Josif Soininvaara

Kanadan vihreät pohtivat, pitäisikö moniavioisuus sallia osana ihmisoikeuksia (Cnews). Jokainen ihmisoikeuksiin edes pintapuolisesti perehtynyt ymmärtää, ettei asialla ole ihmisoikeuksien kanssa mitään tekemistä. Yhteiskunta vahvistaa - enemmistön todellisesta tai kuvitellusta - toiveesta tiettyjä moraalisäädöksiä, joita se valvoo ja tarvittaessa rankaisee. Monen yht'aikaisen parisuhteen pitäminen ei ole kiellettyä, mutta monen aviopuolison on. Kyseessä ei siis ole ihmisoikeusrikkomus, koska avioliittoon pääsy ei voi olla ihmisoikeus. Tämä lainaus on silti erittäin ajankohtainen myös meille suomalaisille:

Those who spoke in favour said the party should treat it as a human rights
issue, just as they did with same-sex marriage rights.

Kun Lauri Oinonen (Pers) eduskunnassa epäili, että seuraavaksi vaaditaan oikeutta mennä koiran kanssa, niin hän saattoi olla paljon kaukonäköisempi kuin saamansa ivan perusteella olisi osannut odottaa.

Osmo Soininvaara kirjoittaa tänään otsikolla Kannattaako libertaarin äänestää? Soininvaaran mielestä libertaari (käytän jatkossa termiä liberaali) laskee, että todennäköisyys, että oma äänesi vaikuttaa vaa'ankielen lailla on 1:100.000 ja jos äänestykseen menee aikaa puoli tuntia ja pidät oman ajan tuntihintana 10 euroa, niin liberaalin on järkevää käydä äänestämässä vain, jos hän kokee ehdokkaansa voiton arvon olevan 500.000 euroa. En ymärrä tuota laskelmaa enkä ymmärrä sitäkään, miksi liberaalit olisivat hyödyn tavoittelijoita. Miksi tuollainen (lapsellinen) ajattelutapa olisi kuvaavaa juuri liberaaleille mutta ei vihreille?

Soininvaarahan ei pitkään aikaan ole välittänyt antaa itsestään kuvaa liberaalina vaan erilaisia pakkoon perustuvien oppien kannattajana. Tunnetuin dogmi eli pakottava aate tai oppi on sosialismi erilaisine muunnoksineen. Kommunismin romahdettua Vihreä-liike on ainoa, joka avoimesti palvoo vanhoja sosialistisia tunnuksia. Soininvaaran sanoin:

yhteiskuntaa ei saa toimimaan kuin pakkojen kautta, koska vapaaehtoiseen yleisen hyvän kunnioittamiseen ei voi luottaa.
Libertaalin ei ole myöskään lainkaan loogista harjoittaa hyväntekeväisyyttä,
vaikka juuri he ajattelevat, että hyvinvointiyhteiskunnan pakollinen
tulojentasaus voidaan korvata vapaaehtoisella hyväntekeväisyydellä.

Yhteiskunta kyllä toimii vapaaehtoisesti yhteisen hyvän eduksi, koska ei kaikilla yhteiskunnan jäsenillä ole tarvetta kokeilla, joutuvatko he häädetyksi yhteiskunnasta, jos he eivät noudata kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä. Hyväntekeväisyydestä tiedetään ainakin sen verran, että uskonnolliset ovat avokätisempiä kuin muut, joten en oikein ymmärrä, miksi Soininvaara kuvittelee liberaalien olevan erityisen paljon mieltyneitä hyväntekeväisyyteen. Itse en ainakaan ole. Ei minua tietenkään haittaa jos joku on ja osaan jopa arvostaa sitä, mutta en koe mitään velvollisuutta auttaa muita juuri tässä ja nyt. Soininvaara jatkaa:

Libertaarien maailmassa ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää. Yhdenkään ihmisen
toimet eivät vaikuta siihen havaittavaa määrää, joten kenenkään ei kannata tehdä mitään. Mutta ainahan voi toivoa, että libertaarit ovat johdonmukaisia ja
jättävät äänestämästä. Kaikki. Eduskuntaan tulee silloin toisenlaisen ihmiskuvan kannattajia.

Tämä on niin suuri kultakimpale, ettei sen arvoa voi mitata! Ilmastonmuutos on toteutettava esivallan turvaamin pakkovoimin - LOISTAVAA! Vihdoin joku tunnusti, mistä on kyse! Kirjoitukseen loppuun livahtaa pieni freudilainen lipsahdus, kun hän toivoo, että liberaalit lopettaisivat äänestämästä. Tämhän on Marxin teoriaa puhtaimmillaan, että kapitalistinen yhteiskunta siirtyy demokraattisesti sosialismiin. Lenin toteutti sen juuri noin, miten Soininvaarakin unelmoi: liberaalien äänestystulokset mitätöitiin ja kansanedustajat koostuivat "toisenlaisen ihmiskuvan kannattajista". Historia tuntee sitä seuraavan jatkumon punaisena terrorina (Wiki).