Iltalehti ennustaakin, että Kreikan - tuo 10 miljoonan ihmisen maa - aiheuttaa tulivuoren tuhkapilven kaltaisen perhosefektin sysäten Amerikan ja Kiinan lamaan, jonka seurauksena Suomessa verot ja korot nousevat ja asuntojen hinnat laskevat. Kiinnittäkääpä kuitenkin huomiota tuohon oikeanpuoleiseen alasarakkeeseen, jossa todetaan Espanjan, Kreikan ja Portugalin olevan "rupumaita". Rupumaasta tulee mieleen joku sellainen, jossa yhteiskunnallinen ilmapiiri on ahdistava eikä valtio arvosta yksilönvapauksia. Tai niin minulle tuli ensimmäiseksi mieleen. Siis joku sellainen Somalian tapainen maa. Mutta kutsuppa Somaliaa rupumaaksi, niin johan solvaat ihmisryhmää.
Kaikkein paras on kuitenkin uutisen aloitus, missä kerrotaan, mistä Kreikan kriisi johtuu:
Koko tilanne johtuu tästä: Kreikka söi vuosikymmenet enemmän kuin tienasi. Maa ylivelkaantui.Olen ihan samaa mieltä, mutta olisin toivonut uutisen kertovan, kuka Kreikkaa hallitsi vuosikymmenet... Lukijani eivät varmaan pyörry järkytyksestä, kun vastaan, että PASOK - Panhelleeninen Sosialistipuolue. Pasok on johtanut Kreikkaa vuodesta 1981 - siis 30 vuotta - poislukien 1993-1997 ja 2004-2007. Ja siitäkin ensimmäinen oppositiokausi oli erikoinen, sillä PASOK ehti muuttaa viime tekonaan vaalijärjestelmää siten, että koko vaalikauden ajan parlamentin työskentely oli jäissä.
13 kommenttia:
Tuota graafia on melko helppo tulkita Austrian Business Cyclen avulla.
Vaihtoehto 1. Pumpataan lisää rahaa kuplaan virheinvestoinneille, lykätään niiden puhkeamista ja samalla talouden korjausliikettä. Yhteiskunnista katoaa tukipakettien verran rahaa paskamaiden porsasteluun. Korjausliike tulee myöhemmin pahempana.
Vaihtoehto 2. Kupla puhkeaa, talous ottaa korjausliikkeen ja on poliitikoista kiinni, annetaanko uuden kasvun alkaa. Jos tehdään kuten Obama ja FDR tukipaketteineen, talous jatkaa junnaamista korjauspisteessä. Jos tehdään kuten vuonna -21, eli ei mitään, talous siirtyy nousuun.
No näinpä. Ihmisillä on käsitys, että taantuma olisi oire kapitalismin käyntihäiriöstä tai epäonnistumisesta. Käteisen maailman typerin kommentti "nyt otamme niskalenkin markkinavoimista" kuvastaa ymmärryksen syvyyttä.
Jep... Olen viime aikoina tullut yhä vakuuttuneempi siitä, että julkinen koulutusjärjestelmä ja media ovat markkinatalouden pahimmat viholliset. Koulujärjestelmässä ihmisten mieliin indoktrioidaan sosiaali(sti)valtion ylivoimaisuus ja media jatkaa tämän käsityksen ylläpitämistä. Vaikka varsinainen tuho tehdään verotuksilla, säännöstelyillä ja rahan lapioimisella kavereiden taskuun, niin nuo kaksi tekijää saavat ihmiset pitämään järjestelmää toimivana. Onneksi internet on kuitenkin luonut tähän helpotusta nykypäivänä.
Hyvä oivallus! Koululaitoksen voisi todellakin kenties olla parempi joutua kilpailemaan sisäisesti. Ei varmaan ole niin, että virkakunta tietää vanhempia paremmin, mitä pennuille tulee opettaa. Ylen tehtävä voisi olla tehdä paikallisohjelmia, mutta uutisointi kannattaisi ulkoistaa jollekin vähemmän ideologiselle taholle.
Itse en ole varma mitä Ylelle pitäisi lopullisesti tehdä, mielipiteeni keikkuu tällä hetkellä yksityistämisen ja lakkauttamisen välillä. :D Vapaan markkinatalouden kannattajia voi siinä mielessä pitää rehellisinä, että he eivät halua muuttaa valtion propagandakoneiston ohjelmaa omia oppejaan huutaviksi, vaan laittaa ne toimimaan kysynnän ja tarjonnan ehdoilla.
Internet ei ole helpottanut pelkästään uutisointia, vaan koulussa opittavat asiat voi harjoitella vaikka kotona ilmaiseksi, jos oppii ilman opettajaa. Verotus, kilpailun rajoittaminen ym. perusjipot tekevät myös ihmisistä köyhempiä maksamaan itse optetusta(no, käytännössähän he maksavat sen nykyäänkin verojen kautta). Lisäksi työmarkkinoiden jäykistäminen valtion toimenpiteillä on tehnyt töihin pääsemistä ja etenmistä vaikeammaksi uusille tulokkaille, mikä osaltaan korostaa keinotekoisesti korkean koulutuksen tarvetta. Pidän silti huolestuttavimpana kerhosta aikuisuuteen jatkuvaa propagandaa, sitä vastaan on vaikea taistella. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten ole kovin yksityiskohtaisesti perehtynyt koulutuksen yksityistämiseen vaikka sitä olen kannattanutkin jo pitkään, mutta olen vasta viime aikoina alkanut tiedostaa sen tärkeyden... Asia pitänee korjata.
Pidän silti huolestuttavimpana kerhosta aikuisuuteen jatkuvaa propagandaa
Sama juttu. On toisinaan häkellyttävää, kun ihan fiksuille, hyvin menestyneille ihmisille pitää kädestä pitäen kertoa niistä epäkohdista, joita nykyisenkaltainen koulutus aiheuttaa.
en ole kovin yksityiskohtaisesti perehtynyt koulutuksen yksityistämiseen...Asia pitänee korjata.
Toivottavasti ennätät paneutua aiheeseen ja kirjoitat blogiisi. Vaikuttaa mielenkiintoiselta aihealueelta!
KT = "uutisointi kannattaisi ulkoistaa jollekin vähemmän ideologiselle taholle"
Juku mikä oivallus. Myydään Yle kovasta rahasta Erkolle! Saadaan Suomeenkin oma Berlusconi!
:)
Vähemmän ideologinen oli ilmeisen huono sanavalinta. Tarkoitin, että poliittisen vallan käyttämänä kaikki meadiat ovat ongelmallisia. Suomessa erityinen ongelma on nyt se, että Totuus ei mitenkään haasta poliitikkoja, vaan hyväksyy kaiken nöyrästi. Aamun pääkirjoituksessa hurskastellaan, että Eurooppa on moraalikriisissä, kun puheet ja teot eivät vastaa toisiaan ja valheista ei joudu vastuuseen. Se on median keskeinen tehtävä, joten jos moinen huoli pääsee pääkirjoitukseen - eikä toimituskunnan sisäiseen palaveriin - niin lehden oma moraalikato on pohjaton.
Berlusconi heittoni oli tietenkin piruilua.
Yksityistämiskeskusteluissa kannattaa muistaa että esimerkiksi Sanoma Oy on täysin yksityinen liikeyritys eikä ole ainakaan muodollisesti mitenkään poliitikkojen ohjauksessa. Eikä se minun mielestäni tiedonvälityksen tasossa tai objektiivisuudessa mitenkään edukseen erotu esimerkiksi Yleisradiosta. Ideologiset painotuksetkin tuntuvat Ylen kanssa melko yhdensuuntaisilta.
Ehkä median omistus tai poliittinen valvonta eivät olekaan ainoita syitä huonoon tiedonvälitykseen.
Minun mielestäni Yleisradio on joka kerta johdon oikeistolaistuessa mennyt huonompaan suuntaan. Ja parhaat parannukset (Minun mielestäni!) edelliseen kauteen verrattuna on pystytty toteuttamaan 'punaisten' Eino S Revon (edeltäjä Sundströmin aikana Yle oli ihan maho)ja Mikael Jungnerin aikaan. Mutta ehkä minussa asuukin pieni 'piilososialisti' ;)
Myönnettäköön että Revon kauden lopulla meni sosialistien ja kommunistien ylivalta överiksi minunkin mielestäni.
Peruskoulun 'propaganda' ei ole pakollista. Jos haluaa järjestää opetuksen jollain toisella tavoin lapsilleen se on sallittua. Siitä vain yksityistämään jos tuntee siihen tarvetta. Itse olen kaynyt Suomessa yksityisissä kouluissa jo 1950-luvun alusta silloisen kansakoulun 1. luokasta lähtien ylioppilaaksi asti.
Tunnen lukuisia perheitä joiden lapset käyvät nykyään ns kotikoulua. Ja kovaa on ideologinen aivopesu (uskonnollista!). Paljon kovempaa kun kunnallisissa peruskouluissa. Aika vähän esimerkiksi matematiikassa tai kielissä tms ideologista puppua peruskoulussa syötetään. Historiassa tai yhteiskuntaopissa voi opettajan kanta huokua läpi koulun kulloisestakin poliittisesta ohjauksesta riippumatta.
Nuorimmat, nyt jo aikuiset lapseni ovat käyneet peruskoulut ja kunnalliset lukiot. Tosin myönnän että on sitä kotonakin yritetty jotain täydentävää kasvatus- ja sivistämistyötä tehdä siinä ohessa. Ihan ovat tasapainoisia. Akateemiset opinnot on viidestä lapsestani kolme suorittanut pääosin ulkomailla mutta ei siinäkään ollut ideologisia syitä.
Ei yksityistäminen ainakaan minun arvomaailmassani ole kaiken kattava patenttilääke joka ratkaisisi kaiken sosialismiin viittaavan aivopesun.
Ehkä median omistus tai poliittinen valvonta eivät olekaan ainoita syitä huonoon tiedonvälitykseen.
Eivät ainoita, mutta varmasti osasyitä. Pienellä kansalla ja harvinaisella kielialueella on perusteltua olla verovaroin ylläpidetty radio ja tv, mutta sen tehtävä ei voi olla nykyisen kaltainen, jossa poliitikkojen arvostelu johtaa irtisanomisiin. Vaikka idea omasta korkealaatuisesta journalismista on kaunis, se kääntyy väkisinkin itseään vastaan.
Jos haluaa järjestää opetuksen jollain toisella tavoin lapsilleen se on sallittua.
Ei se nyt ihan niin helppoa ole kuin annat ymmärtää. Vaikka viranomaismääräykset vielä onnistuisi täyttämään, seuraava ongelma on taloudellinen. Jos yksityiskoluun lapset laittava perhe saisi valtiolta saman summan minkä he veroina maksavat julkiselle koululle, voisimme puhua tasavertaisesta valinnan mahdollisuudesta.
No joo. Yksityisen koulun perustaminen on hankalaa. Kotiopetus ei niinkään. Vanhemmilta se vaatii hurjasti viitseliäisyyttä ja osaamista mutta kynnys ei ole niin korkea kuin ehkä kuvitellaan. Vaatii ehkä vielä toisen vanhemman olemista kotona ja että vastaa pääosin opetuksesta - eli ei sitä ihan rutiköyhät pysty järjestämään. En väittänyt ratkaisua helpoksi. Kerroin sen olevan kuitenkin täysin mahdollista.
Verovarojen käyttöä erilaisten yksityiskouluvaihtoehtoratkaisujen rahoittamiseen voi tietenkin ajaa. Olen muuten ollut itse ajamassakin (Steiner koulut) eikä se lobbaaminen niin vaikeaa ollut. Mutta pitää ymmärtää että verovarojen jakoa pitää jotenkin valvoa. Ja kukas verovarojen käyttöä valvoo kuin poliitikot? Ja lienee ehkä selvä että joku tolkku verovarojen jaossa on oltava ettei ihan mitä tahansa hihhulikouluja niillä tueta. Sekin rajanveto on toki poliittinen.
Mitä Kumis veikkaa, löytyisikö tuohon kouluhommaan valmis ratkaisumalli menneisyydestä? Sotienväliseltä ajalta 1917-1939? Silloin oli olemassa sekä yksityiskouluja että myös julkisia kouluja. Kumpiakaan ei väheksytty. Isäni molemmat vanhemmat kävivät koulut valkolakkiin asti (ukki yo 1928, paapu yo 1929). Sit ukki meni lääkikseen ja paapu sairaanhoitokouluun joista sit diplomien kanssa töihin. Ja hyvin he pärjäsivät elämässään.
Yksityiskoulussa on tiettyjä kysymysmerkkejä. Ajatellanko asia oppilaan saaman opetuksen kannalta vai ajatellaanko koulun olevan yritys? Yrityksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa omistalle, ei tehdä laadukasta tavaraa eikä tarjota laadukasta palvelua. Miten rahoitetaan yksityiskoulu? Vanhempien maksuilla, kunnan ja/tai valtion osatuella, koulun stipendillä, vai jonkin firman tai instanssin tarjoamalla stipendillä?
Yksityiskoulussa on tiettyjä kysymysmerkkejä jos arvoi sitä bisnesmielessä. Jos ajatellaan koulu yrityksenä, niin paljonko siinä pitää olla oppilaita ja paljonko heiltä pitää periä maksuja, jotta saadaan kulut katettua ja että päästään voiton puolele? Kuluja ovat ainakin koulun henkilökunnan palkat, koulurakennuksen ylläpito ja opetusvälineiden hankinta, ehkä kouluruuat kans. Kotikoulussa ei tietenkän ole noita kaikkia, vain kotiopettajan palkka.
Vieras: Kävin 1960-luvulla lukion yksityisessä koulussa, jonka suurimmat osakkaat olivat tietääkseni yksi tai useampi vuorineuvos, kauppaneuvos, korkea-arvoisia sotilaita, pappeja yms ja mm historian opettajana oli erään pääministeri-pääjohtajan vaimo. Luulen että rahoitus pääosin tapahtui nimimerkki Vieraan esittämillä tavoilla julkisista varoista.
Oppilailta perittävä lukukausimaksu oli kohtuullinen.
Tuskin tuo koulu mikään bisnes oli. Muistelen joskus kuulleeni sellaisen lausahduksenkin rehtorilta. Ehkä rahoitus kattoi sopivasti kustannukset. Siitäkään en ole varma oliko se perustettu ideologisista syistä. Jäin arvelemaan että koulu oli perustettu siksi, että saatiin omille lapsille omassa hallinnassa oleva opinahjo.
Tuossa Vieraan kirjoituksessa jäi kiinnostamaan että oliko alkeis- tai kansakoulujakin perustettu yksityisinä yrityksinä. Wikipedian kirjoituksen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu
perusteella tuntuu, että suurin osa yksityisistä kouluista on ollut oppikouluja ja lukioita.
Lähetä kommentti