Essealaiset olivat oman aikansa uskonpuhdistajia ja vaativat lain kirjaimellista noudattamista. Heidän aseellisia vastarintamiehiään kutsuttiin selooteiksi, joka on Uudessa Testamentissa suomennettu "kiivailijaksi". Selootit olivat juutalaisuudessa kummajaisia luostarilaitoksineen ja erämaassa vietettyine askeettisine hiljentymisineen. Kaikki luostariin saapuneet luovuttivat omaisuutensa yhteiseen käyttöön, ja UT mainitseekin Juudaksen opetuslapsien rahastonhoitajaksi (Joh 12:6).
Uusi Testamentti nimeää Simonin "kiivailijaksi" (Luuk 6:12). Samoin Simon Pietari, joka tarttui Jeesusta vangittaessa miekkaansa, lienee kuulunut seloottien ns. tikarimiehiin, sicarreihin. Tätä tukee Talmudin maininta rabbi Johanan Ben Zakkain veljenpojasta, jota kutsutaan tikarimieheksi ja Jerusalemin Baryonimin johtajaksi. Baryonim oli monikkomuoto autiomaasta, jossa askeettiset seloottimunkit elivät "huutavina ääninä erämaassa". Kun Jeesus kutsuu Simonia "Joonan pojaksi" nimetessään hänet seurakuntansa kallioksi ilman mitään sen kummempaa selitystä tai viitettä mihin sillä viitataan, asian voi ymmärtää käännösvirheenä. Jeesus ei kutsunut Simonia Bar-Jonaksi (Joonan pojaksi) vaan Baryonimiksi (erakoksi).
Paavaliakin piti roomalainen sotilas erehdyksessä erakkona (Ap.t 21:38), joka johdatti seuraajansa autiomaahan. Sepeteuksen pojat Jaakob ja Johannes saavat lisänimen "ukkosenjylinän pojat". Sanavalinta on aivan irrallinen, jos sillä ei haluta viitata kiivaaseen luonteeseen. Ja Simon Pietarin veli Andreas voisi olla selootti, jos kerran veljensäkin ja samoissa piireissä pyörivät. Ja jos Jeesus oli, niin kaipa hänenkin veljensä Jaakob sitten oli.
Väistämätön kysymys kuuluukin, miksi ja mitä Uuden Testamentin kirjoittajat halusivat salata. Qumranin kirjakääröjen löytymisen jälkeen essealaisten yhteys selotismiin on paljastunut. Nyt tiedämme, minkälaisesta uskonnollisesta miljööstä Jeesus tuli ja mitä hän opetti. Sivutuotteena voimme ymmärtää myös useiden opetusten taustat, kuten Vuorisaarnan alussa mainitut "hengessä köyhät". Mitä se tarkoittaa ja keitä he olivat? Qumranin seurakunta kutsui itseään Köyhien seurakunnaksi. He hylkäsivät maallisen hyvän ja omistautuivat Hengelle. Seurakunnan jäsenet nimittivät toisiaan "hengessä köyhiksi". Vuorisaarnan aluksi julistetaan siis autuaiksi juuri heidät itsensä. Sen jälkeen julistetaan autuaiksi murheelliset, kärsivälliset ja muut vähemmän kuuliaisesti Mooseksen lakia noudattavat.
Käytin tässä muistini apuna Johannes Lehmannin kirjaa Raportti Jeesuksesta. Erityisesti uskossaan vahvojen eli hengessä köyhien tulisi lukea se.
2 kommenttia:
Pietarin isän nimi oli Johannes.
Toisaalta Joona voi viitata Vanhan testamentin Joonaan ja se on hepreaksi kyyhkynen, mikä voisi viitata Pyhään henkeen.
Ongelma on siinä, että yhdessä Uuden Testamentin kaikkein keskeisimmässä kohdassa - aivan ilman mitään selitystä - todetaan hänen olleen "Jonaan poika". Oliko hänen isänsä nimellä joku merkitys seurakunnan perustamista ajatellen vai miksi se piti mainita?
Nykyisin tiedämme missä ympäristössä essealaiset elivät vuoden 70 jälkeen. Nykyisin tiedämme myös, kiitos Qumranin kääröjen, mitä he opettivat. Ja kun tiedämme kirjoitukset käännetyn uusille kielille, olisi peräti kummallista jos niihin ei olisi eksynyt edes yhden yhtä käännösvirhettä.
Lähetä kommentti