luonnonvaroista sijaitsee nykyisen Pohjois-Korean alueella, ja se pysyikin aina 60-luvun lopulle saakka Etelää vauraampana. 1990-luvulla Etelän kansantuote asukasta kohden oli jo kolminkertainen ja tällä hetkellä arvioiden mukaan 15-kertainen.
Etelä-Korean metsät oli käytännössä täysin hävitetty 70-luvulle tultaessa, koska maa oli yksityisomistuksessa. Sen jälkeen valtion kannustuksella aloitettiin laajamittainen metsienistutus, ja nyt 2/3 maa-alasta kasvaa metsää, vaikka asukastiheys on Hollannin jälkeen maailman korkein (jätetään kaupunkivaltiot pois laskuista).
Samalla tavalla kuin Romania aikoinaan, Pohjois-Korea lopetti ulkomaankaupan tarkoituksenaan säilyttää poliittinen riippumattomuus ulkopuolisista luotottajista. Valtion omistamaan maahan liittyy yleisesti metsien alihinnoittelu ja siitä seuraa luonnollisesti korruptiota. Somalian jälkeen Pohjois-Korea onkin maailman korruptoitunein maa, koska kansan on tavalla tai toisella hankittava polttopuunsa talveksi.
Suomessahan on tänä vuonna nähty jo voi- ja kananmunapula, ja loppukesästä odotetaan sitten vielä sianlihapulaa. Kaupassa tiedostava kuluttaja on jo pitkään voinut osoittaa gaia-uskonsa rituaalia pakkaamalla ostokset kangaskasseihin. Joissain maissa muovipussien käyttöä jo verotetaan, koska kiloon muovipusseja käytetään 1,75 litraa öljyä. Kaupan oman arvion mukaan noin 80% ostaa muovipussin kassalta, ja suurin osa niistä päätyy kotien roskapusseiksi.
Uudessa tutkimuksessa laskettiin muovi-, paperi- ja kangaskassien käytön ympäristöystävällisyyttä. Ja kuten odottaa saattoi, tulokset eivät taaskaan kovin mairitelleet ympäristöpapistomme hokemia muovipussien turmiollisuudesta.
Kuten taulukko näyttää, ympäristöystävällisin ostoskassi on kestävä hdpe-muovikassi (vaateliikkeet käyttävät usein näitä) ja toiseksi ystävällisin paperikassi ja kolmanneksi perinteinen, ohut ldpe-muovikassi . Mutta, jos paperikassia käyttää kolme tai perinteistä muovikassia neljä kertaa, ne ovat yhtä ympäristöystävällisiä kuin kerran käytetty paksumuovinen ostoskassi. Kangaskassia pitää käyttää 130 kertaa vastaavaan suoritukseen. Kuten Suomen ympäristökeskus SYKE toteaakin:
Vähäisestä kokonaisvaikutuksestaan huolimatta ostoskassilla on suuri symboliarvo kertakäyttökulttuurin ilmentäjänäEli kyse on puhtaasti rituaalista - symboliarvosta. Onko meillä varaa jokaiseen rituaaliin, kyselee myös Pauli Vahtera erinomaisessa kolumnissaan.
1 kommentti:
Tämä on tärkeä näkökohta, riippumatta siitä.mitä mieltä on päämäärästä. Se, mitä tässä tuot esille on esimerkki tarkoituksenmukaisuuden puutteesta.
Lähetä kommentti