Tärkeitä uutisia tihkuu Suomen ajelehtiessa kohti maksukyvyttömyyttä. Sekasikiö hallituksen liikenneministeri Merja Kyllönen kypsällä 34-vuoden iällään vaatii tieliikenteeseen matalampaa promillerajaa. Hän esittää sen laskemista nykyisestä 0,5 promillesta 0,2 promilleen. Samoin Kyllönen esittää maanteille käyttömaksuja, jotka kulkevat ruuhkamaksun nimellä. Ikään kuin ihmisiä tulisi rankaista sitä, että he käyvät töissä. Ja töissä nimenomaan fysiologisesti edulliseen aikaan kaikki yht'aikaa eli aamulla ylös ja illaksi kotiin.
Eli rajat saavat vuotaa, valtion varojen holtiton polttaminen saa jatkua, mutta työssäkäyviä pitää piestä. Velkainen valtio ottaa lisää velkaa maksaakseen hyödytöntä kehitysapua, mutta oman maan asukkaita kuritetaan. Säätäkää nyt vaan ne lait, niin alleviivaatte oman tappionne seuraavissa vaaleissa. Ja kaikkea tätä johtaa surkuhupaisa Sekoomus Jyrki Kataisen johdolla.
Tämä on todellista populismia. Reilu meininki!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
21 kommenttia:
Maksaisin mielelläni tieverkoston ylläpitämisestä, jos rahat oikeasti käytettäisiin siihen. Näinhän ei oikeasti tapahdu.
Euroopassa on maita, joissa on paljon tunneli- ja moottoritiemaksuja. Vaihtoehtona on ajaa ilmaiseksi ja huomattavasti hitaammin kylien ja kaupunkien läpi.
Suomessa moottoritiemaksu ei toimi, koska moottoriteiden liikenne on erittäin hiljaista suurimman osan ajasta. Vanhan tien kautta ei menetä niin paljon aikaa, että siitä olisi merkittävää haittaa.
Silti kannatan kohtuullista väylämaksua edellä mainituin ehdoin. Rahat pitää käyttää väylien ylläpitoon.
Kyllönen on vasemmistolainen ministeri, joten rahoja ei hänen johdollaan varmasti käytetä teiden parantamiseen. Nykyisellä auto- ja bensaveron tuotolla väylät olisivat jo priimakunnossa, mikäli rahat käytettäisiin ensisijaisesti liikenneväylien ylläpitoon.
HS 7.7.2011
"Kyllönen pitää mahdollisena, että valtio perustaa oman rakennusyhtiön Valtion Infra Oy:n. Aiemmin on arvioitu, että yhtiön avulla voitaisiin säästää rahaa suurissa väylähankkeissa. Säästöä on perusteltu sillä, että rakennuskustannukset olisivat alhaisempia valtiolla kuin yksityisellä sektorilla."
Valtiolla on jo infrarakennusyhtiö. Sen nimi on Destia Oy. Yhtiö on suurin alallaan Suomessa. Yhtiö syntyi jakamalla Tielaitos kahteen osaan, Tiehallintoon ja tuotantoon. Viimemainitusta tehtiin valtion liikelaitos nimeltään Tieliikelaitos, jolle myöhemmin annettiin uusi nimi Destia. Se yhtiöitettiin.
Valtion omistuksessa on myös VR Track Oy, joka on omien sanojensa mukaan Suomen suurimpia rakennusyhtiöitä.
Pitäisi kai Kyllösen tietää kainuulaisena sen että monipuoliset kulkuvaihtoehdot ja kulkureitit ovat tärkeitä ja että ne on pidettävä kunnossa. Kainuussa ei ratikka tule oven eteen, eikä dösätkään kulje niinkuin ennen joten paljon saapi körötellä ite.
Mielessäni heräsi kysymys kuinka vapaasti hän esittää omia ideoita vai onko hänet sidottu vasemmistoliiton tai hallituksen toimintaan. Eli onko jommassakummassa annettu ohjeet minkälaisia kommentteja saa sanoa mistäkin asiasta.
Vasaran kommentti oli hyvä. Tiemaksuissa, -tulleissa tms. vastaavaissa maksuissa voisi olla jokin järki jos ne korvamerkittäisiin teiden ym. liikenneinfran ylläpitoon. Siis tiet, radat, satamat, lentokentät ovat kohteita joihin voi perittyja maksuja ohjata. Ne pitäisi korvamerkitä jottei ne mene minnekkään roskapankki-tasoiselle kansantaloudelle tai sitten lahjuksena jollekin gepardihattu-diktaattorille.
Jos tulee ennenaikaiset vaalit tai varsinkin jos vaalit on normaalisti 2015, niin luulen että Sekoomus tulee kärsimään eniten. Tai sen pitäisi kärsiä, koska Sekoomus on mainostomisto Bob Helsingin luoman ulkokuoreen perustuvan brandipuolueen imagon suojassa tehnyt politiikkaa jota ei olisi tehty silloin kuin se oli kypäräpappi-puolue. Jos siis olet arvo-tai kulttuurikonservatiivi, kansallismielinen tai talousliberaali/yksilönvapaus-liberaali, niin kenenkään noihin kuuluvan ei kannata äänestää Sekoomusta.
Kommarit, sossut, ja hörhöt ovat kaiketi paremmin turvassa koska politiikka miellyttänee heitä enemmän. Toisaalta noillekin joutaisi tulla romahdus.
Kristillisille en halua romahdusta vaikka ovatkin hyytelöhallituksessa.
Huomenia Vasara, JN ja Vieras!
Meillähän on jo tieliikenteen kuluille sopiva verolähde, joka on poikkeuksellisen helposti korvamerkittävissä: polttoainevero. Koska kellään ei ole ylimääräistä rahaa, jokainen uusi tiemaksu tai siltamaksu on aina pois jostain muusta. Kun valtio velkaantuu tätä vauhtia - vaikka ollaan siis noususuhdanteessa - ei mikään uusi maksu voi olla vastaus valtiontalouden alijäämään.
Ja joo, mihin ihmeeseen Kyllönen haluaa perustaa Valtion Infra Oy:n? "Säästöä on perusteltu sillä, että rakennuskustannukset olisivat alhaisempia kuin yksityisellä sektorilla"??? Siis joo varmaan korkojen osalta, mutta kun rahoituskulut ovat pieni osa. Infran rakentaminen siihen liittyvine logistiikkoineen kun ei ole enää viisi miestä ja harja Kauppatorin aamuruuhkassa. Voi luoja tuota tyhmyyttä.
Kyllönen lienee tyypillinen kommari. Eihän sinne kykypuolueeseen hakeudu kuin tumpelot. Joskus sielläkin varmaan oli ihan järki-ihmisiä, mutta kun aatetta on käytännössä kokeiltu ja huonoksi havaittu, niin jonkinasteinen idiootti pitää olla, että siihen vielä uskoo. Eihän kukaan palvo enää Zeustakaan.
KT: Kirjoitin useita vuosia sitten monien valtion ulkoistushankkeiden järjettömyyksistä. HUS sunnitteli silloin kaikkien sairaaloiden myymistä ulkomaisille sijoittajille ja sitten vuokraamista takaisin.
http://granpaigor.blogspot.com/2007/02/julkishallinto-aikoo-myyd-kiinteistjn.html
Lisäsin kirjoitukseen aikoinaan kommentin kun kirjoitusta seuraavana päivänä uutisoitiin mielenkiintoisesta asiaan liittyvästä väitöskirjasta.
No periaatteessa en vastusta ulkomaisen kiinteistöyhtiön omistamista edes julkisella puolella. Ongelmana vaan on julkisen puolen holtiton rahan käyttö. Vaikka ostotoiminnassa kilpailutus on hoidettu yleensä ammattitaitoisesti, virastojen kulutustottumukset ovat leväperäisyydessään järkyttäviä. Tämä lienee tuttua sinullekin vanhasta elämästä.
Jos HUS ulkoistaa kinnteistönsä, ylläpidossa laatutason määrittely ja seuranta ovat vaikeita. Vielä suurempi ongelman on puhtaasti isännöinnissä, joita on kovin vähän (siis kun puhutaan hyvistä talonmiehistä). Moni perustalkkari olisi mieluummin hyväpalkkaisessa julkisessa virassa kuin pienessä isännöintiliikkeessä taistelemassa resurssien ja asiakkaan odotusten ristiaallokossa.
KT: En minä vastusta jonkun ulkomaalaisen omistusta. Mutta sairaala myy kiinteistönsä sijoittajille ja sitten vuokraa ne takaisin itselleen. Jos kysymys olisi "bulkki"-kiinteistöistä, kuten esimerkiksi asunnoista, niin siinä voisi jonkinlainen markkinamekanismi ja kilpailutus toimia juuri ja juuri. Mutta miten HUS voisi kilpailuttaa vaikka Meilahden sairaalat johonkin toiseen kiinteistöön, sellaista kun ei ole koko Suomenmaassa?
Kun YLE myi digitaalisen televisioverkon ranskalaisille niin nyt vasta vuosia jälkeenpäin on myönnetty että päätös oli järjetön. Myyjä on monopoliasemassa ja se näkyy nykyisissä verkon vuokrissa.
Siinä olen täysin samaa mieltä että on paljon virastoja joiden kulutustottumukset ovat leväperäiset.
Minulla oli aikoinaan (1970-luvulla) asunto 1. vaimoni kanssa helsinkiläisessä kerrostalossa, jossa oli perinteinen talonmies. Taisi aivan vastikään jäädä eläkkeelle. Jopa lapseni muistelevat nyt aikuisina kyseistä talonmiespariskuntaa suurella lämmöllä.
Voihan sitä tehdä vaik 25 vuoden sopimuksen, niin ei tarvi joka vuosi kilpailuttaa. Sitten 5 vuotta ennen kilpailutusta kuka tahansa saa tarjota uutta kiinteistöä, ja voin luvata, että sairaalan rakentaminen ei vaadi rakettimaisterin tutkintoa.
Suomessa on perinteinen tsaristinen kaupunkirakenne, jossa keskustassa on virastot. Se on kuitenkin kaupungin kallein alue, joten voi hyvin kysyä, miksi näin edelleen on. Vastaus lienee puhtaasti statuskysymys.
KT: Ihan noin yksinkertaista kuin kuvaat se ei ole. Että kilpailutetaan vain uusi sairaalarakennus ja sitten 5 vuoden kuluttua kannetaan kamat sinne vain sisään ja jatketaan muitta mutkitta toimintaa.
Tuollaisen erikoistoiminnan kuin sairaalan muutto vauhdissa on vähän erilaista kuin yksityisihmisen kodin vaihto.
Olen seurannut ulkoistajien touhuja. Vaihdolla on aikamoinen kustannuskynnys. Vaikka uusi rakennuttaja/vuokraaja osaisikin rakennuttaa sopivan talon 5 vuoden toimitusajalla sisältyy muuttoon ja vaihtoon niin suuri ylimääräinen kustannuskynnys, että vuokralainen on valmis riskien minimoimiseksi maksamaan aikamoisia varmuus- ja mukavuuspreemioita vanhalle vuokranantajalle. Ja ymmärtäähän tuollaisen asian vanha vuokranantajakin ja hinnoittelee tarjoamaansa kipurajaa hipoen.
Ulkoistukset tehdään ruusuisin kuvitelmin kuin rakastavaiset menevät naimisiin lähes ikuisiksi ajoiksi. Vaikka siellä on jos jonkinlaisia palvelutaso yms lupauksia ja takeita niin harvoin olen kuullut ulkoistajan tehneen valmista kuvausta miten ulkoistus tarvittaessa lopetetaan, puretaan tai vaihdetaan jollekin toiselle toimittajalle kitkattomasti vauhdissa.
Hiukan liioitellen voi sanoa, että yleensä ostaja (tai myyjä) luulee tekevänsä työn halvemmalla kun toinen havittelee entiseen verrattuna korkeampaa laatua.
Mutta onko virasto ollut jollain alueella, kuten Kumitontun esimerkissä keskusta-alueella tai ruutukaava-alueella, ennen kuin alue on ollut kaupungin kallein alue vai onko virasto perustettu sinne vasta sen jälkeen kun siitä on tullut kallein alue? Maasta ei sinänsä ole pulaa, joten kun virasto alun alkaen perustettiin, niin sen olisi voinut rakentaa lähimmälle vapaalle ja rakentamattomalle tontille. Voisi olla viraston omalle toiminnallekin paras jos se ei sijaitsisi kalleimmalla keskusta-alueella. Noille vapaille tonteille olisi voitu vaikka perustaa esimerkiksi erillisiä virastokortteleita joissa on valtion tai kunnan toimintoja.
Jos virasto rakennettiin kauan aikaa sitten, niin muu keskusta on syntynyt virastojen ympärille? Eikö oltaisi voitu tehdä niin että jättää virastot omiksi kortteleikseen eikä yritä niiden sekaan survoa hirveästi asuin-tai liiketiloja jos ei niitä ennestään siellä kohdin ole?
Suomalaiset kaupungit on yleensä perustettu juuri alueellisiksi hallinnollisiksi keskuksiksi. Venäjällä kaupungit ovat yleensä jokien varrella, miksi niistä tulee pitkulaisia nauhakaupunkeja. Suomi kun on sen verran pohjoisessa, että meillä ei voi rakentaa kovin korkeita taloja ilman, että kadut muuttuvat pimeiksi, niin asumistiiviys jää aika pieneksi. Koska kaupungin keskustassa maanhinta on kalleinta, on vaikea käsittää, miksi siellä pidetään virastoja.
KT: Myydään Helsingin Yliopiston päärakennus ja Valtioneuvoston linna torin toisella puolella huutokaupalla eniten maksavalle firmalle. Ja Kauppatorin kupeessa oleva presidentin linna vuokrattaisiin tai myytäisiin kovasta hinnasta vaikka Kimi Räikköselle bailauspaikaksi. Pääsisi moottorijahdillakin ihan melkein eteen. Tai kelpaa minulle Teemu Selännekin :)
No leikki sikseen. Onhan meillä Helsingissä siirretty erilaisia virastoja ja laitoksia halvemmille alueille vaikka kuinka paljon. Joissakin asioinnista käymällä on tehty tuskallisen vaikeaa, mutta onneksi tilalle on tullut nykyaikainen netin kautta asiointi täydentämään palveluja.
No onhan se melko kuvaavaa, että Helsingin keskustassa ei ole yhdenkään suuryrityksen pääkonttoria. Ainona merkittävänä yrityksenä Sanoma on enää ydinkeskustassa, mutta mediatalona sijainti on osa yrityskuvaa ajanhermolla olemisesta. UPM viimeisenä dinona muutti Kauppatorilta Töölönlahdelle ja Wärtsilä sinnittelee Pitkänsillan kupeessa. Oleellinen kysymys kuuluu, että mitä moinen kehitys kuvaa?
En muista ulkoa jokaisen suomalaisen kaupungin historiaa mitä varten kukin niistä on perustettu. Jokin on alkuperältään hallintokaupunki, jokin on kauppakaupunki ja jokin on puolustuksellisista syistä perustettu. Perustaminen tarkoittaa kai kaupunginoikeuksien antamista, joten sen paikalla on voinut olla kylä ennestään. Jokin kaupunki on voitu perustaa ihan tyhjästä johonkin paikalle.
Ulvila lienee varsin kuvaava - ikivanha kauppapaikka. Hauskaahan on se, että Ulvilan porvarit pakkosiirrettiin Helsingin ensimmäisiksi asukkaiksi...
Hieman kummallista miksi Ulvilasta ei tullut sitä Satakunnan keskuspaikka, mikä Porista sitten tuli. Joo, ne on naapurissa, mutta jossittelin sen verran että Porin sijaintipaikan asemasta maakunnan keskuskaupunki sijaitsisi Ulvilassa.
Helsinki oli Kustaa Vaasalle jokin pakkomielle. Hän halusi väkisin saada kilpailijan Tallinnalle.
KT: Eikös tuo suuryhtiöiden sijainti jossain syrjemmällä osoita että siellä olla tarkkoja mihin eurot käytetään. Ihan tervettä.
Sitten voisi esittää aiheellisen vaihtoehtokysymyksen: Jos nuo suuryhtiöt tyytyvätkin halvempiin ja syrjempiin sijaintipaikkoihin kuten näyttäisi niin kenelle me myisimme tai vuokraisimme tyhjät tilat jotka jäisivät virastoilta ja laitoksilta tyhjiksi kalliilla keskusta-alueilla?
Varmaan asunnoiksi. En tiedä, kuka niistä olisi valmis maksamaan.
No eikö tuossa tilanteessa hinnat sitten laske noissa paikoissa?
Joku tasapainohintahan siihen muodostuisi. Yrityksistä vain rahoitusala ja lakitoimistot ovat keskustan kalliilla liikepaikoilla - vanhoja rahan ja vallan symboleita, joita poliitikot ja virkamiehet kadehtivat. Keskikaupunki työllistää iltaisin ja viikonloppuisin palvelualan tyttöjä ja poikia, jotka asuvat julkisten kulkuvälineiden reitillä. Lapsia on hankala varmaan siihen tilanteeseen tehdä, joten ihmekös tyo, että Hesan kotitalouksista valtaosa on sinkkuja.
Lähetä kommentti