Poliittista väkivaltaa harjoitetaan toisinajattelijoihin joko totalitaarisissa valtioissa lakien sallimana tai demokraattisissa valtioissa lakeja noudattamatta. Koska ensimmäinen on itsestäänselvästi laillista - sen irvokkuudesta huolimatta - on demokraattisissa valtioissa harjoitettu älyllisesti mielenkiintoisempaa. Poliittisten johtajien ja median reaktiot poliittiseen väkivaltaan ovat liikuttavan yksimielisiä: vain "äärioikeisto" syyllistyy siihen. Äärioikeistolla nykyisessä poliittisesti korrektissa kielenkäytössä tarkoitetaan kansallismielistä vasemmistoa, mikäli vasemmisto ymmärretään valtiojohtoisena taloudenpitona (big government).
Suomessa poliittista väkivaltaa ei ole ollut sotia edeltävän ajan kommunismin vastaisen taistelun jälkeen kuin sotien jälkeisen ajan sosialistien harjoittamana. Työntekijöiden painostus ay-liittojen jäsenyyteen ja pakottaminen laittomiin lakkoihin on myös poliittista väkivaltaa. Erityisesti lakkovahtien toiminta on jo vuosikymmeniä vaatinut toistuvasti poliisia puuttumaan tapahtumiin. Uutena ilmiönä on gaia-aatteeseen nojaava eko-fasismi, joka toimii avoimesti tai peitellysti. Kuvaava esimerkki on valtiojohtoisen eliitin (Soininvaara) kirjoittelu valtion keskeiseen olemassaolon oikeutukseen (julkinen terveydenhuolto) kohdistuva lakkoilu, kuten Tehyn lakko. Siinä yhteydessä sosialistit avoimesti julistivat lakko-oikeuden rajoittamista, vaikka muuten laittomien lakkojen saattaminen merkittävien taloudellisten sanktioiden uhan alle on heille pyhä kuin lehmä.
Ylenannon mukaan Saksassa poliittinen väkivalta on taas arkipäivää. Edellisen kerran Saksassa nationalististen ja internationalististen sosialistiliikkeiden yhteenotto johti kansallismielisten voittoon ja valtion konkurssin välttämiseksi laajamittaisiin naapurimaihin kohdistuneisiin sotilaallisiin valloitusretkiin. Saksassa, kuten ei muuallakaan Euroopassa, oikeistolaiset poliittiset liikkeet ole sortuneet väkivaltaan toisinajattelijoita kohtaan.
Syy siihen on ilmeinen, sillä oikeistolaisille yksilönvapaudet ovat kaiken toiminnan periaatteellinen lähtökohta. Sosialisteille porvarillisen yhteiskunnan säätämät lait edustavat sellaista pakkovaltaa, jota heidän ei tarvitse noudattaa. Estäähän se heitä pääsemästä tavoitteisiinsa. Niinpä niiden lakien rikkominen ei ole ongelmallista ja saadut tuomiot ansioita toiminnasta "oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta".
Berliini on muuttotappiokunta (Soininvaara: Vuokratasoa painaa mukavasti alas se, että kaupungissa on 150 000 tyhjää asuntoa.), joka oireilee samalla tavalla kuin Chicago silloin, kun mustahuppuiset (hehe) anarkistit mellakoivat siellä. Jos ennustaa saa - ja miksi ei omassa blogissaan saisi - veikkaan Helsingille samaa kehitystä: kalliit asuntojen hinnat, matalapalkkaiset palvelualan työt ja monikulttuurinen yhteisö avokätisine sosiaalitukineen on tappava yhdistelmä. Jo nyt Helsingin poliittinen ilmapiiri on historiallisen vasemmistolainen. Vihreät ja Vasemmistoliitto ajavat täydellistä impivaaralaisuutta tietulleineen melkein ruuhkattomille pääväylille, Vapaavuori edustaa "oikeisto"puoluetta jne. Ainoa keino soininvaaroilla estää kehityskulkua on laajentaa Helsinki kattamaan naapurikunnat kehyskuntineen. Sitähän Kataisen hallitus jo lähti toteuttamaan. Juicen sanoja mukaellen: Nukkukaa hyvin helsinkiläiset.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Helsingin tulevaisuudesta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Helsingistä saisi myös ainakin osan työpaikoista siirtyä pois asukkaiden mukana. Jos Hesa pilaa itsensä löperöllä sosiaalipolitiikalla ja mokutuksella, minkä vuoksi asukkaat muuttavat naapureihin "parasiiteiksi", ei Hesa silloin ansaitse olla edes työpaikkojen sijaintipaikka. Maaseudulla ja maakunnissa olisi tarvetta työpaikoille....Kymen ja Satakunnan maakunnat esim. ovat pitempään taantuneet teollisuuden supistusten vuoksi, tarttis vähän elvytystä...Etkös sää Kumis ole Kymestä tai Etelä-Karjalasta?
Jostain syystä minun kiinnostukseni Berliiniä kohtaan koskee nimenomaan sitä aikaa joka päättyy vuoteen 1932 eli viimeiseen vuoteen ennen Hitlerin valtaannousua. Syinä voi olla se että juuri ennen Aatun valtaannousua Berliinissä oli 160000 juutalaista, eli se oli käytännössä ainoa jota nykyisillä mokutermeillä sanottaisiin "erityisryhmäksi" tms. Tosin mokuttajat ovat aina olleet jostain syystä juutalaisvastaisia. Juutalaisten saavutukset olivat meritokraattisia ja heidän menestys oikein hyvää siihen nähden miten paljon heillä oli vuosisatojen aikana ollut kieltoja ja rajoitteita. Toinen syy on kiinnostus vanhaan arkkitehtuuriin eli tuolloin talot olivat aitoja, eivätkä kopioita tai betoni-tai lasihökötyksiä mitä tehtiin sodan jälkeen. Kolmas syy on 1920-luvun saksalainen elokuva joka loppui natsien valtaannousuun.
Sodan jälkeinen Saksan jako liittotasavaltaan ja DDR:n oli arvatenkin paha juttu Berliinille. Sen sijaan että se olisi ollut "porvarillinen" linnake derkkujen Itä-Berliiniä ja koko itäblokkia-vastaa, siitä tuli lännen omien hörhöjen ja mokuttajien pesä. Länsi-Berliiniin muutti muualta Saksasta kaikenlaista vaihtoehtoväkeä sekä ulkkareita. Siitä kai tuo Berliinin nykyinen sekava tilanne johtuu.
Tämä nyt oli vaan mutuilua ja amatöörin päättelyä. Lyhyen saksan C:llä ei erityisen tarkkaa aineiston läpikäyntiä tehdä...
Lähetä kommentti