lauantai 14. huhtikuuta 2012

Mikael Pentikäinen on vitsi

Vasarahammer vinkkasi edellisen kirjoitukseni kommenteissa, että Helsingin Totuus on oikein pääkirjoituksen tasolla ottanut kantaa hyvään makuun ja antisemitismiin. Törkeys ei ole vitsi-vitsi on kirjoitettu anonyymisti, mikä on kieltämättä huvittavaa tänä omalla nimellä kirjoittamista vaativana aikana. Demarilestadiolainen Mikael Pentikäisen päätoimittajana on siis kirjoituksen takana ainakin henkisellä tasolla ja vastuumielessä.
"satiiri" [...] jättää karkeudet karkeuksiksi ja vitsit loukkauksiksi
Huvittavaa kyllä, tuossa Pentikäinen osui ihan oikeaan. Satiiri kun on ihan määritelmällisesti:
Satiiri ei välttämättä ole aina hauskaa
Satiiri on ilkeää, ja se perustuu älylliseen leikkiin. Pentikäinen ei ilmeisesti hallitse satiiria - vaikka on varmaan älykäs (huom: tuo ei ollut satiiria). Satiiri on erityisesti poliittinen vaikutuskeino. Hovinarrit käyttivät satiiria, ja usein maksoivatkin siitä hengellään, kun kuninkaan kuppi ns. meni nurin. Tässä suhteessa ei siis mitään uutta ihmiskunnalle.

Vitsi, joka kerrottiin 1950-luvulla, voi olla loukkaus 2010-luvulla.
Vitsi voi olla loukkaava, todellakin. Vitsin tarkoitus on naurattaa, ja paras nauru saadaan, kun kohde osoittaa avoimesti loukkaantumisensa. Vitsi voi olla hyvä tai huono, mutta vitsi on silti vitsi. Itse en rohkene ryhtyä makutuomariksi, joten kaikki vitsi ansaitsevat paikkansa. Enää en naura Pikku-Kalle -vitseille, mutta lapsena ne olivat hauskoja.
Jos kansanedustajan avustaja viittaa murjaisussaan natsi-Saksan rotuoppeihin, se ei ole "hyväntahtoista ja hauskaa". Se ei ole edes "huonoa huumoria", kuten perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner tulkitsi. Se on vain törkeää.
Tämä on kirjoituksen pohjanoteeraus. Pentikäinen ei ole huolissaan nykyajan juutalaisista. Pentikäiselle isku Iraniin ei käy, mutta hyökkäys Libyaan oli oikein. Soininvaara uudessa kirjoituksessaan (13.4. 2012 Pitäisikö Syyrian tilanteeseen puuttua sotilaallisesti?) hyväksyisi iskun Syyriaan, mutta kumpikaan ei suostu Iranin ydinaseohjelman lopettamiseen asevoimin.

Pentikäinen syyllistyy itse asiassa erityisen moitittavaan käytökseen, kun hän käyttää juutalaisten kärsimystä oikeutuksena mielipiteelleen, jonka mukaan juutalaisvastaisten tahojen matkustusasiakirjojen kyseleminen on "natsismia". Tämä ei ole satiiria: Pentikäisen mielestä rasististen henkilöiden tarkkailu on rasismia.

4 kommenttia:

Tvalve kirjoitti...

Median käytös eduskuntavaaleista asti on tosiaan ollut kuin aikuisten koulukiusaamista.
Kiusaus jatkuu jos kiusattu antaa sen ensikerrasta jatkua alistumalla.
ja sitähän PS tässä ja muissa vastaavissa episodeissa tekee.
Alistuu ja tekee itsestään voimattoman uhrin.
Ja kun pitäisi olla esimerkillinen oppositio tyytymättömille.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Ikävintähän on se, että vaikka media jää vedätyksestä kiinni, niin se ei vaikuta mitään mihinkään, vaan vedätys mielletään virallisena totuutena edelleenkin. Mari Kiviniemikin meni tuomitsemaan Erosen kirjoituksen, vaikka myönsi, ettei ole kirjoitusta edes lukenut. Uskoipahan median tekemiin referaatteihin. ja kyseessä on kuitenkin nainen, joka on ollut Suomen pääministeri.

Igor kirjoitti...

Kyllä tuo Mari Kiviniemen julkinen tunnustus televisiossa (satuin näkemään ja kuulemaan sen!) ettei ollut lukenut Erosen pakinaa mutta silti tuomitsi pakinan oli aikamoinen pohjanoteeraus entiseltä pääministeriltä ja Keskustan puheenjohtajalta. Ihan nenästä vedettäviin höhliinhän tuollainen henkilö kuuluisi.

Kumitonttu kirjoitti...

Hyvä huomio Tvalve - toimittajille kiusaaminen on keino tehdä juttuja. Olen keskustellut parin politiikan tutkijan kanssa, jotka vahvistavat arviosi.

Ykä - no niinpä. Sitähän tässä itsekin katselee kummissaan. Tein uuden postauksen vinkkisi perusteella, kiitos siitä!

GPI - joo on todella. Mutta kiva juttu, että ne kertovat sen avoimesti!