Vuoden päätteeksi lienee syytä paljastaa joulupukki. Kuten lukijani tietävät, kirjoitan anonyymisti, koska sukunimeni on sen verran harvinainen, etten halua hämmentää poliittisesti korrektissa Suomessa läheisteni oikeusturvaa. Olen lueskellut viime viikkoina taas joitain elämäkertoja, ja niistä innoittuneena katselin myös omaa sukutaustaani pitkästä aikaa. Televisiosta - jota kaikki sivistyneet välttävät kuin ruttoa - tuli dokumentti aiheesta, että oliko punakapina torppareiden kapina. Ohjelmassa kerrottiin, että punaisten puolella torppareita oli prosentin verran, mikä on sangen vähän ottaen huomioon, että torpparit kuuluivat aikakauden keskiluokkaan 25%:n osuudella kotitalouksista (ohjelman mukaan).
Omassa suvussani (luen siihen nyt vain isovanhempieni vanhemmat) torppareita on ollut kahdesti 1700- ja 1800-luvuilla, joskin siis eri sukuhaaroissa. Pääasiassa "ammatti" on ollut porvari tai talonpoika. Jokunen lakimies, professori ja kirkonmies on joukossa, mutta keskimäärin omillaan on tultu toimeen muita ryöstämättä. Listan täydentää yhden sukuhaaran käsityöläiset. Varhaisin ylioppilas on 1700-luvulta Tukholmasta tuotu mamu-rouva, ja vanhin "kantaemo" on puolalainen "prinsessa" 1200-luvulta - mamu hänkin. En usko, että oma sukuni poikkeaa keskivertosuomalaisesta, joten kirkkain silmin voin väittää, että ihan hyvää porukkaa me suomalaiset olemme.
Käydään hyvillä mielin kohti uutta vuotta - ollaan me sankareita kaikki. Hyvää uutta vuotta, arvon lukijani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Älä vain väitä, että sinullakin on abrahamilaista juurivesakkoa RM:n tapaan?
;)
Niin, aiotko kertoa mitä minun piti täsmentää?
Lähetä kommentti