Mustaa huumoria

NASAn johtaja Charles Bolden on antanut haastattelun Al-Jazeeralle (FoxNews). Bolden kertoo presidentti Barack Obaman antaneen hänelle kolme tehtävää nimityksen yhteydessä. Hänen piti innostaa amerikkalaiset luonnontieteisiin, saada lisää ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja luoda oman arvon tuntoa muslimimaihin korostamalla näiden merkitystä keskiajan luonnontieteiden kehitykseen. Obaman hallinto on ilmeisesti sitä mieltä, että meillä on paljonkin anteeksipyydeltävää poliittisesti meitä vastaan asettuneelta islamilaiselta maailmalta.

Viimeiset 20 vuotta maailman demokratiatilanne on niin paljon huonontunut, että nyt voi jo sanoa Berliinin muurin murtumisen jälkeisen toiveikkuuden ajan olleen turhaa. Useissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien, sananvapautta kokonaisuudessaan on heikennetty vaikka joissain yksittäisissä asioissa kuten homojen ihmisoikeuksissa on edistytty. Puhumattakaan tietysti Venäjästä ja entisistä Neukkulan osavaltioista, joissa homoilla on edelleen yhtä paljon oikeuksia kuin ennen muurin murtumista. Miksi ihmeessä 90-luvulla vallinnut ilo ja toiveikkuus erilaisten diktatuurien aikakauden päättymisestä ei koskaan toteutunut? Siksi, että kylmän sodan voittajavaltioiden poliitikot uskaltavat kyllä nousta arvostelemaan Israelia, mutta kukaan ei uskalla nouta vastustamaan alueen todellisia diktatuureja, joissa yhä palvotaan kuu-ukkoa samoin kuin 1.200 vuotta sitten.

Rautaesirippu muuttui burkhaksi, joka peittää satojen miljoonien ihmisten mahdollisuudet ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Jos näiden valtioiden arvostelua ei uskalleta tehdä, onko sitten mikään ihme, että omissakin valtioissamme tilanne luisuu huonompaan suuntaan?

Boldenin haastattelussa siis todetaan, että islamilaisilla mailla olisi ollut jotenkin ratkaiseva merkitys läntisen sivistyksen siirtymisessä keskiajalla Lähi-idästä Eurooppaan. Kuinka tämä siirtymä oikein tapahtui ja mikä osuus islamilla siinä oli? Mikä on nykyinen historian tulkinta?

Lyhyesti voidaan todeta, että kristityt karkoittivat Egyptin Alexandriaan kokoontuneet, pakanoina pitämänsä tiedemiehet ja filosofit Bagdadiin, joka oli 800-luvulla muslimikalifaattien hallinnassa. Juutalaiset saivat tehtäväkseen kääntää syyrian ja kreikan kieliset teokset arabiaksi. Ptolemaioksen, Eukleideen, Aristoteleen ja lukuisat muut klassiset teokset levisivät Bagdadista maurilaisyliopistoihin, joita yhdeksännellä ja kymmenennellä vuosisadalla perustettiin useisiin maihin, varsinkin Espanjaan.

Kautta koko islamilaisen maailman ajanlaskun seurantaa ei annettu papistolle vaan juutalaisten ja arabialaisten oppineiden tehtäväksi. Nämä laativat tähtititeteellisiä tauluja, ja käyttivät hyödykseen hindujen keksimää lukua nolla. Nykyaikaisen eurooppalaisen runouden sekä loppusointu että runomitta ovat, kuten kemiamme ja algebrammekin, lainaa Espanjan ja etelä-Ranskan maurilaisilta valloittajilta. Päätekijät arabialaismatematiikan ja taiteiden välittämisessä takapajulle jääneille eurooppalaiseen rotuun kuuluville kansoille olivat Espanjan maurilaisyliopistot.

Maurilaissivistyksen leviämistä oli auttamassa kolme eri yhteiskunnallista ainesta:

Ensiksi, kristillinen kirkko antoi ajanlaskun seuraamisen pappien tehtäväksi. Heillä oli riittävästi aikaa ja varaa keskittyä tuottamattomaan työhön.

Toinen syy oli itsenäinen ja korkeasti koulutettu kauppiasluokka, josta hyvä esimerkki on Fibonacci, joka omalla aktiivisuudellaan edesauttoi arabialaisten lukujen leviämisessä.

Kolmas syy olivat juutalaiset lääkärit, jotka käänsivät arabiankieliset kirjat latinaksi.

Jos tästä kehityskulusta jotain voi hahmottaa, niin islam ei tukenut tai edistänyt millään tavalla tiedettä. Muslimien suureksi saavutukseksi suitsutettu arabialainen lukujärjestelmä ei sekään ole arabialainen (Al-Kwharizmi). Islam ei siis alkuun vastustanut tieteen leviämistä oppineiden keskuudessa kunhan se ei asetu poikkiteloin islamin kirjoitusten kanssa. Koska koraanin joka sana on suoraan itseltään Allahilta, sitä ei ollut lupa millään tavalla täydentää. Tämä tulkinta on edelleen valtavirtaa islamilaisessa uskonnossa ja maailmassa eikä suinkaan mitään "islamismia" tai "marginaaliryhmän tulkintaa".

Eipä aikaakaan, kun uskonnon ja tieteen eturistiriita kävi ylitsepääsemättömäksi, ja islam alkoi käpertyä sisäänpäin. Otetaan esimerkiksi arvostettu keskiaikainen lääkäri al-Razi. Bagdadissa, yli tuhat vuotta sitten, hän kirjoitti ensimmäiset elävien ihmisten hoidoilla tehdyt muistiinpanot tuhka- ja isostarokosta. Hän myös teki muistiinpanoja henkilökohtaisista ajatuksistaan uskonnosta ja filosofioista. Nämä kirjoitukset löysivät tiensä Bagdadin johtavalle imaamille, joka määräsi hänet hakattavaksi hänen omilla kirjoituksillaan kunnes joko Razin kirja tai pää hajoaisi. Razi kuoli sokeana, ilmeisesti tämän rangaistuksen seurauksena.

Läntisessä historiantutkimuksessa tehdään selvä ero uskomusten ja todellisten tapahtumien välille. Muslimeille kuitenkin kerrotaan, esimerkiksi, että Mekka oli tärkeä kauppakaupunki – ja että Muhammed avioitui varakkaan kauppiaan lesken kanssa. Ja kuitenkin nykyään on aukottomasti asiakirjoin vahvistettu, että arabialaiset kauppareitit kulkivat kaukana Mekasta (Patricia Crone: Meccan trade and the rise of Islam).