perjantai 18. tammikuuta 2019

Sanna Marin kansalaisuuden menetyksestä

Vuonna 2014 SDP:n puheenjohtajan tehtävää hoitava Sanna Marin kirjoitti Twitterissä:
”Mitä jos veropakolaisuudesta/veronkierrosta seuraisi kansalaisuuden menetys tai muu vastaava rangaistus.”




Kommentoin itse tuota tuoreeltaan vain joitain kuukausia ennen kuin hallitus kutsui maahan yli 30.000 aivokirurgia ja vuori-insinööriä. Nyt neljä vuotta myöhemmin on paljastunut, että Suomi on myöntänyt poskettoman avokätisesti kansalaisuuksia siirtolaisille, jotka ovat kunnostautuneet joukkoraiskauksissa ja - kuten ennen sanottiin - irtolaisuudessa. Ennen irtolaiset rekisteröitiin ja tarvittaessa vangittiin yleisen yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi. Vasta nyt poliitikot edes pohtivat, voiko joukkoraiskauksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisuudenn omaavilta muslimeilta perua Suomen kansalaisuuden, ja arvaan että poliittista halua ei löydy.

Tällä viikolla julkaistiin video, jossa Sanna Marin "ei halua lisää siirtolaisia Suomeen", vaikka eduskuntavaaleissa 2015 hän vaati, että
”Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.”
Kuten edesmennyt kommentaattori Kari totesi, parasta Suomelle olisi, jos demareilta vietäisiin äänioikeus.

lauantai 5. tammikuuta 2019

Minusta tuli feministi

Lasitalon Totuus julkaisee kirjoituksen (Minusta tuli feministi, kun äitini yritettiin raiskata), joka on vapaana toimittajana esiintyvän Kimmo Laakson lyhyt omaelämäkerta. Kirjoitus on lapsellinen ja sortuu kaikkein yleisimpään argumentointivirheeseen (hätäinen yleistys), eli omat kokemukset muuttuvat objektiivisiksi totuuksiksi. Tässä tapauksessa pienen pojan mielen myllännyt tapahtuma vuosikymmeniä myöhemmin purkautui vallitsevan ideologian (feminismi) myötäkarvaan silittämiseksi ja oman aseman ja agendan pönkittämiseksi. Laakso kirjoittaa:
VUONNA 1980, kun äitini yritettiin raiskata, olin kuusivuotias. Se tapahtui omakotialueelle johtavalla hiljaisella kävelytiellä.

Kun kuljin tapauksen jälkeen äidin kanssa lähikauppaan, kuulin toisinaan miesten viheltelevän äitini perään. Silloin keräsin rohkeutta, menin ja haukuin viheltelijät. Olin varma, että joku heistä on hän.

Lapsen mieleni kehitti jonkinlaisen pakkomielteen äitini ahdistelijan löytämisestä. En pystynyt ymmärtämään, miksi hän sai kulkea vapaana.



Samana vuonna kun Laakson äiti joutui seksuaalisen häirinnän kohteeksi, myös minun äitini joutui. Olin vanhempieni kanssa Egyptissä ja kiipesimme Kheopsin pyramidiin. Äitini takana kulkenut arabi alkoi kouria, ja siten minusta islamvastainen. En sen jälkeen ole nähnyt islamissa yhtä ainutta hyvää puolta. En edelleenkään keksi mitään syytä, miksi kukaan tyttöjen ja naisten kunnioittavaa kohtelua kannattava ihminen kannattaa islamia tai muslimien maahanmuuttoa Suomeen. 40 vuodessa Egypti ei kehittynyt parempaan suuntaan.

perjantai 4. tammikuuta 2019

Muistoja Pohjolasta

Lasipalatsin Pravdan entinen kommunisti nykyinen kolumnisti Yrjö Rautio kirjoittaa (linkki):
TERÄVÄSILMÄISIMMÄT kokoomuslaiset näkivät jo ennen natsien valtaannousua, että natsismi ja neuvostokommunismi olivat likimain samaa aatetta (Vasarahammerin kommentti). Maltillisen siiven äänenkannattaja Karjala-lehti kirjoitti vuonna 1932:

”Äärimmäisyydet koskettavat toisiaan. (…) Kansallissosialistinen valtio muistuttaa suuresti kommunistista sellaisena kuin se ilmenee Venäjällä. (…) Kansallissosialismi on eräänlainen uskonto – kuten kommunismikin. Kansallissosialistien jumala on valtio ja yksinomaan se, jonka rinnalla älköön muita jumalia palveltako.”



Nyt täytyy piirtää ruksi seinään, kun marxisti vanhoilla päivillään tunnustaa asian. Hattu päästä, hiljaiseksi vetää.



Kirjassaan "Jumalten keinu" Ilkka Pyysiäinen kertoo, että teistisen maailmankuvan omaavan ihmisen kognitiivinen toiminta eroaa ateistisen vastaavasta. Mikäli väite on oikea, ateistin käännyttäminen on yhtä turhaa kuin on uskonnollisen ihmisen käännyttäminen ateistiksi.

Kuvitellaan tilanne, jossa harras uskovainen käännyttää ateistia kertoen, että kuoleman jälkeen kaikki kärsimys loppuu ja ihmiset saavat kaiken haluamansa kuin hyvinvointivaltion kultavuosina. Naiset ovat tasa-arvoisia, mutta kumma kyllä seksiä ei ole tarjolla...

Kuvitellaan tilanne, jossa imaami käännyttää ateistia todeten, että hänellä on jumalallinen oikeutus katkaista kaikkien vääräuskoisten kaulat. Kuinka todennäköistä on, että vääräuskoinen kääntyy muslimiksi?

Kuvitellaan tilanne, jossa maallistunut suomalainen batiikkinoita kertoo muslimimiehelle, että Suomessa naiset voivat päättää miesten verovarojen käytöstä työllistääkseen itsensä julkiselle sektorille. Ja että jumalan käskyt eivät sido ihmisiä, vaan ovat alisteisia maallisille laille. Kuinka luultavaa on, että muslimimies luovuttaa kaikki etuoikeutensa vääräuskoiselle naiselle?

Mikä saa suomalaiset vasemmistolaiset naiset kuvittelemaan, että mikään rahamäärä kotoutukseen saisi vallantäyteydestä nauttivat muslimimiehet luopumaan etuoikeuksistaan vääräuskoisia naisia kohtaan? Olisi tärkeää kyseenalaistaa, miten paljon sekulaarit batiikkinoidat saavat törsätä verovaroja toivottomaan urakkaansa.