keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Naisena moskeijassa

Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu arvioi (HS) lähinnä Muslimiveljeskunnan halua sitoutua kansanvaltaiseen hallintoon:
Muslimiveljeskunnan kaltaisten maltillisten liikkeiden integroitumisella poliittisiin prosesseihin on vaikutusta ääriliikkeiden houkuttelevuuteen niin kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla. Poliittisen osallisuuden laajentaminen islamilaisten poliittisten ryhmien suuntaan vähentää siis radikalisoitumisen mielekkyyttä.
Toisaalta [islamisteilla] on taipumus menettää pahimmat särmänsä joutuessaan osallistumaan poliittisiin prosesseihin sekä kantamaan vastuuta tehdyistä päätöksistä.
Näinhän kävi Iranissa, Afganistanissa, Indonesiassa ja Turkissa...
Lähi-idän kehittymättömissä poliittisissa järjestelmissä monet islamilaiset liikkeet ovat organisoituneen poliittisen toiminnan pioneereja. Niillä on suuri kansansuosio, mutta niiden ideologia ei välttämättä kosketa kovinkaan syvällisesti nuoria, keski-ikäisiä tai keskiluokkaisia äänestäjiä.
Minkä parhaiten todistavat Gazan ja Marokkon kaltaisten pasifististen nuorten miesten intifadat...

Eilisessä Ylen nettikeskustelussa Jussi Lähde arvioi, että "sananvapaus kuuluu vain niille, jotka kirjoittavat omalla nimellään". Tästä suora seuraus on se, että Ainin tapaiset ihmiset saavat kirjoitella sadoille tuhansille Hesarin lukijoille, joilla ei ole aikaa ja halua syvällisesti perehtyä aiheeseen, kun taas poliittiseen liturgiaan epäilevämmin suhtautuvat saisivat naisen aseman moskeijassa - hiljaa verhon takana.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Omalla nimellään ei kannata kirjoittaa. Poikkeuksia tulee mieleen vain kaksi: olet eläkkeellä tai haluat politiikkaan. Muuten ei kannata.

Anonyymi kirjoitti...

+ tietysti se tilanne, että kirjoittaa työkseen. Mutta harrastelijapohjalta ei kannata liikaa innostua esittelemään näkemyksiään.

Kumitonttu kirjoitti...

Kiitos Sammakieli kommenteista. Kuten totesit, kommentin painoarvo ei riipu henkilön asemasta vaan kommentin perusteluista. Tämä on hyvä esimerkki "keisarilla ei ole vaatteita" -käsitteen sisällöstä.