maanantai 6. kesäkuuta 2022

Yhteenveto Ukrainan sodan syistä

Kaikki sodat ovat aina ryöstöretkiä. Kouluhistoriassa ei juuri edes peitelty sotien todellisia motiiveja. Uskonnon varjolla valloitettiin uusia maita, ja olihan voitokkaalla sotapäälliköllä tietenkin parempi jumala kuin hävinneellä. Jopa lähihistorian suurin sota perustui Hitlerin ajatukseen, että on halvempaa orjuuttaa itä-Euroopan slaavit kuin sotia Englannin kanssa muilla mantereilla siirtomaista.

Pääsääntöön on tietenkin olemassa myös poikkeuksia. Merkittävimmät poikkeudet sattuvat meidän elinajallemme, kuten mm. Vietnamin, Grenadan ja Afganistanin sodat. Näissä keskeinen ero muodostuu George Kennanin kehittämästä "kommunismin patoamisen" -periaatteesta. Vaikka Stalin lähti ryöstämään Suomea, länsimaiden järkytys oli aitoa - eihän Molotov-Ribbentropin -sopimuksesta ollut tietoa.

Kun 2022 helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, olin ihmeissäni. Mitä ryöstettävää persaukisella ja korruption riivaamalla Ukrainalla on luonnonvaroissaan rypevälle Venäjälle? Mediassa syyksi keskittiin välittömästi USA:n viime sotien tapaan poliittiset perusteet: siinä missä USA vei demokratiaa Afganistaniin niin Venäjän täytyy loogisesti vastustaa demokratiaa Ukrainassa.

Jos sivilikit sallivat ukrainalaisten vaurastua demokraattisessa Ukrainassa, seuraavaksi venäläiset vaativat demokratiaa ja vaurastumista. Tämä käsite demokratian ja vaurauden keskinäisestä yhteydestä perustuu kylmän sodan aikaiseen ajattelutapaan, jossa selvästikin sosialistiset maat menestyivät huonommin kuin demokraattiset maat. Ajattelutapaa kutsutaan liberaaliksi demokratiaksi, jolla tavoitellaan liberaalia hegemoniaa.

AVOIN SUHDE - LAILLISTA PETTÄMISTÄ

Liberaalissa hegemoniassa Yhdysvallat päättää yksinapaisesti maailman asioista ja tarvittaessa vaihtaa vallan niskuroivissa maissa - onhan sillä aivan ylivoimainen sotilaallinen suorituskyky perinteisissä aseissa. Liberaalit demokratiat eivät sodi keskenään, koska ne ovat liittolaisia ja Yhdysvaltain ydinaseen suojassa pahoilta kiinalaisilta, venäläisiltä, Pohjois-Korealta ja Iranilta. Demokratia on siis ottanut rauhan sanoman (pasifismi) nykyvasemmistossa.

Ennen sotaa en tiennyt Ukrainasta yhtään mitään, koska oli mielenkiintoisempiakin asioita mietittävänä. Sodan sytyttyä perehdyin mm. John Mersheimerin ajatuksiin, joista tärkein on "eksistentiaalinen uhka", jota Venäjä pelkää Yhdysvaltain suunnalta. Pyrkihän Neuvostoliitto Yhdysvaltain johtaman NATO:n jäseneksi auttaakseen Euroopan puolustamisessa islamilaiselta terrorilta, mutta USA torjui yhteistyön.

Kun Neuvostoliitto tunnusti yhdistyneen Saksan, Yhdysvallat lupasi, että NATO ei laajene itäänpäin. USA petti lupauksensa.

Kun NATO pommitti 1999 Jugoslaviaa, Venäjä junaili rauhan Milosevicin kanssa sillä ehdolla, että Venäjä ottaa NATO:n sijaan johtaakseen rauhanturvajoukot. USA petti lupauksensa.

Lopullisesti Putinin heitti kovan linjan sivilikiksi, kun hän seurasi pääministerinä presidentti Medvedevin kotimatkaa Obaman luota Washingtonista, jossa he lounastivat Mäkkärillä rennosti t-paidoissaan. Heti kun kone nousi ilmaan, FBI pidätti kymmenen venäläistä agenttia, koska se oli saanut myyrän Venäjän tiedustelun terävimpään ulkomaantiedustelun kärkeen. Agentti Putinille tämä ei edes ollut kaikkien nöyryytysten nöyryytys.

USA teki Putinille tarjouksen, josta hän ei voinut kieltäytyä: esitettiin vankien vaihtoa. Venäläiset joutuivat luopumaan pahimmasta petturistaan Sergei Skripalista. Tämä oli nöyryytysten nöyryytys ja siitä Skripal joutui maksamaan hengellään.

2000 MUULIA

Yhdysvaltain demokraatit olivat jo tottuneet ideologiansa, liberaalin demokratian, voittokulkuun. Edes republikaanit eivät enää vastustaneet sitä, vaikka perinteisesti oikeisto vierastaa sotimista ja keskittyy puolustautumaan (isolation). Trump oli ensimmäinen presidentti, joka ei aloittanut uusia sotia ja joka uhkasi vetäytyä NATO:sta, jos muut jäsenet eivät kata jäsenmaksujaan.

Demokraateille (ja republikaanien johdolle) oli valtava yllätys, että Trump voitti 2016. Hillaryn johdolla demokraatit ilmiantoivat FBI:lle Putinin muka vaikuttaneen vaaleihin ja veljeilevän Trumpin kanssa. Media rummutti väitettä viisi vuotta, kunnes se vihdoin tänä vuonna todettiin aiheettomaksi. Hillarya saattaa tosin odottaa pääsy käräjille, koska väärän tiedon antaminen FBI:lle on petos.

Vuoden 2020 vaaleja demokraatit eivät aikoneet hävitä. Dinesh D-Souzan dokumentissa 2000Mules kuvataan, miten demokraatit huijauksensa toteuttivat. Tämän jälkeen demokraattien kosto Putinille jäi vain odottamaan sopivaa tilaisuuttaan. 

KUITATAANPA VELAT INFLAATIOLLA

Mearsheimerin väite siis oli, että Kreml ei luottanut Washingtoniin, joka uhkasi sen olemassaoloa. Joe Biden on julkisesti todennutkin, että Putinista pitää päästä eroon. Muut ydinasevaltiot (Kiina, Intia, Pakistan, Ranska, Englanti, Pohjois-Korea ja Iran) ovat suhtautuneet huomattavasti maltillisemmin. He ymmärtävät, että USA voi yrittää vallanvaihtoa kaikissa itselleen hankalissa maissa. Venäjän valtionpankin varojen jäädytys pakottaa nämä valtiot yhteistyöhön ja murentamaan USA:n dollarin valta-aseman raaka-ainekaupassa.

Kiina on jo kehittänyt kultakantaan nojaavan digitaalisen juanin, jonka se toivoo ainakin BRICS-maiden (Brazil, Russia, India, China, South-Africa) osalta korvaavan raaka-ainekaupassa petrodollarin. Ulkopuolisista ainakin Saudi-Arabia on jo ilmoittanut hyväksyvänsä sen kaupankäyntiin. Päätöksellä on valtava merkitys dollarin asemaan ns. varantovaluuttana. 

Aiemmin Saudit saivat öljystään dollareita, jotka he sijoittivat Yhdysvaltain velkakirjamarkkinoille. Se taas antoi USA:lle loputtoman tulonlähteen velkaantua. Tämän takia Kiina sitoo digitaalisen juaninsa  kultaan ja muihin raaka-aineisiin. Se ei anna toista kertaa amerikkalaisten inflatoida omia sijoituksiaan arvottomiksi.

KAASUA, AGENTTI PUTIN

Ukrainalla on maailman toiseksi suurimmat tunnetut kaasuvarat Norjan ja Venäjän jälkeen. Vuonna 2013 Ukraina solmi Shellin kanssa sopimuksen varantojen hyödyntämisestä, koska Ukrainalla ei siihen riittänyt osaamista. Ukrainan Venäjä-myönteinen presidentti Viktor Janukovits syrjäytettiin 2014 Amerikan tukemassa ns. värivallankumouksessa. Azovin pataljoona oli auttamassa kapinallisia. Joe Bidenin poika Hunter Biden oli mukana prosessissa, jolla amerikkalaiset Chevron ja Exxon ostivat itselleen porausluvat.

Venäjä oli vuosikymmeniä rakentanut yhdessä Euroopan vihreiden kanssa Saksaa, Italiaa ja monia muita omasta kaasustaan riippuvaiseksi pystyttämällä valtavan öljy- ja kaasuputkiverkoston. Yksin Nordstream 1 ja 2 maksoivat kumpikin 10 miljardia euroa. Koska Vihreät vihasivat ydinvoimaa ja lähtökohtaisesti luottivat enemmän Neuvosto-Venäjään kuin Yhdysvaltoihin, maakaasu oli luonnollinen valinta.

Ukrainan itsenäistyminen ja sen omimen kaasukenttien löytäminen ajoi Venäjän uuteen tilanteeseen. Oli vaara että se menettää lähes monopoliasemansa EU:n kaasuntoimittajana ja menettää kalliilla ansaittuja vientituloja sekä markkinaosuuden pienentymisenä että myöskin kilpailun laskiessa hintaa. Ennen kaikkea se menettää kykynsä kiristää Eurooppaa energiatoimituksillaan.

Mearsheimerin sanoin, Venäjä koki että sen olemassaolo on uhattuna (existential threat). Tosin ei NATO:n kautta kuten Mearsheimer antoi ymmärtää, vaan sen talouden perusteet olivat uhattuina. Putin on kuin toimitusjohtaja valtavassa öljy-yhtiössä, jolla on käytössään ydinaseet. Gazprom tiesi, että se ei luovu asemastaan Neuvostoliiton maaperällä oleviin kaasukenttiin länsimaisten öljy-yhtiöiden hyväksi.

Kuten yllä olevasta kuvasta huomaa, Venäjän joukot ovat nyt siellä, missä ovat kaasukentät. Vaikka Venäjä ei ikinä niitä alkaisi hyödyntämään, se estää myös Ukrainaa ja sen mahdollista länsimielistä hallintoa hyödyntämästä niitä.