torstai 3. tammikuuta 2013

No hui!

Arto Mustajoki kertoo uudessa kirjassaan, että meillä tsuhnilla on venäläisten sielunmaisemassa oma ekolokeromme. Itsestään ja meistä venäläiset käyttävät erillistä termiä kuvaamaan adjektiivia (finljandskij/rossijskij) ja kansaa (finskij/russkij), kun taas muista maista käytetään samaa muotoa. Urheilussa punakoneen vastustajana mainitaan mediassa "CYOMИ" tai "TPE KPYHYP", jos Ruotsista on puhe.

Venäjällä kirosanojen käyttö on todellinen tabu, ja tämän kirjoituksen otsikko on pahin mahdollinen kirosana, jossa "no" on prepositio "lla/llä" ja "hui" on hepin pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva vastine. Naisen sukuelimien mainitsemista pidetään niin alatyylisenä, että edes sanakirjoihin ei kelpuuteta niitä mukaan. Käytetyt kirosanat ovat muotoa "tuhat tulimmaista" ja "tupenrapinat". Venäläisiä itseään huvittaa erityisesti "jolka-pulki", joka on tätä nykyä myös nopeasti kasvava pikaruokaketju. Suomeksi jolka on joulukuusi ja pulki on oksa.

Venäjäksi juna-asema on voksal, joka on lainasana englannin Vauxhallista, ja ilmeinen käännösvirhe. Joskus 1800-luvulla Englannissa matkustanut Keisari Nikolai I kuvitteli juna-aseman seinässä lukenutta Vauxhallia aseman eikä kaupungin nimeksi vuonna 1844. Toisaalta, onhan se Faulke's Hall, eli muna ja kana. Samoin voileipä, sandwich, on tulossa venäjälle. Paikalliset kieli-irmelit kuulemma paheksuvat, että turha ottaa mitään uusia lainasanoja, kun kielessä on jo omasta takaa sitä kuvaava termi: buterbrod. Sandwichin juuret kaiketi ulottuvat Sandwichin kreiviin John Montaguun, joka innokkaana uhkapelaajana käski palvelusväkeään tuomaan lounaansa turmionsa äärelle.

Suomesta on lähtenyt joitain globaaleja sanoja, kuten sauna ja rapakivi sekä mahdollisesti myös tundra (tunturi). Venäjältä suomeen on tullut lukuisia sanoja, jotka liittyvät asumiseen (pirtti), pukeutumiseen (saappaat) ja ruokiin (lusikka). Tunnetuin ruokiin liittyvä johdannainen on englannin lainasana apple, joka alun alken tarkoitti mitä tahansa hedelmää. Sittemmin siitä juontuivat mm. männyn omena (pine apple) sekä kiinan omena (apel-sin). Suomi on puolestaan nimennyt venäläisille siian, taimenen, harjuksen ja norpan. Kuten hyvät hoksottimet omaava tajuaa, aina siinä kyseisessä asiassa "pidemmälle kehittynyt kulttuuri" lainaa oman sanansa vähemmän kehittyneelle. Niinpä kristinuskon perussanastomme on venäläistä alkuperää: Raamattu, pappi ja risti. Ns. ensimmäinen ristiretki ei siis tietenkään tuonut kristinuskoa Suomeen, kuten kouluissa vielä minun aikanani opetettiin.

Maan nimi Venäjä tulee sekä suomessa että virossa kantasanasta vene, jolla he Suomenlahdelle laajoilta aroiltaan jokia myöten laskivat. Meidän lisäksemme unkarilaiset onnistuivat säilyttämään oman erillisen kielisaarekkeensa vuosisatojen saatossa samoin kuin latvialaiset ja liettualaiset. Varsinkin kahdessa viimeksi mainitussa venäläistämisen viimeisin kausi 1900-luvulla on aiheuttanut suurta tuhoa. Arvioiden mukaan Liettuan asukasluku on alle kolme miljoonaa, kun vajaan miljoonan hengen arvellaan seuranneen työn perässä ulkomaille. EU teki sen näille pienille kansoille mihin suuri sosialistinen järjestelmä ei kyennyt.

6 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Itse asiassa Liettua säästyi neuvostoaikana venäläistämiseltä suhteellisen hyvin. Toisin kävi Latviassa.

Asiaan ehkä vaikutti, että Itä-Preussi eli nykyinen Kaliningradin alue sijaitsee Liettuan ja Puolan välissä, ja kyseisen alueen sotilaallinen merkitys on Liettuan aluetta suurempi.

Tiedemies kirjoitti...

Earl taitaa olla suomeksi "Jaarli" eikä kreivi. Englannissa ainakin ero on.

Anonyymi kirjoitti...

Jaarli on eri asia kuin kreivi. Jaarli on vanha ruotsalainen virka ja tunnetuin viranhaltija lienee ollut Birger-jaarli. Samanlaisia vanhoja virkoja ovat mm. laamanni ja drotsi.

Se, että earl käännetään kreiviksi, johtuu yksinkertaisesti siitä, että se tarkoittaa samaa asemaa kuin kreivi. Earlin puoliso on countess ja earlista seuraava alempi arvo on vicecount.

Anonyymi kirjoitti...

Käsittääkseni Venäjän nimi suomessa tulee Vendeistä, joka taas on germaanien antama nimi eräälle slaavilaisheimoille.

Paavo kirjoitti...

Minä olen kuullut että appelsiini on siinain omena, ei kiinan. Ehkä siksi tämä myytti on mielessäni ollut elinvoimaisempi, kun syömäni appelsiinit tulee siltä suunnalta enemmän kuin kiinasta.

Kumitonttu kirjoitti...

Vai Siinain omena. Eikös se Eeva syönyt Siinain omenasta palasen, ja siitäkös poru syntyi...