Vihreät ja demarit kilpailevat samoista äänestäjistä Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kanssa. Demareita sapettaa, että Vihreät ovat hallituksessa, joka antoi ydinvoimalle tukensa. Moni duunaritaustainen vasemmistolainen ei pidä, tietenkään, sitä minään ongelmana. Mutta Vihreiden kannattajat ovatkin ei-duunaritaustaisia, kevyitä toimistohommia istuvia sinkkuja, joista sähkökatkot tuovat mieleen eksoottisen lomamatkan Goalle. Heille äänestämättä jättäminen on kovin houkutteleva vaihtoehto näpäyttää sen-ainoan-oikean-puolueen johtajia.
Vihreät tarvitsevat vaalitukea, mutta demarien muisti on pitkä. Vain vuosi sitten punavihreän aatteen pääideologi Osmo Soininvaara kirjoitti(Eurooppa demareiden jälkeen):
Eurovaalien merkittävin tulos oli perinteisen vasemmiston alamäki jaKovaa uhoa, jota ei demarilinnakkeessa kuitattu olankohautuksilla. Vaikka demarien perinteinen yhteiskunnallinen jalusta, ay-liike, on menettänyt rajusti valtaansa 90-luvulla tapahtuneen parlamentaarisen uudistuksen myötä, se on edelleen demarien selkäranka. Mikä vaivaa vasemmistoliittoa, kysyivät punavihreät pääideologit Soininvaara ja Tommi Uschanov. Vastaus kuuluu, että ay-liiton vallan myötä vasemmisto menetti valtansa. Sillä ei ole enää muskeleita lupailla duunareille mannaa. Demarit ovat kokoamassa itsensä uudelleen, ja haastaa Vihreät aivan uudella tavalla.
vihreiden nousu monin paikoin konservatiivien vastavoimaksi. Vihreillä ei ole
syytä vahingoniloon demareiden ahdingon vuoksi. Demarit ovat olleet vihreiden
tärkeimpiä liittolaisia. Ranskassa vihreät ovat nyt samankokoinen puolue kun
demarit noin kuudenneksen kannatuksella. Suomessa vihreät saivat demareita
enemmän ääniä vain 13 kunnassa, mutta symbolista on, että näihin kuuluu myös
Tampere. Jos demarit yhä kuihtuvat ja vihreät kasvavat, meidän on otettava aivan uudenlainen rooli politiikassa ja valmistauduttava aivan uudenlaiseen
vastuuseen.
Vasemmiston sisällä valta liikahti voimakkaasti punavihreän aatteen suuntaan kommunismin romahdettua, mutta nyt siis Vihreätkin ovat alkaneet epäillä asemiensa pysyvyyttä ja haikailevat demarien tukea vaaliliittojen muodossa. Soininvaara taisi nuolasta ennen kuin tipahti, kuten on tehnyt monta kertaa ennenkin, ja nyt apua ei enää saa. Eiväthän Vihreätkään tarjonneet apua demareille näiden rämpiessä vailla kompassiaan. Ihan mielenkiintoiset vaalit tulossa, koska hallituksen rungon muodostavat Katainen ja Urpilainen. Apupuolueiksi Urpilainen ottaisi Sinnetännemäen, mutta Heinäluoman sana painaa ja valinta on Soini. Wallin tulee mukaan Soinin vastustelusta huolimatta. Soini ja Heinäluoma paaluttavat ulkomaalais- ja homolait jäihin, mutta pakkoruotsin sementoivat Katainen ja Wallin.
No niin, tulipa haukuttua taas Vihreät, joten siirrytään askel orkesterin suuntaan. Sekoomuksen, tuon entisen oikeistopuolueen, porilainen varapuheenjohtaja uhkasi vetäytyä politiikasta, jos puoluetoverinsa liikenneministeri Vehviläinen ei huolehdi - tarvittaessa minun ja sinun rahoillasi - lentoliikennettä Satakunnan pääkaupunkiin. Minä tietysti ihmettelen, että miksi Kataja on valinnut työpaikkansa Helsingistä, jos työmatka noin kovasti rasittaa (HS).
Painetussa lehdessä pyydettiin kommenttia Osmo Soininvaaralta, joka totesi, ettei potkurilentokone tuhoa maailmaa, joten se on ihan ok, mutta "turhia lentoja" hän ei sallisi kenellekään. Soininvaara itsehän on erittäin aktiivinen lentomatkustaja, miksi lienee enemmän kuin selvää, että hän ei niin kovasti paheksu lentämistä. Tässä muuten on punavihreän aatteen heikkous verrattuna vanhaan kommunismiin: älkää tehkä niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon. Vaikka inhosinkin Kalevi Kivistöä aikoinaan, pakko oli nostaa hattua siitä, että Kalevin virka-autona oli beessi Lada ns. Sorsan kakkoshallituksessa. Kuskihan herralla tietysti olla piti, mutta kuitenkin. Olihan se nyt ministeri-Saabiin verrattuna melko paska kärry. Puhumattakaan Urkin Cadillacista. Kuka muuten muistaa, miksi RKP erosi tuosta hallituksesta? Sen jälkeenhän se ei ole oppositiossa ollutkaan.
Ja koska demareitakin on syytä nuijia, kaivoin tällaisen vanhemman uutisen (Yksityislääkäreille ei Kela-avustusta). Uutinen oli siis viime vuoden keväältä, jolloin Urpilainen ei vielä oikein oivaltanut, mitä kaikkia asioita palkkaeliittiä edustavan puolueen puheenjohtaja saa sanoa. Ihan perusduunarithan käyttävät paljon terveyskeskuksia, mutta palkkaeliitti, liihottaa yksityiselle lääkärille työnantajansa rahoilla. Kannattaa nimittäin muistaa, että yksi sairasloman takia menetetty työpäivä maksaa työnantajalle noin 800 euroa, joten siinä ei kauheasti kannata labraan jonotella.
Mutta mikä tuossa Urpilaisen lausahduksessa sitten on pielessä (siis sen lisäksi, että hän haukkuu peruskannattajansa)? Se, että koko eduskunnan henkilöstö, vajaa tuhat ihmistä, saa maksutta koko terveydenhoitonsa. 800 periaatteessa elämänsä terveintä vaihetta elävää ihmistä hoidetaan verovaroin kahden lääkärin voimin. Jos kaikki suomalaiset jaettaisiin tasaisesti kaikille lääkäreille, potilaita olisi noin 300. Mutta kun kaikki työssä käyvät lääkärit eivät ota potilaita vastaan ja toisaalta mukaan pitää laskea myös lapset, kroonisesti sairaat ja eläkeläiset, totean vain, että hyvin ovat herrat asiansa tässäkin suhteessa junailleet.
Siitä huolimatta eduskunta on ostanut eräältä Mannerheimintien varressa olevalta yksityiseltä asemalta lääkäripalvelut. Toki edustajat saavat hoidattaa terveytensä muuallakin kuitteja vastaan. Tarkoitus on siis ollut, että eduskunnan henkilöstö saa hoitoa heti eikä silloin, kun eduskunnan terveysasema on auki. Tarkoitus sitoo vain sen verran, kuin poliitikon moraalikin, ja senpä takia keskellä arkipäivää törmää kansanedustajiin ja ministereihin yksityisasemilla. Niin - arvatkaapa vaan, olisiko Kela-avustuksen poistaminen johtanut siihen, että kansanedustajat olisivat maksaneet sen omasta pussistaan hehehe... Voi Jutta Jutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti