Party for Freedomin sivuilla oli hyvä artikkeli, jonka suomensin alle.
Sotien jälkeen syntynyt ja yhä edelleen elävä myytti siitä, että fascismi
olisi oikeistolainen liike ja että nykyiset oikeistolaiset ovat
puolifascisteja, jotka vain odottavat pienintä mahdollista tekosyytä pukeakseen
päälleen ruskeat paitansa ja maihinnoususaappansa alkaakseen hakata ihmisiä, on
suurimpia poliittisia harhaluuloja. Poliittinen vasemmisto käyttää tätä myyttiä
lyömäaseenaan nuijiessaan hiljaisiksi vastustajansa: maahanmuuttoa ja
monikulttuurisuutta vastustavat ja länsimaisen elämäntavan puolustajat, joita
haukutaan rasisteiksi, fasisteiksi ja/tai natseiksi.
Tässä artikkelissa osoitetaan, että fascismi on vasemmistolainen ideologia,
tarkalleen ottaen oikeisto-sosialistinen, eikä sillä ole mitään tekemistä
poliittisen oikeistolaisuuden tai ”äärioikeistolaisuuden” kanssa. Kirjoituksen
lopussa on muutamia viitteitä ja suosituksia jatkolukemista varten.
Poliittisen vasemmiston ja oikeiston
taustasta
Käsitteet
“oikeisto” ja “vasemmisto” juontavat juurensa Ranskan suureen vallankumoukseen
1789-99 [1]. Valtaa pitäneet ja olemassa olevan tilanteen säilyttämistä
puolustavat istuivat salin oikealla puolella ja muutosta kannattaneet
vasemmalla. He vastustivat nykytilanteen säilymistä ja kannattivat
”ihmisoikeuksia”.
Siitä lähtien nuo mielivaltaiset termit ovat vaikuttaneet käytännön
politiikkaan, ja yhä edelleen Suomessakin työväenpuolueet istuvat vasemmalla ja
elinkeinoelämän etuja ajavat oikealla.
Mitä fascismi on?
Lyhyesti sanottuna fascismi [2] on totalitaarinen yhden puolueen johtama valtio,
joka kannattaa sosialismin ihanteita mutta sallii jossain määrin
yksityisomistuksen ja –yrittäjyyden tiukasti virkamiesten valvomana, ja joka
uskoo kansallisuusaatteeseen yhteiskunnan eri tahoja yhteen sitovana voimana.
Tunnetuin fascistinen valtio on luonnollisesti kansallissosialistinen Saksa
1930-luvulla ennen Toista maailmansotaa.
Mitä on marxismi?
Marxilaisuus [3] on sanut nimensä Karl Marxin mukaan. Hän loi talousteorian,
jonka mukaan työläinen omistaa työpanoksensa (toisin kuin kapitalisti, joka
hänet on palkannut) ja jonka mukaan yksityisomistus pitää sosialisoida
yhteisomistukseen. Tämä johtaa kommunismiin, jossa yksi totalitaarinen (eli
kaikkea hallitseva) puolue johtaa maata – aivan kuten
kansallissosialismissakin. Ainoa merkittävä ero on siinä, että kommunismissa
vallitsee keskusjohtoinen talouspolitiikka ja ne kannattavat internationalismia
eli kaikkien maiden työläisten yhdistymistä (solidaarisuus). Kommunisteja voi
kutsua ”ylikansallisiksi sosialisteiksi” erona ”kansallissosialisteista”.
Eikö fascismi ole äärioikeistolaisuutta?
Ennen Toista maailmansotaa fascismi nautti laajaa arvostusta sosialistien
joukossa. Aikansa lupaavimpana fascistina pidettiin yleisesti italialaista
Benito Mussolinia. Mussolini oli Italian sosialistipuolueen näkyvin hahmo ja
sen sanomalehden ”L’Avanti” päätoimittaja. Mussolinin eroon sosialisteista
johti Italian osallistuminen Ensimmäiseen maailmansotaan ja Mussolini perusti
oman lehtensä ”Il Popolo D-Italia” eli ”Italian kansa”. Nykyvasemmiston tapaan
hän vastusti porvareita, parlamentarismia ja kapitalismia. Hänen Fascistinen
julistuksensa rakentui sosialismin oppien varaan:
·
Kaikkien ase- ja räjähdysainetehtaiden
kansallistaminen
·
Progressiivinen pääomaverotus tavoitteena
sosialisointi
·
Uskonnollisten yhteisöjen omaisuuden pakkolunastus
ja seurakuntien lopettaminen, joiden varallisuus jaetaan köyhille
·
Neuvostojen perustaminen työvoimaa,
teollisuutta, kuljetusalaa, terveydenhuoltoa, tiedonvälitystä jne. varten.
Neuvostot muodostavat lainsäädäntövaltaa omaavan, keskitetyn kattojärjestön
ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa.
·
Minimipalkka
·
Työntekijöiden
edustus elinkeinoelämän johdossa. [4]
Oswald Mosley oli myös tunnettu sosialisti ennen ryhtymistään Britannian
johtavaksi fascistiksi. Mosleyn suhteet isäänsä, tunnettuun konservatiiviin, katkesivat
hänen ryhdyttyään sosialistiksi:
”Suhteeni isääni pysyivät hyvinä kunnes liityin Labouriin vuonna 1924.
Kaikki tyyneys väliltämme räjähti kun ryhdyin hänen mielestään palvelemaan
paholaista sosialistina.” [5]
Mosley pääsi parlamenttiin konservatiivipuolueen eli Toryn listoilta, ja
siksi häntä pidetään ”äärioikeistolaisena”. Kuten hän muistelmissaan tunnustaa,
hän liittyi konservatiiveihin päästääkseen läpi helpommin. Pian
kansanedustajaksi päästyään hän loikkasi Labouriin ja jatkoi sosialistista julistustaan:
”Niinä aikoina pidin yliopistoissa paljon puheita ja uskoakseni tein
ensimmäisen sosialismiin siirtymiseksi aloitteen, joka sai 20 ääntä ja erään
toisen hävisimme vain neljällä.” [6]
Mosley kuului Fabianilaisiin sosialisteihin [7] ja hänen nimensä näkyy
liikkeen vuosikertomuksissa. Hän tunsi London School of economicsin perustajat,
jotka kuuluivat järjestöön nimeltä The Fabian Society. Näiden kahden tunnetun
fascistin kytkökset sosialismiin esiteltyäni voimme tarkastella vielä
kolmattakin.
Hitler oli sosialisti [8]
Hitleriä pidetään “äärioikeiston” ruumiillistumana, ja kuten Mussolini tai
Mosley niin myös Hitler edusti sosialistien oikeata laitaa. Samalla tavalla
nykyään puhutaan SDP:n oikeasta tai vasemmasta siivestä. Pohjimmiltaan
marxilaisuus edustaa työväenliikkeen vasenta laitaa ja fascismi oikeaa.
2010-luvun sosialistit eivät halua tunnustaa, että fascismi perustuu
sosialismiin. Fascismin kutsuminen oikeistolaiseksi ideologiaksi on syvälle
juurtunut yleiseen kielenkäytöön ja on yksi nykyajan suurimmista valheista.
Vaikka Hitlerin puolueen (Saksan työläisten kansallis-sosialistinen puolue –
Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei) nimessäkin mainitaan
sosialismi, nykyajan sosialistit väittävät sen olevan väärinkäsitys
ymmärtämättä, että fascismi edustaa sosialismin ”äärioikeistoa”. Natseissa oli
erilaisia sosialisteja äärivasemmalta maltillisiin. Toki moni sosialisti tänä päivänä
tietää, että natsit olivat sosialisteja, mutta eivät voi sitä julkisesti
myöntää. Hitler itse tunnusti olevansa “äärioikeistolainen” sosialisti:
“Meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä bolsevistien kanssa. Molemmat
uskomme aitoon vallankumoukseen, johon Venäjällä uskotaan kaikkialla muualla
paitsi juutalaisten sosialistien keskuudessa. Olen aina käskenyt ottamaan
jäseniksemme kaikki entiset kommunistit. Sosiaalidemokraatteja ja
ammattiyhdistysten johtajia en usko koskaan voitavan saada
kansallissosialisteiksi, mutta kommunistista saa aina.” [10]
”Miksi on tärkeää pitää tiukkaa kuria ja järjestystä? Yksityisomistus ei
minua haittaa. Tärkeintä on se, että valtio Puolueen kautta päättää asioista.
Omistaminen on toissijaista – minun sosialismini on syvällisempää kuin se.
Siinä yksilö yhdistyy osaksi kansallisvaltiota. Miksi ottaa pankkien ja
tuotantolaitosten johtaminen harteillemme? Me sosialisoimme yksilöt.” [11]
Sosialistien mielestä Hitler ei voinut olla vasemmistolainen, koska kansallissosialismissa
ei tunnettu tuotantovälineiden yhteisomistusta. Väite on tosiasiassa
virheellinen, koska Puolue valtuutti virkamiehet valvomaan elinkeinoelämää ja
puuttumaan yksittäisten yritysten toimintaan hyvinkin yksityiskohtaisesti
tarvittaessa. Virkamiehet päättivät, keitä yritykset saavat tai eivät saa
palkata. Jos yritys ei pysynyt sille annetuissa puitteissa, se otettiin valtion
haltuun. Leonard Peikoff [11] paljastaa nykysosialistien väitteiden onttouden:
”Natsit eivät vaatineet tuotantovälineiden sosialisointia toisin kuin
kommunistit. Sen sijaan he vaativat julkishallinnolle oikeutta valvoa ja johtaa
talouselämää. Heidän mielestään omistaminen on toissijaista ja se, mikä on
tärkeää on VALVONTA. Kansalaisten yksityisomistukseen ei puututtu niin kauan
kuin valtio sai päättää omaisuuden käytöstä.”
Natsien juutalaisviha oli yleistä tuon ajan sosialisteille. Marxilaisuus on
leimallisesti antisemitistinen ideologia. Nuoren Hitlerin ajattelua ohjasivat
Saksan sosialistien vahvat antisemitistiset julistukset. Yhä edelleen
vasemmistopiireissä juutalaismyönteisyys ja valkoisen miehen ylivalta ovat
herkkiä puheenaiheita. Se on yksi syy, miksi sosialistit tukevat islamia.
Sosialismissa on kautta aikain nähty jotkut ihmisryhmät arvottomina, kuten
neuvostososialistit tuhosivat ukrainalaisia ja puolalaisia Katynin metsässä,
kansallissosialistit juutalaisia, Punaiset Khmerit, Vietkong ja maolaiset omia
vastustajiaan. Jonah Goldberg toteaa:
”Vasemmistossa puhutaan valkoisen miehen taakasta samalla tavalla kuin
kansallissosialistit puhuivat pyrkimyksistään vapautua juutalaisten
ylivallasta.”
Viimeisen sadan vuoden aikana verilöylyjen taustalta löytyy aina jonkin sortin
sosialismia: bolsevistien gulagit, natsien keskitysleirit, maolaisten Suuri
harppaus, punaiset khmerit Kamputseassa, Vietnamin vietkong, Ku Klux Klan
1800-luvun Amerikassa ja niin edelleen.
Sosialismi ja fascismi eivät ole niinkään toistensa vastakohdat vaan
toistensa pahimmat kilpakumppanit. Kahden toisensa tuntevan ihmisen keskinäinen
vihanpito on voimakkaampaa kuin kahden toisilleen tuntemattoman, joilla ei ole
mitään yhteistä. Sosialismilla ja fascismilla on – sama ideologinen alkuperä ja
osin yhteinen äänestäjäkunta. Fascismin vaiettu tausta on aikamme suurimpia
virhetulkintoja. Nykyaikainen fascismi on kuitenkin todellinen uhka ihmisten
vapaudelle.
Yhteiskunta ei ole vakaa vaan jatkuvassa muutoksessa. Nykyaikainen fascismi
ei kerää sokeasti johtajiaan seuraavia kannattajia vaan niitä, jotka
kuvittelevat omaavansa oikeuden päättää päivittäisestä elämästämme. Ei ole
sattumaa, että nykyajan sosialistien ajatushautomot ovat jatkuvasti kasvavan
sääntelyn ja valvonnan taustalla. Ns. ”hyvinvointivaltio” valvoo elämäämme
paljon yksityiskohtaisemmin kuin mitä varhaiset fascistit olisivat ikinä
uskaltaneet edes unelmoida. ”Poliittinen korrektius” on niin laajalle
levinnyttä, että se hallitsee elämämme kaikkia osa-alueita: mitä luemme, mitä
kuulemme uutisista, väärät sanavalinnat ja teot oikeuttavat työsuhteen
päättämiseen ja jopa sakkoihin tai vankeuteen – siis pelkät puheet tai
kirjoitukset! Eikä oikeudessa totuus käy puolustuksesta.
Poliittista korrektiutta vaativat radikaalit sosialistit ovat onnistuneet
hienosti saadessaan ihmiset uskomaan, että juuri he puolustavat yksilönvapautta
ja taistelevat fascismia vastaan. Tosiasiassa asia on juuri päinvastoin.
Fabianilaisten sosialistien symboli oli susi lampaan taljassa, eikä sen valinta
varmasti ollut sattumaa, koska he tiesivät joutuvansa piilottamaan todellisen
päämääränsä.
Tässä kirjoituksessa on käsitelty lyhyesti fascismia ja sosialismia
yhdistäviä tekijöitä. Päämääräni ei kuitenkaan ole puhtaasti akateeminen. Jos
haluamme vapaamman yhteiskunnan, meidän on pystyttävä vastustamaan fascismia ja
jotta se onnistuu, meidän on kyettävä tunnistamaan nykyajan fascistit –
hyvinvointivaltiota ajavat sosialistit, radikaali vasemmisto ja kaikki ne,
jotka kannattavat poliittisen korrektiuden nimissä sananvapauden rajoitamista.
Suosittelen lukemaan:
Viitteet:
- French Revolution ~ http://en.wikipedia.org/wiki/French_Revolution
- Fascism ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Fascism
- Marxism ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Marxism
- Modern leftism as recycled Fascism ~ John
J. Ray (http://jonjayray.tripod.com/musso.html)
- My Life ~ Oswald
Mosley.
- Ks edellinen
- Fabian Society Annual
Report 1929-31.
- Hitler was a Socialist, John J. Ray (http://jonjayray.tripod.com/hitler.html)
- Hitler Speaks ~ T.
Butterworth
- Ks edellinen
- Ks edellinen