keskiviikko 18. elokuuta 2010

Kymmenen prosenttia

Neuvosto-Venäjän vielä sinnitellessä hengissä puhuttiin, että länsimaissa on markkinatalous, idässä suunnitelmatalous ja Pohjoismaissa sekatalous eli nykykielellä hyvinvointiyhteiskunta. Suunnitelma- ja sekatalouden suuri unelma on, että markkinoiden toimintaa ohjaamalla saavutetaan marxilainen unelma "jokaiselle tarpeen mukaan, jokaiselta kykyjen mukaan". 2000-luvulla jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tuollainen haave on täysin epärealistinen. Se 5-10%:n vähemmistö, joka keskittyy elämään yhteiskunnan siivellä tulee niin kalliiksi, että lopuilta ei iljetä verottaa sitä määrää, mikä tarvittaisiin. Noin 40% ihmisistä äänestää vasemmistoa uskoen siihen, että vasemmisto kyllä taikoo sen tarvittavan rahan jostain. Yleensä se taiotaan esiin niiltä, jotka kannattavat porvaripuolueita.

Vaikuttaa siltä, että tuo 40% on suurinpiirtein se määrä ihmisiä, joka pelkää jossain vaiheessa itse tippuvansa tuohon 5-10%:n ryhmään. Tuntuu siltä, että koko maata pompotetaan erilaisten pienten vähemmistöjen mukaan. Kun 5% puhuu ruotsia, koko kansa opettelee. Kun bussissa kaksi matkustajaa haluaa radion kiinni, se menee kiinni. Kun 10% naisista vaatii seksin ostokieltoa, se kielletään. Kun 5% ihmisistä on homoja, kirkot pakotetaan homohäihin. Kun 5% ihmisistä tarvitsee yhteiskunnan tukea ja turvaa joka-asiassa, niin loput kuristetaan veroilla. Ja niin edelleen, lista on loputon. Kaikessa tässä on kyse siitä, että tasa-arvo nostetaan yksilönvapauden yläpuolelle. Aina, kun tasa-arvon nimissä toteutetaan jotain, jonkun toisen oikeuksia loukataan.

Huomasin kolme niin kummallista uutista, että päätin nostaa ne esiin. Ensimmäisessä, Englannin poliisi ei enää jatkossa ryhdy takaa-ajamaan moottoripyörävarkaita, koska näillä ei yleensä ole kypärää, mistä seuraa vaaratilanteita (Mail Online). Espoossa puolestaan 22-vuotias nulikka jäi vuoden sisään jo 15. kerran kortitta ajosta (Vartti). Kolmanneksi (Aamulehti): 5.000:llä eri tavalla vihertyvä työväenpuolue Sekoomus moittii Suomen perheenyhdistämispolitiikkaa. Sen lisäksi että Sekoomus on tehnyt huonoa politiikkaa, se pitää äänestäjiä idiootteina. Kaverit ovat istuneet kohta katkeamatta 25 vuotta hallituksessa, ja kehtaavat! Eikö niillä kierrä veri päässä?

Näitä kolmea tapausta yhdistää se, että ihan tavallinen autoilija-Aarne joutuu kyllä maksamaan kameratutkaan räpsähtäneen yleinopeussakon, ja jos kuvassa puhuu vielä kännykkään, niin siitäkin tulee ja ilman kypärää ajosta joutuu linnaan. Alennetut nopeusrajoitukset, kiristynyt sakotusraja, automaattivalvonta ja tuloihin sidotut sakot ovat yhdistelmä, jonka saa läpi vain vasemmistolaisesti suuntautunut hallinto. Mitä me teemme tuollaisella määrällä eri nimisiä vasemmistolaisia puolueita? Eikö missään ole puoluetta sille 90%:lle, joka osaa ja haluaa huolehtia asioistaan?

2 kommenttia:

vieras kirjoitti...

Terve taas!

Kokoomus on...miten sanoisi...Kansallinen Työväen Vihreä Puolue, joka on Rkp:n suomenkielinen osasto. Se yrittää yhtä aikaa miellyttää työväkeä (työväen presidentti), valtiouskovaisia (holhousta lisäävät toimenpiteet), vihreitä (ilmastohömppä ja viherhörhöily), ruotsinkielisiä (pakkoruotsi), arvoliberaaleja (homoliittojen kannatus), mokuttajia (mokutuksen kannatus) ja omia ydinkannattajia joita se kuitenkin tällä tavalla väheksyy.

Kokoomuksessa on tietysti joitakin yksilöitä joilla on järkeä tallella edes vähän, kuten Eija-Riitta Korhola. Korhola ei ole varsinaisesti ilmastoskeptikko mutta näkemykset ovat kohtuu järkeviä verrattuna ilmastohömppään.
Nuorisojohtaja Wille Rydman ei pidä mokutuksesta mutta se ei auta, koska hän ei päätä mistään.

Jotenkin kaipaan sitä Karin kypäräpappi-kokoomusta, vaikka en juurikaan elänyt niihin aikoihin. Sillä taisi olla sitä koti-kirkko-isänmaa-ajattelua. Se taisi olla halukas edistämään suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Sitä ehkä saattoi konservatiivi ja porvari kannattaa.

Kumitonttu kirjoitti...

Ehtoota Vieraalle! Hyvin kirjoitat, olen kaikesta samaa mieltä. Pakkoruotsin suurin ongelma on se, että ne opettelevat ruotsin joka tapauksessa jotka sitä haluavat. Muilta se tuntuu valuvan kuin vesi kananmunan päältä. Käytännössä koko koululaitoksemme on jonkinlaisen aivopesun vallassa. Ehkä tarvittaisiin taas uusia yksityisiä kouluja, joissa vanhemmat päättäisivät, mitä piltit pänttäävät. Siihen suuntaan kaiketi ollaan muutenkin menossa, kun asuinalueet ja koulut eriytyvät eli hienosti sanottuna segregoituvat etnisen alkuperän perusteella. Huvittavaa, että se tapahtuu tasa-arvoon nojaavassa yhteiskunnassa. Vaikka niinhän se meni Neuvosto-Venäjälläkin: puolueen muksut kävivät eri kouluja kuin rahvaan.

Eija-Riitta on ollut aivan liian pliisu, jotta antaisin arvostusta. Tsekinmaassa on ihan hyviä kannanottoja, mutta jos ei muna (tai siis reva tässä tapauksessa) riitä, niin sitten ei riitä. Ei käy, että ratsastaa kahdella jakkaralla.

Sekoomus on ihan toivoton luusereiden sakki. Rydmanin ajatuksia en tunne, mutta ehkä pitää ottaa selvää. Kaipa sillä on joku blogi?