torstai 27. syyskuuta 2012

Paluu kivihiilikaudelle

Tämä Bloombergin uutinen on hykerryttävän hauska, että käännän sen tänne pääpiirteissään. Eurooppalainen päästöoikeusjärjestelmä ei toimi eikä tule toimimaan. Jos päästökauppajärjestelmä toimisi, hiilen käyttö energialähteenä ei mitenkään voisi kasvaa. Koko päästökauppavero on aiheuttanut ainoastaan eurooppalaisen perusteollisuuden kilpailukyvyn rapistumisen ja kotitalouksien talousahdingon sekä energianhinnan suorana nousuna että sen välillisinä kustannusvaikutuksina elinkeinoelämälle.

Ihan siis rautalangasta: jos päästökaupan tarkoitus on alentaa globaaleja hiilidioksidipäästöjä, järjestelmä ei ole toiminut - eikä tule toimimaankaan. Jos sen tarkoitus on alentaa eurooppalaisia päästöjä, järjestelmä ei ole toiminut, vaikka energian kysyntä onkin osin siitä aiheutuneen taantuman takia laskenut. Jos päästökaupan tarkoitus on ollut kerätä veroja jaettavaksi niitä työllistämistukirahoina erilaisille järjestöille, niin järjestelmä on toiminut. Alla käännös tuosta Bloombergin uutisesta:

Eurooppa tuottaa energiaa kivihiilestä enemmän kuin koskaan edellisen ennätysvuoden ollessa 2006. Käytön kasvun taustalla ovat amerikkalaisten kivihiilen tuottajien tekemät 26%:n hinnan laskut. Amerikkalaiset tuottavat 32% omasta energiastaan liuskekaasulla (2011 23%), jota eurooppalaiset ympäristöjärjestöt raivoisasti vastustavat. Hiilen osuus on tippunut 41%:sta 32%iin, ja amerikkalaista hiiltä sitten suorastaan tulvii Eurooppaan, ja maakaasuvoimalat sulkevat oviaan kannattamattomina.

Kivihiilen käyttö Euroopassa kasvoi 3,3% samalla kun maakaasun laski 2,1%. Kivihiiltä pidetään energiantuotannossa ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen kannalta kaikkein huonoimpana vaihtoehtona. Sen polttaminen tuottaa hilidioksidia kaksi kertaa enemmän kuin maakaasun. Eurooppalaiset energiayhtiöt investoivat vajaat puoli miljardia euroa uusiin edullisempiin hiilivoimaloihin, joiden kapasitetti kasvaa 35%:n vuosivauhtia. Hiilen osuus koko maailman energiantuotannosta on korkein yli 40 vuoteen, ja sen kysyntä kasvaa kaikkein nopeimmin fossiilisista polttoaineista.

Saksa sulkee joka neljännen kaasuvoimalansa kahden vuoden sisään. Maan parhaiten tuottava energiayhtiö on kasvattanut hiilen osuutta energiantuotannossaan 20%:lla alkuvuonna. Tämä pakottaa suurimmat kaasun myyjät Gazpromin, BP:n ja Statoilin laskemaan hintojaan. Kaasuvoimala tarvitsee samaan energiamäärään kaksi kertaa enemmän päästöoikeuksia kuin kaasuvoimala.

Helmikuun 2012 jälkeen päästöoikeuksien hinta on laskenut 17% ja on tällä hetkellä noin 8 euroa tonnilta. Vaikka hinta kaksinkertaistuisi, se ei riittäisi kääntämään hiilen käyttöä kaasuun. Hiilivoimaloiden liikevoitto on 16,3 euroa megawattitunnilta, kun vuosi sitten se oli vain yhdeksän. Maakaasulla energiaa tuottavat yksiköt painuivat samalla ajanjaksolla tappiolle. Hiilen hinta laski neljänneksellä nykyiselle noin 70 euron tasolleen. Kiina kasvattaa voimakkaasti omaa kivihiilenkäyttöään, mikä arvioiden mukaan vähentää hiilen tuontia Eurooppaan vajaalla kymmenellä prosentilla ensi vuonna.
Miten nämä ympäristöhihhulit aikovat nyt perustella meille tämän tilanteen? Oletan, että lisäävät veroja yleensä, lisäävät kohdennettuja veroja ja rajoittavat hiilen käyttöä samalla tavalla kuin ydinvoimankin.

Kun Kiinan tulo energiamarkkinoille räjäytti energianhinnan kattoon, nyt uudet teknologiset innovaatiot ovat alkaneet tuottaa tulosta ja kysynnän ja tarjonnan tasapaino saavutetaan uudella alemmalla hintatasolla. Amerikkalaista ilmastopolitiikkaa kovin sanoin arvostellut euroeliitti ei ole kyennyt siihen, mihin amerikkalaiset ovat: laskemaan tuottamansa hiilidioksidin määrää laskematta energiantuotannon kokonaismäärää. Vielä kun otamme maanosaamme 25% muslimeita, niin voimme ihan itse tutustua kivikauden ihmeisiin.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jenkeissä se on tuskin on vaikeaa, koska maan CO2-päästöt per capita ovat n. kaksinkertaiset eurooppalaisiin maihin nähden.
Tämä pikkuseikka ei estä ilmastoskeptikoiden propagandaa.

vieras kirjoitti...

Onko joillakin tahallaan pyrkimys lopettaa teollisuus jotta voisi sanoa että mihin sitä sähkön tuotantoa tarvitaa kun ei ole teollisuutta joka sitä käyttäisi?

Uusimmalla tekniikalla voi hiilelläkin tehdä sähköä niin että voimaloiden piipuista tulevat savut suodatetaan. Se ei niin paljon savuta kuin vanhempi tekniikka.

Noille hiilestä kohkaajille ei kelpaa ydinvoima sähköä varten. Kiinakin voisi niitä rakentaa kun sillä on maksukykyä.

Mistä se on alkujaan lähtenyt liikkeelle että hiilidioksidi on saanut niin suhteettoman suuren huomion? Joku typpidioksidi ja rikkidioksidi eivät ole vastaavaa huomiota saaneet ja ne ovat hengitykselle vaarallisempia.

Hiilidioksidi on hajuton, mauton ja väritön. Sitä on hengitysilmassa joten me hengitämme sitä. Se ei ole saaste vaan elämälle välttämätön aine. Kasvit tarvitsevat sitä kasvaakseen.

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei lämmitä ilmastoa. Se on toisinpäin eli imaston pitää ensin lämmetä ennen kuin hiilidioksidipitoisuus voi kasvaa. On ollut sellaisia ajanjaksoja jolloin hiilidioksidipitoisuus oli nykyistä suurempi mutta ilmasto oli nykyistä kylmempi.

Kumitonttu kirjoitti...

Jenkeissä se on tuskin on vaikeaa, koska maan CO2-päästöt per capita ovat n. kaksinkertaiset eurooppalaisiin maihin nähden.

Mikäs logiikka tuossa väitteesä oikein on? Jos amerikkalaiset tuottavat 15 tonnia ja eurooppalaiset 10 tonnia per nenä, niin helpompihan se on vähentää 10% eurooppalaisten, koska se on vain tonni amerikkalaisten puoltatoistatonnia vastaan.

Minä en oikein muutenkaan ymmärrä tuollaista väitettä. Nyt kun amerikkalaiset ovat onnistuneet vähentämään eurooppalaisia enemmän, niin se on vihreistä "väärin sammutettu". Eli vain päästökaupalla ja euroopassa tehdyt vähennykset ovat pyhiä muut eivät.

Mistä se on alkujaan lähtenyt liikkeelle että hiilidioksidi on saanut niin suhteettoman suuren huomion?

Kai se jostain sieltä Saksan 70-luvun rikkihapposateista on lähtenyt, kun piipuista tuprusi nokea. Siinä kapitalismi tuhosi asuinympäristöä, joka on köyhän ainoa omaisuus. Sitten kun happosateet eivät tuhonneetkaan maapalloa, keksittiin hiilidioksidi ja joku muisti Arrheniuksen mittaukset 1800-luvulta.

kyl kirjoitti...

Vai onko viha hiiltä ja hiilidioksia kohtaan lähtöisin Margaret Thatcherilta? Hänhän kun suorastaan rakasti hiilikaivostyöläisiä. En tiedä milloin tai miksi CRU:n yksikkö perustettiin, mutta johtaisiko jäljet sylttytehtaalle. Edelleen "puulaaki" väittää viimeisten 12 vuoden olleen lämpimimmän!

Anonyymi kirjoitti...

KT, Euroopassa päästöt on puristettu jo minimiin. Niitä on vaikea pienentää.
USA:ssa päästöissä löysää, joten niitä on helppo leikata.

Kumitonttu kirjoitti...

Kyl, eihän Thatcher ollut teollisuutta tai varsinkaan energiateollisuutta vastaan. Hänhän oli nähnyt miten ay-liitot romauttivat brittien kilpailukyvyn esimerkiksi autoteollisuudessa - sama kuin 30 vuotta sen jälkeen Detroitissa.

Anonyymi - mitä se sönkkäät? Eihän Eurooppa ole edes aloittanut päästöjen laskemista. Nehän kasvavat jatkuvasti lamakausia lukuun ottamatta.

kyl kirjoitti...

Kumitonttu, en muista enää, että mistä luin Thatcherin "lämpimistä suhteista" hiilikaivoistyöläisiin, tuskin Margaretilla olisi ollutkaan mitään hiiltä vastaan? Mutta olet täysin oikeassa tuosta mitä ay-liike sai aikaan tuolloin. Onhan meilläkin yhtenä esimerkkinä J. Ahonen - liikkuva Pepsodentin mainos!

Kumitonttu kirjoitti...

Ahonen teki paperiteollisuudessa hallaa, Wälskäri varustamoille ja MTK maanviljelijöille (karhunpalveluksen). Onhan näitä, suomalainen luonne on kuitenkin aika muuntautumiskykyinen eli hienosti sanottuna dynaaminen. Kun kenkää tulee, niin puolen vuoden päästä tehdään eri hommia. Suomen työmarkkinat ovat tietyllä tavalla varmaan maailman joustavimpia, koska ay-liike on joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja ymmärtänyt, ettei irtisnanomissuoja tai sen puute ole työmarkkinoille avainasia.

Ainoa taho joka Suomessa kärsii valtiovallan, ay-liittojen ja työnantajien epäpyhästä liitosta ovat pienyrittäjät. Velvoitteet ovat samat kuin suurilla, mutta resursseja murto-osa. Ymmärrän, jos valvontaa halutaan vaikka ydinvoimalan turvallisuuteen, mutta rakentamisen, ravintoloiden ja monen muun työvoimavaltaisen palvelusektorin nykyisenkaltainen ylibyrokraattisuus rajoittaa kilpailua ja suosii suuryrityksiä.