Kyllähän suomalainen sen tietää, että millään muilla mailla kuin Suomella, se ei oo riskiä vailla. Kyse on verotuksesta, jonka suomalaiset poliitikot virkamiesten raivoisalla avustuksella ovat saaneet hilattua maailmanennätyslukemiin. Silloin kun äänestäjien enemmistö edusti työssäkäyvää väestönosaa, poliitikoilla oli luonnollinen intressi (Curley-ilmiön mukaisesti) varmistaa verotuksen kohtuullisuus. Hyvinvointiyhteiskunnan omiessa isien ja äitien tehtävät, se teki kansalaiset itsestään riippuvaisiksi.
Ja pitääkseen kansan tiukasti kurissa, poliittinen ja virkamieseliitti kiristävät verotusta. Suhteellisen matalaa kiinteistöveroa on yritetty pitkään nostaa, mutta kun peijakkaat kansalaiset ovat väittäneet sen valuvan asumisen kustannuksiin, toteutus on jäänyt puolitiehen. Sitä varten valtionvarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo Uudessa Suomessa, että kiinteistöveron nosto ei nosta asumisen hintaa vaan laskee kiinteistön arvoa.
Pohjoismaisen sosialismin kummallisuuksiin kuuluu, että vaikka bensaveron nosto korottaa liikenteen kustannuksia (ja sitä kautta myös ruoan), niin kiinteistöverotus ei korota vuokria. Omistusasujan kustannuksia kiinteistövero korottaa, mutta jotenkin mystisesti ei vuokra-asumisen kustannuksia. Kohonnut kiinteistövero on myös pois kuluttajan itsensä valittavissa olevasta kulutuksesta, joten kiinteistöveron nosto myös laskee muuta kulutusta eli köyhdyttää kansaa. Mutta jotenkin se ei siis Pylkkäsen mukaan vuokra-asujiin tämä ei päde.
Miten finanssineuvos voi olla niin kuutamolla? Vastaus on suhteellisen yksinkertainen: hän ei ymmärrä vapaiden rahamarkkinoiden toimintaa. Vapailla markkinoilla sijoittaja edellyttää investoinnilleen tuottoa. Tuotto vaihtelee riskin mukaan: korkeariskisestä sijoituksesta halutaan korkeampaa tuottoa ja matala riski heijastuu matalana tuotto-odotuksena. On realistista odottaa, että asumisen kaltaisen perustarpeen osalta veron korotus ei muuta sijoituksen riskiä. Jos ydinvoimalassa tuotettua sähköä verotetaan kovemmin kuin vesivoimalla tuotettua, sijoitus ydinvoimalaan Suomessa muuttuu riskisemmäksi ja tuotto-odotus kasvaa. Kasvanut tuotto-odotus nostaa ydinsähkön hintaa, jotta sijoitus ydinvoimalaan tuottaa paremmin vastaten kohonnutta riskiä.
Jos asuntosijoittaja ostaa 200.000 euron 30 neliön yksiön Helsingistä, hän arvioi saavansa vuodessa vuokratuloja noin 12.000 euroa (6% sijoitetulle pääomalle) ennen veroja. Kulujen (yhtiövastike 450 eur ja poistot 50 eur kuussa) ja verojen (100 eur kuussa) jälkeen sijoittajan saama tuotto on noin 400 euroa kuussa (2,4% sijoitetulle pääomalle). Oletetaan, että yhtiövastike nousee esimerkiksi 50 eurolla kuussa kohonneen kiinteistöveron takia, jolloin sijoittajalle jää enää 360 euroa verojen jälkeen, ja tuotto-odotus on vain 2,1%. Oletetaan, että sijoittaja ei ole valmis tinkimään tuotto-odotuksestaan, jolloin saadakseen aiemman tuottonsa (2,4%) hänen on nostettava vuokraa 50 eurolla. Tällöin hänen tuotto-odotuksensa on uudelleen 1.050-550-100=400 euroa.
Koska kohonnut veroaste nostaa sijoituksen riskiä, todellinen vuokrankorotustarve on luultavasti hiukan suurempi kuin tuo veron määrä (50 eur/kk), mutta kuten jo optimistisesti totesin, oletetaan että veron korotus ei vaikuta tuotto-odotukseen. Jos vero laskee asunnon hintaa, kuten finanssineuvos väittää, sijoittajan saama tuotto laskee saman verran. Tässä vaiheessa yksittäinen asuntosijoittaja voi vetäytyä todettuaan tuottotason alittavan vastaavan riskin ja myydä asunnon, mutta asuntomarkkinoiden vuokratasoon yksittäiset piensijoittajat eivät vaikuta. Suuret institutionaaliset asuntosijoittajat eivät laske tuotto-odotustaan eivätkä ne edes voi laajamittaisesti vetäytyä asuntomarkkinoilta, joten veron korotus nostaa väistämättä vuokratasoa.
maanantai 23. heinäkuuta 2018
lauantai 14. heinäkuuta 2018
Ville Niinistö puolustelee Junckerin juomista
Tällä kertaa arvioin olevani täysin samaa mieltä Vihreiden entisen puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa. Hän on sataprosenttisen oikeassa vertaillessaan vanhan ajan poliitikkojen paremmuutta nykypoliitikkoihin. Entiset huippupoliitikot eivät menestyisi nykyisen median aikakaudella. Nykymedia nostaa valtaan heikkoluonteisia opportunisteja ja huonon moraalitajun omaavia ahdasmielisiä ja suppeakatseisia fanaatikkoja.
Kun vertaa vanhoja poliitikkoja ja merkkimiehiä, hakematta mieleen nousee jääkärikenraali Paavo Talvela, joka kantoi yhdessä Aaro Pajarin kanssa rintamavastuun siitä, että Talvisodassa Neuvostojoukot eivät onnistuneet tekemään läpimurtoa kannaksen joukkojen selustaan Tolvajärvellä. Kuinka kovasti tuo vastuu painoi Talvelaa, on hienosti mainittu Wikipediassa:
Tolvajärven taistelujen vuosipäivät aiheuttivat Talvelalle aivohalvauksen vuosina 1967 ja 1969.Kun vertaa Junckeria ja Niinistöä Talvelaan tai Rooseveltiin, ei uskoisi puhuttavan edes samasta lajista. Niin kaukana on Ville Niinistö miehestä, kuin olla osaa.
Ja tätä ei todellakaan kannata ymmärtää niin, että minä millään muotoa arvostaisin Rooseveltin vasemmistolaista maailmankatsomusta tai ymmärtäisin hänen fascismin ihailuaan. Mutta 30-luvulla sosialismi ei vielä ollut romahtanut missään päin joten Roosevelt saattoi tuntea jotain vetoa hyvinvointivaltioon. Mutta nyt eurooppalaisen hyvinvointivaltion epäonnistumisen ruumiillistumana toikkairoivalla Jean-Claude Junckerilla ja häntä ihailevalla Ville Niinistöllä ei ole mitään tekosyytä, miksi reaalisosialismia pitäisi puolustella.
perjantai 13. heinäkuuta 2018
Juncker kännissä - Trump sai haukut
Suomalaisen median alennusta kuvasi aikoinaan presidentti Kekkosen kännitoilailujen salailu. On vaikea kuvitella moraalisesti alhaisempaa tekoa kuin vaieta valtion päämiehen sairaudesta, joka estää häntä hoitamasta tehtäviään. Kun Ahti Karjalainen yritti presidentiksi 80-luvulla, Moskovaan myönteisesti suhtautunut mediamme piilotteli Karjalaisen viinan himoa.
Kun lehdistö maalailee itsestään kuvaa "luotettavana" ja "JSN:n ohjeisiin sitoutuneena" tiedonvälittäjänä, on karmeaa huomata, että suomalainen media ei korvaansa lotkauta Jean-Claude Junckerin sekoiluun umpikännissä. Parhaiten eurooppalaisen median laatua kuvaa se, että jokainen voi kuvitella, miten vasemmistolainen media olisi revennyt vihasta, jos Trumpia olisi pitänyt taluttaa NATO-kokouksessa.
Kun lehdistö maalailee itsestään kuvaa "luotettavana" ja "JSN:n ohjeisiin sitoutuneena" tiedonvälittäjänä, on karmeaa huomata, että suomalainen media ei korvaansa lotkauta Jean-Claude Junckerin sekoiluun umpikännissä. Parhaiten eurooppalaisen median laatua kuvaa se, että jokainen voi kuvitella, miten vasemmistolainen media olisi revennyt vihasta, jos Trumpia olisi pitänyt taluttaa NATO-kokouksessa.
maanantai 2. heinäkuuta 2018
Yusuf: Unelmani on käännyttää
Koska toistuvasti kuulee väitettävän, että islamisaatio johtuu sosioekonomisista ongelmista, kotouttamisen riittämättömistä resursseista ja tietenkin rasismista, suomensin Judith Bergmanin hyvän kolumnin Gatestone Institutessa. Hän paljastaa kiusallisen virheen itseään suvaitsevina pitävien väittämistä: Euroopassa asuvat muslimit eivät maallistu, vaan yhä useampi ryhtyy hartaaksi muslimiksi työntäen heille tarjotun sosiaalidemokratian sivuun.
Hollannin hallitus julkaisi kesäkuussa raportin, jonka mukaan Hollannissa asuvat muslimit ovat muuttuneet entistä uskonnollisemmiksi. Vuosina 2006-2015 haastateltiin 7.249 hollantilaista, joilla on marokkolainen tai turkkilainen syntyperä. 2/3 Hollannissa asuvista muslimeista (noin miljoona henkilöä) on lähtöisin niistä maista.
Raportin mukaan 78% marokkolais-taustaisista rukoilee viidesti päivässä - turkkilaisista 33%. Lähtömaasta riippumatta noin 40% käy moskeijassa vähintään kerran viikossa. Yhä useampi nuori nainen käyttää huivia (64% vuonna 2006 ja 78% vuonna 2015) ja selvä enemmistö ruokailee sharian mukaisesti halalia (93% marokkolaiset ja 80% turkkilaiset). 96% marokkolaisista sanoo, että uskonto on heille hyvin tärkeä osa elämää, turkkilaisista 89%. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 niiden marokkolaisten osuus, jotka noudattavat erittäin tiukasti islamia, on noussut 77%:sta 84%:iin. Turkkilaisilla luvut ovat 37% sekä 45%. Maallistuneita muslimeita on vähän . 7% turkkilaisista ja 2% marokkolaisista.
Tanskassa huomattiin jo vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen yhteydessä, että erityisesti "toisen polven, korkeasti koulutetut ja yhteiskuntaan hyvin integroituneet naiset" ovat hakevat turvaa uskonnosta. Tuolloin professori Viggo Mortensen totesi: "Kasvava uskonnollisuus ei ole osoitus syrjäytymisestä. He ovat yhteiskuntaamme hyvin sopeutuneita ja haluavat noudattaa islamia".
Uudempi tanskalaistutkimus vuodelta 2015 vahvistaa muslimitaustaisten maahanmuuttajien uskonnollisuuden olevan edelleen kasvussa: vuonna 2006 päivittäin rukoili 37% ja vuonna 2015 jo 50%. Vuonna 2006 koraanin kirjaimellista tulkintaa kannatti 63% ja vuonna 2015 se oli noussut 77%:iin. Kööpenhaminan yliopiston uskontoihin perehtynyt sosiologi, Brian Arly Jacobsen, yllättyi tuloksista. "Uskoimme muslimien maallistuvan kuten tanskalaisetkin, jotka eivät ole enää erityisen uskonnollisia." Jacobsenin mukaan yksi selitys voi olla maahan rakennetut 20-30 uutta moskeijaa.
Tanskalaistutkimukset ovat yhdenmukaisia muualla Euroopassa tehtyjen kyselyiden kanssa, joiden mukaan Euroopassa asuvat muslimit haluavat noudattaa sharia-lakia. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan marokkolaista ja turkkilaista syntyperää olevista Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa ja Ruotsissa asuvista lähes 60% haluaa islamin palaavan juurilleen. 75% uskoo, ettäislamista on vai yksi oikea tulkinta, ja 65% haastatelluista piti sharia-lakia oman maansa lakeja tärkeämpänä. Vuonna 2016 43% Britanniassa asuvista muslimeista oli sitä ielt', että sharian tulisi korvata nykyinen lainsäädäntö kun taas 22% vastusti ajatusta. Vuoden 2017 tehty 400 hengen kyselytutkimus Belgiassa osoitti, että 29% haastatelluista piti shariaa enemmän arvossa kuin nykylakeja, ja 34% oli sitä mieltä, että "Koraaniin perustuva yhteiskunta on ehdottomasti parempi kuin nykyinen".
Eurooppaan viime vuosina muuttaneet yli kaksi miljoonaa muslimia kiihdyttävät täällä jo ennestään olevien muslimien uskonnollista aktivoitumista. Vuonna 2017 Itävallan Grazissa afgaaneille tehdyn tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat turvapaikanhakijamiehet pitivät kiinni perinteistään ja 70% kävi moskeijan perjantaisaarnassa. Naiset ovat vieläkin uskonnollisempia: 63% rukoilee päivittäin viisi kertaa, miehistä 40%. 2/3 naisista pitää huivia julkisilla paikoilla. Puolet siirtolaisista myöntää, että uskonto on heille nyt tärkeämpää, kuin mitä se oli kotimaissaan, ja 52% oli sitä miekltä, että islamin valta-asema suhteessa muihin uskontoihin on kiistämätön.
Muslimien taipumus muuttua entistä uskonnollisemmiksi saavuttuaan Eurooppaan, huomattiin myös dokumentissa "False Identity". Siinä arabiaa puhuva toimittaja Zvi Yehezkeli soluttautui moskeijoihin tutkiessaan Muslimiveljeskunnan toimintaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa hän tutustui kahteen nuoreen syyrialaismieheen, jotka olivat tulleet Kosovon kautta Saksaan saaden apua "englantilaiselöta muslimiyhteisöltä". Yehezkelin mukaan he lähtivät Syyriasta melko maallistuneina, mutta ennen saapumistaa Saksaan he asuivat vuoden Pristinassa, Kosovossa, jossa "Muslimiveljeskunta käännyttää turvapaikanhakijoita ja saapuessaan Saksaan Ahmed ja Yusuf rukoilivat jo viidesti päivässä."
Ahmedin mukaan "lähtiessäni Syyriasta, voin henkisesti hyvin. Islamilaiset järjestöt auttavat ensin pyyteettömästi, mutta sitten he johdattavat avun tarvitsijat rukoilemaan yhdessä kanssaan. Se on muslimille vaikeaa kieltäytyä siinä tilanteessa." Yehezkeli kysyi, mitä unelmia heillä on. "Unelmani on tehdä Euroopasta islamilainen valtio", sanoi Yusuf. "Muslimeina arvostamme shariaa. 20 vuoden kuluttua haluan, että sharia-laki vallitsee Saksassa maallisen lain tilalla."
Samalla kun muslimit radikalisoituvat, eurooppalaiset hylkäävät uskontonsa. 16-29 eurooppalaiset vuoden 2018 maaliskuussa julkaistun St. Maryn yliopiston teologian professorin Stephen Bullivantin tutkimuksen mukaan: "Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nuoret aikuiset eivät tunnista perinteisiä uskontoja omakseen. Kristinusko on kadonnut joko pysyvästi tai ainakin sadaksi vuodeksi."
Virossa, Ruotsissa ja Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 70-80% nuorista aikuisista kuvaa itseään uskonnottomiksi. Ranskassa, Belgiassa, Unkarissa ja Britanniassa vastaava luku on 64-70%. Puolassa vain 17% piti itseään uskonnottomina - Liettuassa 25%.
Ahmedin ja Yusufin tavoin Euroopassa olevat muslimit haluavat käännyttää eurooppalaiset, islamissa tunnetaan käsitteenä dawa. He ovat itse eläviä esimerkkejä käännytyksen tehosta: "Käännytän heidät yksi kerrallaan. Aloitan lähellä olevista." Yusuf vastasi, miten vastahankaiset saksalaiset käännytetään: "Heitä ei voi voittaa väkivalloin - heidät tulee taivutella...Varmasti syntyy taisteluita, mutta nekin vähitellen päättyvät, kun eurooppalaiset ymmärtävät realiteetit. Enää ei ole pakoreittiä - muutos aiheuttaa aina vastarintaa".
Kun eurooppalaiset eivät ole uskonnollisia, voi pohtia miten hyvin käännytys islamiin onnistuu. Eurooppa säilyy maanosana, mutta kuten vanhan Bysantin tilalla on nyt Turkki, herää kysymys katoaako judeo-kristillinen kulttuurimme?
Hollannin hallitus julkaisi kesäkuussa raportin, jonka mukaan Hollannissa asuvat muslimit ovat muuttuneet entistä uskonnollisemmiksi. Vuosina 2006-2015 haastateltiin 7.249 hollantilaista, joilla on marokkolainen tai turkkilainen syntyperä. 2/3 Hollannissa asuvista muslimeista (noin miljoona henkilöä) on lähtöisin niistä maista.
Raportin mukaan 78% marokkolais-taustaisista rukoilee viidesti päivässä - turkkilaisista 33%. Lähtömaasta riippumatta noin 40% käy moskeijassa vähintään kerran viikossa. Yhä useampi nuori nainen käyttää huivia (64% vuonna 2006 ja 78% vuonna 2015) ja selvä enemmistö ruokailee sharian mukaisesti halalia (93% marokkolaiset ja 80% turkkilaiset). 96% marokkolaisista sanoo, että uskonto on heille hyvin tärkeä osa elämää, turkkilaisista 89%. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 niiden marokkolaisten osuus, jotka noudattavat erittäin tiukasti islamia, on noussut 77%:sta 84%:iin. Turkkilaisilla luvut ovat 37% sekä 45%. Maallistuneita muslimeita on vähän . 7% turkkilaisista ja 2% marokkolaisista.
Tanskassa huomattiin jo vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen yhteydessä, että erityisesti "toisen polven, korkeasti koulutetut ja yhteiskuntaan hyvin integroituneet naiset" ovat hakevat turvaa uskonnosta. Tuolloin professori Viggo Mortensen totesi: "Kasvava uskonnollisuus ei ole osoitus syrjäytymisestä. He ovat yhteiskuntaamme hyvin sopeutuneita ja haluavat noudattaa islamia".
Uudempi tanskalaistutkimus vuodelta 2015 vahvistaa muslimitaustaisten maahanmuuttajien uskonnollisuuden olevan edelleen kasvussa: vuonna 2006 päivittäin rukoili 37% ja vuonna 2015 jo 50%. Vuonna 2006 koraanin kirjaimellista tulkintaa kannatti 63% ja vuonna 2015 se oli noussut 77%:iin. Kööpenhaminan yliopiston uskontoihin perehtynyt sosiologi, Brian Arly Jacobsen, yllättyi tuloksista. "Uskoimme muslimien maallistuvan kuten tanskalaisetkin, jotka eivät ole enää erityisen uskonnollisia." Jacobsenin mukaan yksi selitys voi olla maahan rakennetut 20-30 uutta moskeijaa.
Tanskalaistutkimukset ovat yhdenmukaisia muualla Euroopassa tehtyjen kyselyiden kanssa, joiden mukaan Euroopassa asuvat muslimit haluavat noudattaa sharia-lakia. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan marokkolaista ja turkkilaista syntyperää olevista Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa ja Ruotsissa asuvista lähes 60% haluaa islamin palaavan juurilleen. 75% uskoo, ettäislamista on vai yksi oikea tulkinta, ja 65% haastatelluista piti sharia-lakia oman maansa lakeja tärkeämpänä. Vuonna 2016 43% Britanniassa asuvista muslimeista oli sitä ielt', että sharian tulisi korvata nykyinen lainsäädäntö kun taas 22% vastusti ajatusta. Vuoden 2017 tehty 400 hengen kyselytutkimus Belgiassa osoitti, että 29% haastatelluista piti shariaa enemmän arvossa kuin nykylakeja, ja 34% oli sitä mieltä, että "Koraaniin perustuva yhteiskunta on ehdottomasti parempi kuin nykyinen".
Eurooppaan viime vuosina muuttaneet yli kaksi miljoonaa muslimia kiihdyttävät täällä jo ennestään olevien muslimien uskonnollista aktivoitumista. Vuonna 2017 Itävallan Grazissa afgaaneille tehdyn tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat turvapaikanhakijamiehet pitivät kiinni perinteistään ja 70% kävi moskeijan perjantaisaarnassa. Naiset ovat vieläkin uskonnollisempia: 63% rukoilee päivittäin viisi kertaa, miehistä 40%. 2/3 naisista pitää huivia julkisilla paikoilla. Puolet siirtolaisista myöntää, että uskonto on heille nyt tärkeämpää, kuin mitä se oli kotimaissaan, ja 52% oli sitä miekltä, että islamin valta-asema suhteessa muihin uskontoihin on kiistämätön.
Muslimien taipumus muuttua entistä uskonnollisemmiksi saavuttuaan Eurooppaan, huomattiin myös dokumentissa "False Identity". Siinä arabiaa puhuva toimittaja Zvi Yehezkeli soluttautui moskeijoihin tutkiessaan Muslimiveljeskunnan toimintaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa hän tutustui kahteen nuoreen syyrialaismieheen, jotka olivat tulleet Kosovon kautta Saksaan saaden apua "englantilaiselöta muslimiyhteisöltä". Yehezkelin mukaan he lähtivät Syyriasta melko maallistuneina, mutta ennen saapumistaa Saksaan he asuivat vuoden Pristinassa, Kosovossa, jossa "Muslimiveljeskunta käännyttää turvapaikanhakijoita ja saapuessaan Saksaan Ahmed ja Yusuf rukoilivat jo viidesti päivässä."
Ahmedin mukaan "lähtiessäni Syyriasta, voin henkisesti hyvin. Islamilaiset järjestöt auttavat ensin pyyteettömästi, mutta sitten he johdattavat avun tarvitsijat rukoilemaan yhdessä kanssaan. Se on muslimille vaikeaa kieltäytyä siinä tilanteessa." Yehezkeli kysyi, mitä unelmia heillä on. "Unelmani on tehdä Euroopasta islamilainen valtio", sanoi Yusuf. "Muslimeina arvostamme shariaa. 20 vuoden kuluttua haluan, että sharia-laki vallitsee Saksassa maallisen lain tilalla."
Samalla kun muslimit radikalisoituvat, eurooppalaiset hylkäävät uskontonsa. 16-29 eurooppalaiset vuoden 2018 maaliskuussa julkaistun St. Maryn yliopiston teologian professorin Stephen Bullivantin tutkimuksen mukaan: "Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nuoret aikuiset eivät tunnista perinteisiä uskontoja omakseen. Kristinusko on kadonnut joko pysyvästi tai ainakin sadaksi vuodeksi."
Virossa, Ruotsissa ja Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 70-80% nuorista aikuisista kuvaa itseään uskonnottomiksi. Ranskassa, Belgiassa, Unkarissa ja Britanniassa vastaava luku on 64-70%. Puolassa vain 17% piti itseään uskonnottomina - Liettuassa 25%.
Ahmedin ja Yusufin tavoin Euroopassa olevat muslimit haluavat käännyttää eurooppalaiset, islamissa tunnetaan käsitteenä dawa. He ovat itse eläviä esimerkkejä käännytyksen tehosta: "Käännytän heidät yksi kerrallaan. Aloitan lähellä olevista." Yusuf vastasi, miten vastahankaiset saksalaiset käännytetään: "Heitä ei voi voittaa väkivalloin - heidät tulee taivutella...Varmasti syntyy taisteluita, mutta nekin vähitellen päättyvät, kun eurooppalaiset ymmärtävät realiteetit. Enää ei ole pakoreittiä - muutos aiheuttaa aina vastarintaa".
Kun eurooppalaiset eivät ole uskonnollisia, voi pohtia miten hyvin käännytys islamiin onnistuu. Eurooppa säilyy maanosana, mutta kuten vanhan Bysantin tilalla on nyt Turkki, herää kysymys katoaako judeo-kristillinen kulttuurimme?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
