Natsit väittivät kapitalismin velkaannuttavan Saksaa ulkomaille, nostavan suuryritykset taloudelliseen ylivaltaan ja juutalaiset johtavaan asemaan. Natsien työväestön asuinalueille levittämissä julisteissa antikapitalistinen ilmiasu oli voimakas: "Teollisuuden mädäntynyt olemus ei johdu kansallisuudesta. Voin rakastaa Saksaa ja vihata kapitalismia".
Hitler osoitti sekä julkisesti että yksityisesti voimakkaan inhonsa kapitalismia kohtaan syyttäen kapitalismin pitävän kansakuntia kosmopoliittisten parasiittien panttivankeina. Hän vastusti vapaata markkinataloutta ja vaati talousjärjestelmää, jossa yhteinen hyvä menee voiton tavoittelun edelle. Hän piti kapitalismia epäluotettavana johtuen sen itsekkäästä luonttesta, ja hän kannatti valtion sääntelemää taloutta, joka suosii kansan etua. Vuonna 1934 Hitler sanoi "Nykyinen talousjärjestelmämme on juutalaisten kehittämä". Hitler sanoi Benito Mussolinille "Kapitalismi on tullut tiensä päähän". Hän totesi myös yrittäjistä, että he "tavoittelevat vain voittoa. Isänmaa on heille vain sana muiden joukossa". Hitler ihaili Napoleonia tämän anti-konservatiivisista, anti-kapitalistisista ja yrittäjävastaisista mielipiteistään johtuen. Toisaalta Hitler ei sietänyt Goebbelsin vaatimuksia sosialistisille ajatuksille ja liittoutumista vasemmiston kanssa, jotka Hitler hylkäsi noustuaan valtaan. Kirjeenvaihdossaan Goebbelsille, joka yritti vakuuttaa Hitlerille sosialistien ja natsien omaavan kapitalismissa yhteisen vihollisen, hän painotti, ettei kapitalismi ole natsismin vihollinen.
Teoksessaan Taisteluni Hitler painokkaasti kannattavansa merkantilismia, jossa valtion alueella sijaitsevat luonnonvarat pitää takavarikoida; laajenemisella itään Hitler tavoitteli taloudellisesti arvokkaita alueita hallintaansa. Hän uskoi taloudellisen turvallisuuden juontuvan maailmankaupan sijaan valtion suoraan valvontaan raaka-aineista. Hän uskoi, että sota raaka-aineista on ainoa keino voittaa kapitalismi.
Monet natsit kannattivat vallankumouksellista ja anti-kapitalistista suuntausta, näkyvimmin Ernst Röhm, SA:n johtaja. Röhm uskoi, että natsien nousu valtaan oli vallankumouksellista, mutta vaati sosialistista "toista vallankumousta" natsismin nimissä. SA-joukot iskivät konservatiiveina pitämiinsä henkilöihin. Hitler näki Röhmin toiminnan uhkaavan asemaansa ja vaarantavan natsien suhteen konservatiivisiin presidentti Hindenburgiin ja Saksan armeijaan. Hitler puhdisti Röhmin ja muut radikaalit SA-joukoista. Vaikutusvaltainen propagandaministeri Joseph Goebbels jatkuvasti painotti natsismin läheisestä kytköksestä sosialismiin ja kirjoitti päiväkirjassaan, että jos hänen tulisi valita bolsevismin ja kapitalismin välillä, "olisi parempi upota bolsevismin kanssa kuin jäädä ikuisiksi ajoiksi kapitalismin orjuuttamaksi".
Anticapitalism
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvä teksti, hyvä kun kirjoitit.
Olen blogissani kirjoittanut sarjan "natsi-Saksa de-mystified", joten aihe on tuttu.
Hitlerin roolihan oli instrumentaalinen siinä, miten NSDAP:sta ei lopulta muotoutunut enemmän kommunistista puoluetta.
Käsittääkseni Hitlerin rahoitus tuli ns. pääomapiireistä, joilla oli yhteyksiä mm. jenkkilään. Yhteyshenkilö USA:n ja Hitlerin välillä oli Harvardin käynyt saksalainen liikemies Ernst Hanfstaengl.
Uskonkin, että yksi Hitlerin rahoituksen ehdoista oli se, että Hitlerin oli tehtävä NSDAP:sta anti-sosialistinen ja vastavoima kommunismille. USA:n pankeilla oli paljon pelissä Euroopassa, koska ne olivat rahoittaneet Euroopan jälleenrakennuksen I maailmansodan jäljiltä. Kommunismin leviäminen Eurooppaan olisi tarkoittanut ISOA LOVEA jenkkipankkien taseisiin, jotka olivat ennestään kuralla vuoden 1929 "Mustan Perjantain" jälkeen.
Ensin Hitler syrjäytti sosialisti Gregor Strasserin NSDAP:n johdosta. Pitkien Puukkojen Yönä Strasserista ja Röhmistä hankkiuduttiin eroon.
Näiden toimien jälkeen kansallissosialismista jäi jäljelle käytännössä pelkkä nationalismi. Sosialismi kuihtui mielestäni pois natsi-Saksasta.
Jotku tärkeät henkilöt, kuten Göbbels saattoi olla sosialisti, mutta viimeistään 1938-1939 natsi-Saksa oli muotoutunut koneistoksi, jonka tehtävä oli tuottaa sotilaallinen vastavoima kommunistiselle Neuvostoliitolle.
Uskon, että tähän Hitlerin rahoittajatkin tähtäsivät - siis siihen, että Hitler hyökkää Neuvostoliittoon tavoitteena kommunismin kukistaminen.
SUMMA SUMMARUM
Natsi-Saksassa oli tietyllä tapaa kyse MYÖS sosialismista ja anti-kapitalismista, mutta se ei ollut lopulta natsi-Saksan ydin.
Natsi-Saksan ydin oli jenkkityylisen kapitalismin suojeleminen kommunismilta sotilaallista voimaa käyttäen.
Euroopassa unohdetaan helposti se, että Yhdysvalloilla oli Tyynellä merellä huolenaan Japani. Amerikkalaiset eivät joutuneet mitenkään uhatuksi Euroopasta käsin, mutta Japani oli heille todellinen sisäpoliittinen ongelma.
Lähetä kommentti