Jämsänkoski erosi Jämsästä vuonna 1926, ja viime vuonna ne yhdistyivät uudestaan. Kuuluisin jämsänkoskelainen lienee Jukka Virtanen, jonka erinomainen omaelämäkerta Kuvassa keskellä Jukka Virtanen on jokaisen suomalaisesta taiteesta pitävän syytä lukea. Virtasella on ollut virtaa, ja hän Sibeliuksen tavoin oli armoton tuurijuoppo, joka katosi viikoiksi viftaamaan. Hvitträsk oli tuon ajan nuorten suomalaisten taiteilijoiden tukikohta, ja tarina kertoo Sibeliuksen lähteneen erään kerran Viipuriin johtamaan orkesteria suoraan juomingeista. Palattuaan kolmen päivän kuluttua muut eivät olleet edes huomanneet hänen poistumistaan.
Jukka Virtanen kuvaa lämmöllä aikaansa ja elämäänsä Jämsänkoskella. Paikkakuntahan on tullut kuuluisaksi erityisesti Yhtyneitten Paperitehtaittein Jämsänkosken tehtaasta. Yhtyneet Paperitehtaat oli kenraali ja yrittäjä Rudolf Waldenin valtakunta. Walden oli tunnettu vaatimattomuudestaan, mikä hyve lienee avittanut häntä nousemaan valtakunnan talouselämän kunnioitetummaksi henkilöksi. Waldenin ottaessa komennon Yhtyneissä, nimi olisi voinut olla Köyhtyneet, koska yritys oli ensimmäisen maailmansodan luoman taantuman takia konkurssikypsä.
Waldenin aikana Yhtyneet ei ottanut suomalaisilta pankeilta lainaa muuta kuin sen verran, mitä kohteliaisuussyistä piti tuttuja pankinjohtajia varten nostaa. Olihan Suomen Pankin pääjohtajana Waldenin ystävä Risto Ryti, joka ilmeisesti ohjasi Yhtyneet rahan lähteille. Walden oli nykykielellä ilmaistuna "keinottelija", sillä hän teki Yhtyneille valtavat voitot spekuloidellaan valuuttalainalla. Nythän vasemmisto hellii ajatusta Tobinin verosta, jolla Waldenin kaltaiset ahneet limanuljaskat pakotetaan tottelemaan poliitikkojen aivoituksia.
Walden oli tarkka talousmies ja hän antoi ensi töinään kenkää 40 työntekijälle osoittaakseen, ettei hänen kanssaan kannata pelleillä. Walden ajautui heti perään sovittamattomaan ristiriitaan Jämsän kunnan taksoituslautakunnan kanssa. Waldenin oman kirjanpidon mukaan hänen yhtiönsä tuottivat voittoa vain kymmenesosan siitä, mitä jämsäläiset unelmoivat sen tuottavan. Verotukseen ja virkamiesten mielivaltaan lopen tympääntyneenä Waldenille jäi vain yksi vaihtoehto. Hän komensi tehtaanjohtajaansa perustamaan uuden kunnan ja sille papin. Tuomiokapituli perusti Jämsänkosken seurakunnan ja valtio seurasi perässä perustaen Jämsänkosken kunnan. Sama toistui muuten Waldenin irrotettua Simpeleen Parikkalasta, mutta Myllykoskea ei erotettu Sippolan kunnanisien saatua kiinni humpan juonesta.
Ensimmäiset kunnallisvaalit muistuttivat sopupeliä, koska yhdeksän sosialidemokraattia ja kuusi porvaria kokoontuivat tehtaanjohtajan pitämän puheenjohtajan nuijan alle ilman vaaleja. Sellainen oli valta miehellä, joka ajoi isänmaansa etua tinkimättömästi. Mistähän löytyisi tähän hätään jostain mies tai nainen, joka perustaisi uuden kunnan, jonne nykymenoon kyllästyneet voisivat paeta viranomaisten holtittomuutta?
Walden oli muutenkin mielenkiintoinen mies. Hän pitää edelleen hallussaan Suomen armeijan nopeimmin urallaan edenneen ennätystä: 14 kuukaudessa aliluutnantista kenraalimajuriksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti