”Me luovuimme viime kesänä Fortumin osakkeista 19,50 euron hintaan, ja veto oli nykykurssin valossa onnistunut. Suomi-osakesalkussa Fortumin ja Nokian Renkaiden välttäminen ovat meiltä olleet isoja kannanottoja.”Toinen uutinen käsittelee suomalaisen autokaupan tilaa:
Helsingin pörssin Venäjä-yhtiöistä Fortumin ja Nokian Renkaiden lisäksi voi mainita YIT:n, Stockmannin, Aspon, SRV:n, Uponorin ja Tikkurilan.
Koruttomilta näyttävät tunnusluvut, jotka nousevat esiin suomalaisten autokauppiaiden viimevuotisista tilinpäätöksistä.Ja kolmannessa uutisessa pohditaan suomalaisten nuorten tulevaisuuden näkymiä tässä ylikireässä verotuksessa ja sharialain kaltaisessa kaiken kyttäämisessä:
Keskimäärin ne ovat surkeita. Liikevaihdot kasvoivat vain 2,2 prosenttia. Joka kolmas yritys teki tappiota. Mikä pahinta, sijoitetun pääoman tuotto oli vain 6,2 prosenttia. Loppuunkulunutta vertausta lainaten: sikafarmareillakin meni paremmin. He ylsivät viime vuonna kahdeksan prosentin tuottoon.
Matkailu- ja ravintola-alan työllisyyden heikkeneminen vaikuttaa erityisesti nuoriin työntekijöihin. Kolmasosa matkailu- ja ravintola-alan työntekijöistä on alle 26-vuotiaita.Virossa oluttölkin (A-olutta) hinta on noin 30 eurosenttiä, Suomessa (keskioluen) noin euron verran. Suomessa ravintolassa keskiolutpullo maksaa lähes viisi euroa, Virossa pari euroa. Suomalaisten ravintolakäynnit ovat vähentyneet jatkuvasti, eikä suomalaiset mene samalla tavalla seurustelemaan oluttupiin, gasthauseihin ja ravintoloihin kuin esimerkiksi Itävallassa. Siellä syödään ja juodaan ravintoloissa alle puoleen hintaan siitä, mitä me maksamme, ja se myös näkyy. Perheet tapaavat tuttujaan ja sukulaisiaan päivällisillä. Alppikylien ravintolat ovat jatkuvasti täynnä, ja kylät ovat eloisia.
”Kuinka nuoret jatkossa työllistetään, jos ravintolatoimiala ei voi hyvin?” pohtii Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Aku Vikström.
Ravintola-ala työllistää Helsingissä 16 000 ihmistä ja tuottaa 400 miljoonaa euroa verotuloja. Vikström ei usko, että ravintolat voivat laskea tulevaisuutensa kotimaisen kysynnän varaan.
Vielä 20 vuotta sitten pubit ja ravintolat menestyivät Suomessakin hyvin - M.A Numminen kirjoitti keskiolutpubeista kirjankin! Osuuskauppa rakensi ABC-ketjunsa pitkälti ravintoloiden tuloksilla, mutta nyt voitollisen ravintolan pitäminen alkaa olla suuressa osassa maata mahdotonta. Nuorilla ei ole työpaikkoja, joista pääsee sisään työmarkkinoille. Palvelukulttuuria opitaan Mäkkäreillä ja Sonera-kauppojen ständeillä Prismoissa. Tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta, mutta kenelläkään ei oikeasti taida olla halua muuttaa valtiolaivamme kurssia.
4 kommenttia:
Verotus ja kyöstitys (=virkamiesholhous yhdistettynä ryöstöön) on Suomen ehdottomasti suurin ongelma. Kaikki muu on lopulta murusia kyöstityksen rinnalla. Uskon, että muuttamalla sitä, Suomesta saataisiin itseasiassa aika upea maa ja mesta, jonne pätevämmätkin kaverit pyrkisivät hommiin ja asumaan. Yleinen, kaikkialla vellova vitutus ja kateuskin voisi vähän laskea (heh heh).
Viime syksynä kävin laajalla Euroopan kiertueella; oikeastaan kaikkialla näkyi elävä, terve ravintolakulttuuri. Liettuassa oli maanantaina mestat täynnä kaikenikäistä väkeä. Saksa, Ranska.... uskomattoman hieno meininki. Täälä paikat ei täyty enää edes lauantaisin kunnolla.
Verotus tekee mitä sen pitääkin tehdä eli lamauttaa ihmiset.
Palveluissa olisi käytännössä loputtomasti työpaikkoja tarjolla.
Aatteen, tai Puolueen kuten sanot, idea onkin, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä töitä, koska työ on riistoa kaikessa muodossaan. Työstä on hankkiuduttava eroon kokonaan. Virkakyöstit virastoissa eivät ehkä olekaan töissä vaan auttamassa meitä työn orjia vapautumaan riiston ikeestä. Parempi että valtio maksaa kaiken ja kaikilla on tasan yhtä kivaa.
Sitäpaitsi tosikommunisti tietää, että Suomi on veroparatiisi
. Kommareiden lääkkeen siihen tiedätte jokainen; veronkorotus ennen hiekkakuopan reunaa ja Nagantin pamausta.
Tosikommunistin ja sosialidemokraatin ero on useinkin juuri tuo naganin pauke, sillä aidon kommunistin lakmustesti on se, että onko hänellä riittävästi luokkavihaa ollakseen valmis tappamaan luokkasodassa.
Tarkoitatko oluttölkillä 0,33 l vai 0,5 l?
Unkarissa 0,5 l tölkki olutta oli kaupassa noin 200 forinttia eli 60-65 senttiä. Vanhemmat olivat aika vieroksuvia käymään "ulkona" kun ovat tottuneet syömään kämpillä ja he jotenkin vieroksuivat sitäkin että ruoka on keskimäärin rasvaisempaa kuin täällä oletetaan sen olevan. Kahvitauko-tasoinen oli yleensä ainoa mihin sain heidät suostumaan jos oltiin ulkona. Tuo ulkona syönti jäänee seuraavaan kertaan...Ei se varmaan olisi ollut kamalan hintaista jos syö ravintolassa alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan, ja jokaisen kanssa alkoholijuoman. Kaksi vuotta sitten Liettuassa pystyi noin tekemään ilman että olisi köyhtynyt, semmoiseen olisi mennyt summa joka vastasi noin 20 egee.
Unkarissa palkkavero on 16 prossaa kiinteästi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Taxation_in_Hungary
Tikka, alkaa olla vaikea enää muistaa aikoja ja tapoja, jolloin verotus ei tähdännyt totaaliseen hallintoon, kaikkia elämän osa-alueita kattavaan valvontaan kuin sharialaki.
Kari - tuo on hyvä märitelmä. Valitettavasti.
Vieras, 1/3 litran tölkeistä on puhe. Halvimmasta mahdollisesta eli siitä, mitä eniten myydään. Sinähän taidat olla enemmänkin olutherkuttelija kuin moni muu, joten hinnat omassa tuoteryhmässäsi ovat toki selvästi kalliimpia.
Lähetä kommentti