tiistai 11. helmikuuta 2014

Seksyt sakset

Kommentoitavia aiheita tulee paljon enemmän, mihin aika riittää blogin pitämiseksi edes jollain tasolla, mutta poimitaan nyt tämä erikseen. Eli - sallitko oman lapsesi sukupuolisen kanssakäymisen ennen kuin hän kykenee elättämään itsensä ja jälkeläisensä? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että mitä ajattelevat vanhemmat, jotka antavat lastensa sekstailla (en käytä termiä "harrastaa" seksiä ihan tietoisesti) 12-15 -vuotiaina. En halua moralisoida - jokaisella perheellä on omat ongelmansa, omat haasteensa ja omat vaikeutensa. Mielelläni kuulisin, mikä on sopiva ikäraja seksiin? Mikä on vastuunkantoon sopiva ikäraja, ja onko seksi ylipäätään asia, josta pitää kantaa vastuuta?

12 kommenttia:

RH kirjoitti...

Jos lasta ei seksiin pakoteta ja toinen osapuoli on samalla tasolla iän ja kokemusten puolesta, niin eipä siinä auta olla mitään mieltä. Luonto vetää tikanpojan puuhun vaikka perse edellä, ja mitä tulee sukupuoliviettiin, on ihminen ihan yhtälailla vietin vietävänä kuin joku ameeba. Seksin kieltäminen on yhtä turhaa kuin syömisen tai nukkumisen kieltäminen.

Meillä on vain kerrottu faktatietoa ja eri asioiden seurauksia ja pidetty huoli, että on ehkäisyvälineitä ja että niitä osataan käyttää. Ja keskusteluyhteys toiminnassa, tuli mitä tuli.

1999 syntynyt pariskunta on ollut kohta vuoden yksissä.

Kumitonttu kirjoitti...

Minulla ei ole asiaan mitenkään selvää kantaa, mutta mietin lähinnä sitä, että teini-ikäinen ei voi millään kantaa vastuuta edes itsestään ja seksi puolestaan on asia, joka (omasta mielestäni) vaatii kykyä kantaa vastuuta.

Sannan jälkikasvu selvästi kykenee, mutta nyt ei ollut tarkoitus käydä läpi yksittäistapauksia. Ne kun antavat liian subjektiivisen kuvan.

Jklak kirjoitti...

Eräs blogisti totesi omassa kirjoituksessaan näin: "...Sitä ihmettelen eniten, että miten aikuisille ihmisille on niin vaikeaa hyväksyä sellaista ajatusta, että jokainen huolehtii itsestään ja perheestään. Kenelläkään ei ole oikeutta mennä tunkemaan pyytämättä nokkaansa toisten asioihin. Mistä kumpuaa sellainen ylimielinen röyhkeys, että ihminen kuvittelee voivansa ryhtyä neuvomaan muita, miten näiden tulee elää, mihin uskoa, miten lapsensa kasvattaa? Mistä joku voi saada päähänsä, että hän on minua parempi päättämään miten minun elämää tulee elää? Miten voi kuvitella, että hänellä on oikeus rajoittaa minun vapauksiani? ..."

Voiko tämän tulkita muuten kuin että on vanhempien oikeus toimia lastensa kanssa miten mielii -> lapset ovat vanhempiensa omaisuutta kunnes....

Kumitonttu kirjoitti...

Riippuu tulkitsijan kyvystä ymmärtää lukemaansa. Ei sitä ole tarkoitettu muulla tavalla ymmärrettäväksi, vaikka omaisuus onkin huono sanavalinta sinulta.

GM kirjoitti...

Libertaari näkökulma on, että lapsi on oikeutettu tekemään mitä haluaa heti kun kykenee sen päätöksen itse tekemään. Mitään ikärajoja mihinkään toimintaan ei ole. Periaatteessa ei ole olemassa edes lapsia, on vain potentiaalisia aikuisia ja sitten aikuisia. Potentiaalinen aikuinen on sellainen joka ei kykene vielä suoriutumaan itsenäisesti elämää ylläpitävistä perustoimista. Molemmilla on samat oikeudet, heti kun osaavat niitä vaatia. Niiden oikeuksien loukkaaminen on rikos.

Tiedemies kirjoitti...

Ikärajat joita yhteiskunta asettaa, ovat tietenkin vain mielivaltaisia sopimuksia, mutta niillä on tietty funktio. Itse katson vanhempana että minulla on velvollisuus säännöstellä lapsen vapautta päättää tietyistä asioistaan itse, kunnes tämä kykenee mielestäni tekemään itse päätöksiä.

Tämä ei tarkoita että lapsen pitäisi tehdä *samoja* päätöksiä kuin minä, tai että päätösten pitäisi edes olla minulle mieleen. Ainoastaan sitä, että lapsi ymmärtää mitä päätöksestä seuraa edes jollakin vähän pidemmällä aikavälillä.

Asia (seksi) on sinänsä minulle helppo, olettaen että pojista kasvaa heteroita, että heidän toimintaansa seksin suhteen en määrää minä tai yhteiskunta, vaan ne tytöt/naiset joiden kanssa nämä yrittävät seksisuhteeseen päästä. En kadehdi tyttöjen vanhempia tässä suhteessa kyllä yhtään.

Eli, minulle ainakaan kyse ei tule aikanaan olemaan "sallimisesta" tai "kieltämisestä", vaan neuvomisesta sen suhteen miten ongelmat välttää parhaiten.

Igor kirjoitti...

Milläs estät? Hankitko siveysvyön lapsellesi? Minun mielestä on tärkeää, että suhtautuu realistisesti asiaan. Nuorethan tekevät sitä joka tapauksessa heti kuin kynnelle kykenevät. Tärkeää olisi että vanhemmilla olisi luottavaiset ja ymmärtäväiset suhteet lapsiinsa. Ja tuollaisistakin aroista asioista on hyvä jos pystyy lastensa kanssa puhumaan. Vastuuta kannattaa korostaa, keskustella sukupuolitaudeista ja omanarvontunnosta, ettei jokaisen halukkaan kanssa pidä hypätä naiskentelemaan. Jopa masturbaatiosta pitäisi voida puhua lapselle totisella naamalla. Epävarmoista ehkäisykeinoista kannattaa varoitella. Ja pitää ehkäisyvälineitä, lähinnä kondomeja lääkekaapissa tms saatavilla niin että lapset voivat niitä hienovaraisesti ja huomaamatta ottaa ilman että vanhemmat nostavat mölyä asiasta. Voi ihan avoimesti mainita, että niitä on sieltä saatavissa.

Tytöille kannattaa jopa kertoa ns jälkehkäisypillereistä.

Kun muistelen omaa lapsuutta ja nuoruuttani ja olen kuunnellut aikuisina mm tyttäriäni niin paljon ehtivät tehdä melkein vanhempien silmien alla. Eli ei kannata olla kovin sinisilmäinen.

Ja kohtuullista alkoholin käyttöä olisi hienoa jos pystyisi opettamaan. Ja ettei kovin kännissä pidä mennä sänkytouhuihin vaan ihan selvin päin.

Mutta jonkun määrätyn ikärajan jälkeen olet kasvatustyösi tehnyt ja voit vain toivoa parasta ja pelätä pahinta ja ristiä kätesi. Kyllä niistä lapsista silti yleensä kelpo aikuisia tulee :)

Kumitonttu kirjoitti...

Enhän minä ole edes kertonut omaa mielipidettäni, ja täällä viuhuu siveysvyöt ja muut syytökset. Ihmettelen lähinnä vanhempien kyvyttömyyttä asettaa lapsille rajoja, mikä näkyy haluttomuutena kantaa vastuuta laajemminkin yhteiskunnassamme. Kaikkeen pitää saada laki, ja sen jälkeen omat teot ovat oikeutettuja, vaikka ne olisi miten vääriä, kunhan ne ovat lain mukaisia.

Lapset ovat vanhempien vastuulla samalla tavalla kuin lemmikitkin. Jos vanhemmat eivät kanna vastuuta lapsistaan, on päivän selvää etteivät nämäkään kanna teoistaan.

Perinteisesti seksi on kuulunut pari suhteeseen, jossa jälkeläisen elättämiseen riittää vanhemmilla rahaa ja aikaa. Nykyisin lapset muuttavat parisuhteeseen jomman kumman kotiin, mikä lievästi sanottuna ihmetyttää minua. Eihän lasten seksikokeiluja voi millään estää, mutta onko 20-vuotiaan suhde 14-vuotiaaseen tosiaan ihan yleisesti hyväksyttyä, kunhan molemmat vaan "rakastavat toisiaan", mikä näyttää olevan yleinen mielipide. Ja jos ei ole, mikä on vanhempien vastuu? Ja onko vanhemmilla edes mitään vastuuta, kun erokin on niin kätevä ratkaisu paeta rutinoitunutta parisuhdettaan...

Ironmistress kirjoitti...

Mitä tyhmemmästä ihmisestä on kyse, sitä varhemmin tämä aloittaa sukupuolielämänsä. Se on puhdasta biologiaa.

Igor kirjoitti...

KT, ymmärsit väärin. En minä syyttänyt sinua yhtään mistään. Siveysvyö heitto oli viittaus johonkin äärimmäiseen kontrollikeinoon.

Olen samaa mieltä kanssasi, että meidän vanhempien tehtävä on valvoa lapsiamme ja asettaa rajoja. Sen ainakin ymmärsin mielipiteeksesi.

Mutta realistina joudun valitettavasti myöntämään vajavaisuuteni, että en kykene 100% kontrolloimaan lapsiani ja siksi olen yrittänyt kasvattaa heitä itseään vastuullisiksi.

Nyt voi joku kysyä onko vastuullista antaa/hankkia/jättää näkyville kondomeja lapsille, joiden ikä on alle ns suojaikärajan.

On valitettava tosiasia, että osa 13-14 vuotiasta harrastaa seksiä. Minä ainakin näen parempana, että jos harrastavat - mitä en suinkaan halua sallia - niin harrastavat turvaseksiä.

Ongelmallisia ovat tuollaiset 14 ja 20 vuotiaiden keskinäiset suhteet. Jos sellainen tulisi tietooni niin saattaisin harkita 20 vuotiaan syyttämistä raiskauksesta. Tosin jotkut 14 vuotiaat tytöt saattavat näyttää ikäisiään vanhemmilta ja ovat kovin vietteleviä vaikkei oikeuskäytäntö sitä mitenkään lieventävänä pidäkään. Jos suhde olisi pidempiaikainen pysäyttäisin sen kertomalla raiskaus-rikosilmoituksesta.

Yritin kommentissani käsitellä lähinnä sitä missä meidän vanhempien valvontamahdollisuuksien rajat oikeasti kulkevat enkä suinkaan moittia sinua, KT, mistään kannanotosta, jota et edes ollut esittänyt.

Väärä vastakkainasettelija kirjoitti...

Tiedemies totesi hyvin, että kyllä jokaisen poikuus on hyvin turvassa. Enkä ole yhdenkään miehen kuullut murehtivan että tuli aloitettua seksihommat liian aikaisin. Kun puhutaan "nuorten suojelemisesta" ja liian aikaisesta lapsuuden lopusta, puhutaan aina tytöistä.

Tytöt sanoivat minua aikanaan luokan kauneimmaksi pojaksi, mutta kyllä se seksielämän aloittaminen oli vaivan päässä, kesti kohtuuttoman kauan ja aiheutti äärimmäistä kauhua ja epätoivoa kun olisi käytännössä pitänyt vaikuttaa uskottavasti kokeneelta että pääsisi kokemattomuudestaan. Valitettavasti 80-luvulla ei ollut puumia. En olisi silloin toivonut mitään sen enempää kuin että ne olisi jo keksitty viettelemään nuoret pojat.

Anonyymi kirjoitti...

Oli niitä puumia jo 80-luvulla, ainakin omalla kohdalla. (Eräänlainen työsuhde-etu.) :)

Ei onneksi ihan kissatappeluksi mennyt. ;)

Mitä tuohon toiseen kohtaan tulee, niin aikoinaan riitti kun kysyi mikä tämä (nylykypuukko) on ja mihin(=kehen) sitä tarvittaessa käytetään.

Ei kyllä kukaan juossut karkuunkaan.