Eteenpäin SKP, eteenpäin Tiedonantaja, eteenpäin ihmisten jalo kamppailu oikeudenmukaisen ja ihmisarvoisen kehityksen puolesta
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on ottanut syksyn vaaliaseekseen uuden sloganin: Forward! Vuosien saatossa lukuisat konservatiivit ovat nimenneet Obaman sosialistiksi. Obaman sairausvakuutuspolitiikka on jo itsessään melkoinen hyppäys kohti big government -hallintoa, ja hänen nöyristelynsä muslimimaailman edessä muistuttaa Moskovan tavoittelemaa internationalismia. Nyt siis Obaman kampanjakoneisto aikoo virallisesti ottaa käyttöönsä sosialistien - marxistien - ikiaikaisen tunnuksen: Eteenpäin!
Suomessa E-liike ja sanomalehti Eteenpäin ovat tunnetuimpia kyseistä tunnusta käyttäneistä. Maailmalla Forward, Avante! ja Voorwerts olivat tunnettuja vasemmiston lehtiä ja mielenosoitusten vakiosanomaa. Natsi-Saksan pikkuiset hitlerjugendit marssivat tahdissa huutaen Vorwärts-Vorwärts, ja saman niminen lehti edelleen postitetaan kaikille Saksan sosiaalidemokraattien jäsenille kotiin!
Obaman hallinto ei missään tapauksessa ole tehnyt kyseistä valintaa vahingossa tai puutteellisin tiedoin. Vasemmiston perinteisen tunnuksen valinta on harvinaisen avoin osoitus oman poliittisen linjan suunnasta. Vaikka Suomessa Sekoomuksen "Työväenpuolue"-tunnukselle itsekin naureskelin jokunen vuosi sitten, ei sekään ollut vitsiksi tarkoitettu. Tai jos oli, se on kääntynyt itseään vastaan Kataisen johdolla.
Kirjoitin aiemmin Yhdysvaltain edellisen presidentin vaimon ja nykyisen ulkoministerin Hillary Clintonin poliittisesta taustasta (Hillary Amerikan Halonen 28.6.2012) hänen vieraillessaan Suomessa. Bill Clintonin puhe Obaman kampanjatilaisuudessa sai kotimaisen vasemmalle kallellaan olevan toimituskunnan kirkumaan onnesta (Marko Maunula Suomen Kuvalehti):
Clinton niputti 48 minuutissa ... demokraattisen vision amerikkalaisen yhteiskunnan nykypäivästä sekä tulevaisuudesta.Juuri pääsin kirjoittamasta Tsekin presidentin pitämän puheen (Tsekin presidentin puhe 7.9.2012), jossa hän totesi läntisen maailman suurimmaksi uhaksi ihmisten haluttomuuden varjella yksilönvapauttaan antaen avaimet oman elämänsä hallintaan valtiolle. Vaikka Amerikan presidentinvaalit eivät olekaan meidän suomalaisten asia, on tämä erittäin hyvä happotesti seurata suomalaispoliitikkojen suhtautumista Obamaan ja (republikaaniehdokas) Mitt Romneyhyn. Ne poliitikot, kuten Osmo Soininvaara ("Voi että olen helpottunut"), jotka avoimesti tukevat Obamaa tulevat samalla paljastaneeksi omat aatteelliset juurensa. Ei sillä, että niissä olisi mitään uutta, mutta ensi kertaa se tapahtuu aivan häkellyttävän avoimesti:
Clinton myös kiteytti demokraattien ja republikaanisen välisen filosofian eron: ”Me uskomme, että me olemme kaikki samassa veneessä. He uskovat, että sinä olet omillasi.”
Mussolini: Everything for the state - nothing outside the state
Kyllä - yhteisö, neuvosto, kollektiivi, kommunalka.
Edistys - Eteenpäin!
Toverit!
7 kommenttia:
Voi olla off-topic, mutta: Demokratian oppitunti 19.2. 2009 Tsekin presidentti Klausilta Mepeille, joista yli 200 poistui puheen aikana. Presidentti Klausia kohtaan osoitettiin selvää halveksuntaa ja ylenkatsetta, tyypillistä eurostoliitossa, koska Klaus on toisinajattelija ja demokratian ja kansallisvaltion puolustaja. Pöttingerin jälkilause on ihan sitä itseään, eli suurinta sumua, jota ainoastaan eurokraatti voi päästää ilmoille!
Tämä puhe on pidetty ennen tämänvuotista, Bloggerin lainaamaa. Tietenkään en löydä tästä mitään suomalaisesta lehdistöstä.
Onko se viimeinen demokratian linnake noissa keskieuroopan entisissä Neuvostoliiton satelliiteissa? Olen matkustellut siellä viime vuosina lomillani aika paljon ja nähnyt sen, miten selkeästi ihmiset ajattelevat. Puolan kuningas Jan III Sobieski johtamine joukkoineen torjui 11 (sic!) ja 12.9. 1683 myös islamin (ottomaanien) hyökkäyksen Eurooppaan.
Presidentti Klaus on henkilö, jota kannattaa kuunnella!
http://www.youtube.com/watch?v=ljAANHPkrAE&feature=fvwrel
Sivuhuomio,
yhteisö on vastakkainen kollektiiville. Kollektivistit inhoavat yhteisöjä, olivatpa ne sisäisesti millaisia tahansa, sisäistä tasa-arvoa noudattavista hierarkisiin, ideologisista uskonnollisiin, ajatuksellisista taloudellisiin, jne. Kollektivistit pitävät atomisoituneista individualisteista. Kollektivismi ja atomisoituneet individualistit kuuluvat yhteen. Kollektivisointia aina joko edeltää atomisointi tai kollektivisointiprosessiin kuuluu atomisointi oleellisena osana.
Esim. Yhdysvalloissa yksilönvapaudet olivat suurimmillaan silloin, kun Yhdysvallat koostui suurimmalta osin maaseudun, pienten kaupunkien ja suurempienkin kaupunkien yhteisöistä. 1900-luvun alussa käynnistynyt laajamittainen keskittyminen suuriksi kaupungeiksi, byrokratisointi ja siihen liittynyt atomisoiva individualisointi oli = hidas kollektivisointiprosessi, ja se teki mahdolliseksi nykyisin Usassa käynnissä olevan myöhäisvaiheen pitkälle edenneen kollektivisoinnin. Kun atomisoitu yksilö ja kollektiivi joutuvat millä tahansa tavalla vastakkain, atomisoitu yksilö on avuton, heikko, kyvytön, turvaton ja henkisesti tuuliviiri; helposti manipuloitavissa, hallittavissa, peloteltavissa, uhkailtavissa, harhaanjohdettavissa, ohjailtavissa, nujerrettavissa, näännytettävissä byrokraattisella simputuksella, tuhottavissa, riistettävissä, liitettävissä miksi tahansa osaksi (valtio, organisaatio tms.) -koneistoa, tehtävissä riippuvaiseksi systeemistä, jne. Atomisoitu yksilö on siten ideaali kollektiivin rakennusaines. Kollektivistien paras kollektiivipiirin ulkopuolinen ystävä esim. Usassa on oikeistolainen ruohonjuuritason republikaani, joka harrastaa yksilönpalvontaa tekemällä tunteisiin vetoavan yksilönpalvontavideon, jossa kotkat lentelevät, ylväs musiikki soi, Amerikan liput liehuvat, jylhät vuoristomaisemat lipuvat silmien ohi ja lihaksikas komea yksilö ajaa kiiltevällä kromatulla moottoripyörällä yksin läpi aavan maiseman, ja videon lopussa on joku yksilönpalvontaiskulause. Kun kollektivisointi on edennyt tarpeeksi pitkälle vertauskuvallisesti edellisen videon lihaksikkaan komean yksilön valtion kupongeilla hankittu Moskvits on hajonnut keskelle aavikkoa, huoltoa ei saa koska kännykät eivät toimi ja varaosia ei saa mistään, ja videon tekeminen tästä aiheesta on kielletty koska se on subversiivista.
Castor, olet oikeassa. Vastenmielisyyden huipentuma oli Tarja Halosen osallistuminen Vaclav Havelin hautajaisiin pari vuotta sitten. Olisi jollain tavalla ollut kohtuullista että Halonen olisi jossain "arvojohtajan" ominaisuudessaan hiukan pohdiskellut oman 60-lukulaisuutensa vaikutusta Itä-Euroopan totalitarisen hallinnon myötäilyyn.
Valkea, tarkoitat kaiketi, että
on kahdenlaisia ihmisiä:
1) laumasieluja
2) individualisteja.
Jos ymmärsin oikein niin näkemyksesi mukaan laumasielut muodostavat luonnollisella tavalla terveitä yhteisöjä, joissa yksilöt luottavat itseensä, kun taas individualistit muodostavat kollektiiveja, jonka jäseniä ohjaa pelko joutumisesta laumasta eristyksiin. Ihan hyvä ajatus, jota olisi mielenkiintoista tutkia syvällisemmin.
Minusta yhteisö on vain sanan kollektiivi suomennos, joten aluksi pitäisi ainakin sekaannusten välttämiseksi määritellä sanat tarkasti.
Kumitonttu,
Suunnilleen, mutta en käyttäisi sanaa laumasielu yhteisöllisyydestä. Lauma on järjestäytymätön joukko sekalaisia yksilöitä ja viittaa siten kollektiiviin tai satunnaiseen joukkoon. Yhteisö on järjestäytynyt ja pysyvä joukko ihmisiä, jotka johtavat itse itseään. Yhteisöä johdetaan sisältä päin. Valta on sisäistettyä, omaan itseen kuuluvaa, ei ulkopuolelta tulevaa.
Kollektiivi on sekalainen suuri joukko, jota hallitaan ulkopuolelta ja yläpuolelta. Usein kollektiivin rajat ovat kollektiivin hallitsijoiden etujen mukaan mielivaltaisesti määriteltyjä. Hallitsijat voivat vaihtaa kollektiivin määritelmiä, yksityiskohtia, koostumusta ja toimintasääntöjä halujensa ja tarpeidensa mukaan.
Ihmiset ovat väistämättä sosiaalisia. Ainoa kysymys kuuluu miten tämä väistämätön sosiaalisuus järjestetään. Esimerkiksi em. lihaksikkaan ja komean yksilön kromattu moottoripyörä ja vartalo tulevat ymmärrettäviksi vain sosiaalisten interaktioiden kautta; lihaksikas yksilö haluaa näyttää muille kollektiivisen yhteiskunnan jäsenille itseään ja omaisuuttaan. Ilman muita näyttämisellä ei olisi merkitystä. Lihaksikas yksilö voi videokuvien ulkopuolella olla avuton henkilö, jonka täytyy ostaa kaikki palvelut ja tavarat, mukaanlukien moottoripyöränsä korjaus ja huolto muilta kollektiivin jäseniltä.
Kollektiivisten yhteiskuntien, kuten tämänhetkisten suomalaisten, yleisenä kollektivismia ylläpitävänä harhaluulona on se, että yhteisöihin kuuluvat ihmiset ovat jotenkin riippuvaisia ja kyvyttömiä ihmisiä, ja siksi he varmaankin kuuluvat yhteisöihin. Tämä on todellisuuden ylösalaisin kääntämistä. Nimenomaan kollektiivit tuottavat uusavuttomia ihmisiä, joita on palveltu koko ikänsä ensin kotona uusavuttomien vanhempien toimesta ja sen jälkeen "itsenäisessä" elämässä kaikenlaisilla valmistuotteilla ja palveluilla, eivätkä he edes tiedä miten leipää paahdetaan, kahvia keitetään, ruokaa laitetaan ja siivotaan omassa asunnossa, puhumattakaan monimutkaisemmista ja vaikeammista asioista.
Terveissä yhteisöissä kasvavat oppivat ahkeriksi, osaaviksi, monitaitoisiksi, ja itseensä ja kykyihinsä luottaviksi. Uusavuton elämäntapa on yhteisöissä mahdottomuus, koska jokaisen on osallistuttava niissä täydellä panoksellaan kaikkeen yhteisön toimintaan. Esim. hutteriitit, jotka lähtevät tiiviistä yhteisöstään, eivät käytännössä koskaan putoa t.kapuolelleen itsenäisessä elämässä, vaan sijoittuvat työtä, esteitä ja haasteita pelkäämättä lentäjiksi, professoreiksi, yrittäjiksi, metallimiehiksi, sotilaiksi, jne. Hutteriiteista lähteneillä harvinainen alkoholismi on ainoita asioita, joka heidät voi nujertaa. Terveitä yhteisöjä on monenlaisia, monenlaisilla säännöillä, kulttuureilla ja organisaatioilla toimivia (tarkoitukseni ei ole korostaa erityisesti hutteriitteja), mutta tämä on niille kaikille yhteistä.
Jos kyvyt teknisenä tietämyksenä vakioitaisiin henkilöiltä A (amerikkalainen länsi-Amerikan uudisraivaaja, joka elää yhteisössä) ja B (uusavuton nykyisen amerikkalaisen kollektiivin jäsen suuressa kaupungissa, psyykkisesti ja fyysisesti löysä), ei liene epäselvää kumman henkilön ihmiset valitsisivat vaikeassa, tai oikeastaan missä tahansa tilanteessa yhteistyökumppanikseen ja auttajakseen. Tai lähettäisivät suorittamaan jotakin vaikeaa ja tärkeää itsenäistä toimintaa vaativaa tehtävää.
Yhteisöä johdetaan sisältä päin. Valta on sisäistettyä, omaan itseen kuuluvaa, ei ulkopuolelta tulevaa.
Kollektiivi on sekalainen suuri joukko, jota hallitaan ulkopuolelta ja yläpuolelta.
Tää on hyvä, pidän tästä! Nyt vaan pitää miettiä nuo termit uudelleen, koska yhteisö on liian lähellä kollektiivia suomennettuna. Seura voisi kuvata vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteisöä ja kollektiivia voisi ehkä kutsua sitten yhteisöksi?, kuten sen englantilainen nimitys kuuluu. Tai sitten vapaaehtoinen yhteisö ja keskusjohtoinen yhteisö?
Meinaaks että jos obama on fasisti, niin esim romney on kansallissosialisti ?
Miksi ihmeessä Romney olisi kansallissosialisti? Siis Romney on varmaan kansallismielinen ja -mielisempi kuin Obama, ja voi häntä jossain määrin pitää kaikkien nykypoliitikkojen tapaan big government -vasemmistolaisena. Mutta kansallisosialismi siten kuin se ymmärretään, viittaa rotuajatteluun. En millään usko, että kukaan merkittävä nykypoliitikko voisi oikeasti olla aidosti rasisti, eli millään muotoa haluaisi ajaa rotuerottelua tai jopa suunnittelisi kansanmurhaa.
Obama on noista kahdesta selvästi rotutietoisempi. Hänen politiikkansa avoimesti pitää mustia vähempiälyisinä tai laiskempina, koska hänen mielestään mustat tarvitsevat valtion erityistä suojelua menestyäkseen valkoisten kanssa yhtä hyvin.
Obaman politiittinen historia juontaa juurensa samoista lähteistä kuin Mussolinin (ja esim. Jyrki Kataisen). Obama tai Katainen ei kuitenkaan ole sama kuin Mussolini, saati Hitler.
Lähetä kommentti