Maikkarin uutisissa kerrotaan, että yksityisten pysäköinnin valvojien eli kansanomaisemmin parkkipirkkofirmojen lukumäärä on kasvanut puolessa vuodessa kolmesta kolmeenkymmeneen. Korkein hallinto-oikeushan totesi, että kiinteistön omistaja saa laittaa näkyville ehdot, joiden mukaan hänen kiinteistönsä alueella saa auton pysäköidä. Ehdot katsotaan hyväksytyksi, jos auto on pysäköity alueelle. Jos ehdoissa mainitaan, että ehtojen vastaisesta pysäköinnistä joutuu maksamaan korvauksen kiinteistön omistajalle, niin se on tätä nykyä laillista. Sitä en tiedä, kuinka paljon korvaus saa olla, mutta oletan ettei se saa merkittävästi ylittää julkisen puolen vastaavasta.
Ensimmäinen ongelma on tietysti se, että auto ei voi tehdä sopimusta kiinteistön kanssa, vaan sopimuksen tekemiseen pitäisi kyllä ainakin toisella puolella olla ihminen. Siinä vaiheessa, kun koneet ovat niin kehittyneitä, että ne voivat toimia opetetulla tavalla, esimerkiksi siirtää itsensä täältä tuonne, niin varmasti koneisiin tulee toimintahäiriöitä, kuten kaikkiin koneisiin tulee. Rangaistaanko tällöinkin koneen omistajaa vai mitä tehdään? Pysäköintivirheen tapauksessa helpointa olisi lukita pyörät ja odottaa, kuka tulee noutamaan auton. Toki se on kalliimpi ratkaisu kuin nykyinen laputtaminen, mutta se olisi älyllisesti rehellistä. Ikään kuin sillä olisi mitään merkitystä nykyisin.
Toinen ongelma on se, että oikeudenmukaista on rankaista väärin pysäköinyttä eikä auton omistajaa. Ymmärrän kyllä, että rangaistus on helpompi ja edullisempi eli käytännönläheisempää osoittaa rekisteriin merkitylle omistajalle. Entä jos aserekisteriä aletaan muuttaa suuntaan, että ilmoittamatta jääneistä aseen katoamisista viimeisin rekisteriin merkitty omistaja on vastuussa... Vastaavia rekistereihin perustuvia rangaistuksiahan on annettu IP-osoitteiden perusteella siitä riippumatta, tietääkä tai "tietääkö" tietokoneen käyttäjä koneensa toimineen esimerkiksi lapsipornopalvelimena.
Kolmanneksi - Helsingissä on useita katuja, joille saa pysäköidä öisin, mutta aamuruuhkaan mennessä kadun pitää olla tyhjä. Sangen usein joku auto kuitenkin on tukkeena sumputtaen kaksi kaistaa yhdeksi. Sumpun tuulilasiin ilmestyy kyllä kiitettävän nopeasti lappu, mutta se muutaman kympin tulo kaupungin kassaan on ehkä yhden eurosentin jokaista kärsinyttä työmatkalaista kohti laskettuna. Jos samalla kovuudella VR joutuisi korvaamaan myöhästymiset aamuruuhkassa myöhästelijöille, kukaan ei viitsisi edes hakea korvausta.
Mikä on punavihreän aatteen suhtautuminen yksityisautoilijoihin? Vastauksen antaa liikkeen pääideologi Osmo Soininvaara kirjoituksessaan Ihmishengen vaihteleva arvo, jossa hän vertaa auto-onnettomuuksissa kuolleita terrorismin uhreina kuolleisiin. Soininvaaran kirjoitus on tehty kieli poskessa, mutta kyllä siellä pieni häivähdys maailmankuvastakin on näkyvissä. Todellista terroria nimitäin on, että kaupunki ei siirrä väärin pysäköityjä autoja pois aamuruuhkien tieltä, mutta sitä soininvaarat eivät näe terrorina vaan oikeutettuna kiusantekona.
Lopuksi, olen päätynyt kannattamaan yksityisautoihin asennettavaa gsm-paikanninta, jolla viranomaiset voisivat vahtia kaikkien autoilijoiden liikkumisia. Vastaavasti ne, joilla autoa ei ole, saisivat niskaansa samanlaisen tunnistimen, jotta tasa-arvon vuoksi myös heidän liikkeensä voitaisiin selvittää
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
19 kommenttia:
Yhdyskuntataloudellinen kustannus lasketaan sen aikaresurssin perusteella, joka säästyy kun ajonopeudet ovat yli 30 km/h. Tälle ajalle voidaan määrittää taloudellinen arvo, ja kun tuo arvo jaetaan liikenteessä kuolleiden ihmisten määrällä, saadaan selvitetyksi ihmishengen empiirinen arvo.
Maksuton joukkoliikenne ja tiheämmät vuorovälit voisivat auttaa ruuhkiin, jos sellaisia on. Tietulleja en kannata, koska tarkoituksenhan on vain tehdä autoilusta herrojen hupia tarjoamatta mitään tilalle.
Kiitos kommentista, Sammalkieli!
Mikään julkinen palvelu ei saisi olla maksuton. Kouluruokailu on hyvä esimerkki; kukaan ei ole vastuussa ruoan tasosta, joten lapsille tarjotaan ruokaa, josta keskimäärin varmaan neljäsosa menee jätteisiin. Jos vanhemmat maksaisivat annoksesta euron tai kaksi, heillä olisi perusteltu oikeus vaatia kunnollista ruokaa.
Jos julkinen liikenne on maksutonta, se valitettavasti myös kerää ne, keillä ei ole rahaa matkustaa. Niinpä päädytään tilanteeseen, jossa jokainen, jolla on varaa maksaa matkoistaan, siirtyy pois julkisen liikenteen käyttämisestä. Tämähän näkyy jo nyt ruuhkina, koska keskiluokkaiset keski-ikäiset työssä käyvät ihmiset eivät halua matkustaa julkisilla.
Jos kerran valtio tarvitsee lisää rahaa ja haluaa sen kerätä keskiluokkaisilta pääkaupunkiseudun autoilijoilta, niin tietulli on kallis ja kömpelö menetelmä. Turha luoda järjestelmä, jossa maksetaan satoja miljoonia ulkomaille konsulttipalkkioina ja järjestelmän toimituksina. Ei muuta kuin lisävero jokaiseen Kampista 200 kilometrin säteellä toimivalle bensa-asemalle. Vaikka 10 senttiä litra.
Korostan, että en kannata veroja enkä veron korotuksia, mutta jos veroja kerätään, on sulaa hulluutta kerätä se kalliilla tavalla.
KT: "Niinpä päädytään tilanteeseen, jossa jokainen, jolla on varaa maksaa matkoistaan, siirtyy pois julkisen liikenteen käyttämisestä. Tämähän näkyy jo nyt ruuhkina, koska keskiluokkaiset keski-ikäiset työssä käyvät ihmiset eivät halua matkustaa julkisilla."
Jos olet keskiluokkainen pääkaupunkiseutulainen ja töissä Helsingin niemellä niin et ole ihan täysijärkinen aatteinesi jos siirryt pois julkisista liikennevälineistä. Jos tarvitset autoa työpäivän aikana se muuttaa hiukan asetelmaa.
Kun asuin Etelä-Haagassa ja käytin bussia keskustaan olin usein aamuruuhkassa työpaikalla pitkälti ennen työkaveriani joka ajoi omalla autolla bussipysäkkini ohi kun vielä odotin bussiani. Minä jouduin vielä kävelemään 10 min matkan bussilta työpaikalle (lähellä yliopistoa) ja työtoverillani oli vielä Vuorikadulla on hallipaikka autolleen.
Tuossa on toki reunaehtoja: ilman bussinvaihtoa, kohtuullinen vuorotiheys, erilliset julkisen liikenteen kaistat jne jne.
Mutta tuollainen väitteesi on mielestäni poliittista agitaatiota jota ainakin minä olen tottunut kuulemaan vasemmistolaisilta ja vihreiltä :)
GPI!!!
Sen verran pitää ilmiselvästi täsmentää, että kyse on juuri noista reunaehdoista. Jos perheellä on auto, työpaikalle saa auton ja työpaikka ei sijaitse Helsingin niemellä, niin melkein jokainen valitsee mieluummin oman auton. Julkisilla matkustavat ovat yleensä naisia ja lapsia. Tosin nekin naiset, jotka tekevät ns. uraa, istuvat audeissaan ruuhkissa. Näin se vaan on.
Mutta siis itse pääasia, eli maksuton julkinen liikenne valitettavasti romahduttaa julkisen liikenteen arvostuksen ja sitä kautta laadun ja tason, on totta. Maksuton palvelu, kuten terveysasemilla, on johtanut siihen, että maksukykyiset käyttävät yksityisiä. Maksuton kirjasto kerää kuulemma Espoon ja Vantaan lähiöissä "nuorison" (tm) sisäänsä meluamaan.
KT: En usko väitteesi yleispätevyyttä maksuttoman kouluruoan huonosta laadusta. Minä ainakin sain aikoinaan koulussa hyvää ja monipuolista ruokaa vaikka se olikin maksutonta.
Kyllä siinä laadussa on muitakin muuttujia kuin vain aterioiden maksuttomuus.
No joo, mutta silloin koulussa oli keittäjä, kun sinä opin tietä tallasit. Myös ruoka yleisesti oli silloin vaatimattomampaa, joten kouluruoka ei eronnut kotiruoasta juuri mitenkään. Nykyisin vaaditaan pakollista kasviruokapäivää kerran viikkoon, mutta vielä 70-luvulla jokainen koulukeittiö piti ainakin yhden kasvispäivän, koska liha oli niin kallista. Kaiholla muistelen niitä koulun lihakeittoja, joissa lihan sijasta lautaselle osui possun kamaraa, jossa vielä törrötti karvoja. Enää ei niin kovaa nälkää ole, että sellainen käy kaupan.
Juu, koululla oli omat keittäjät.
Kuten nyt itsekin näytät myöntävän niin ruoan huonous ei johtuisikaan maksuttomudesta vaan kustannussäästöistä yms.
Kerroin asian vain osoittaakseni ettei ruoan huonoon laatuun ole suinkaan syynä pelkästään sen maksuttomuus.
No kyllä se siis maksuttomuus on ongelman taustalla siinä mielessä, että vanhemmilla, joille asia ensisijaisesti kuuluu, ei ole todellista mahdollisuutta vaatia muutosta. Eli ehkä maksuttomuus ei sinänsä tee ruoasta epäkelpoa, mutta se poistaa mahdollisuuden muuttaa asiain tilaa.
KT: "joille asia ensisijaisesti kuuluu, ei ole todellista mahdollisuutta vaatia muutosta."
Ai miksi ei ole? Jos kyse on kunnallisesta oppilaitoksesta niin kyllä meillä vanhemmilla on vaikutuskanavia. Ja väitän että koululaisillakin on.
Myönnän toki että rahahanan sulkeminen on suora ja tehokas vaikutuskeino jos kyse on erillismaksullisesta palvelusta.
Erillismaksuttomaan palveluun vaikuttamismahdollisuus on erilaista mutta ei suinkaan olematonta.
Terve!
Käydessäni AMK:ta, ruokalassa piti maksaa maksu ruuasta. Ruokamaksu on ehkä opiskelijakortin omaaville muodollinen tai "moraalinen" kun ulkopuolisen henkilön pitää maksaa enemmän.
Kumarin pointti lienee siinä että tuommoinen muodollinenkin maksu saa enemmän arvostamaan ruokaa.
Erillismaksuttomaan palveluun vaikuttamismahdollisuus on erilaista mutta ei suinkaan olematonta.
Tuo on totta, mutta herääkin kysymys, että miksi asia pitää hoitaa maksuttomuudella, jossa vaikutusmahdollisuus on nihkeä, mutta kustannusvaikutus on prikulleen sama. Tai kääntäen: jos taloudellista eroa ei ole, miksi valita kahdesta menetelmästä se, joka passivoi ja huonontaa laatua?
KT: Näkemyksesi ja väitteesi maksullisuuden siunauksellisuudesta on ideologinen. Ei mikään apriorinen fakta.
Pelkästään rahan erillinen periminen/maksaminen aiheuttaa kustannuksia sekä maksajalle että maksun vastaanottajalle. Eikä nekään kustannukset ole välttämättä pienet.
Jos tarkastelee koko kokonaisuutta voi lähes yhtä hyvin ajatella että turhaa ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaa overheadiä.
Minulla on työpaikalla kilpailutettu ja maksullinen työpaikkaruokailu. Laatu ei ole hääppöinen mutta eihän siellä ole pakko käydäkään. Eikä moni käykään.
Logistisesti hankalaa kun se on ainoa ruokapaikka lähettyvillä.
Eli ei se maksullisuus sitä ruoan tasoa ole mihinkään parantanut. Eikä kyse ole kunnallisesta palvelusta. Ihan on kilpailutetusta, yksityisestä monikansallisesta palveluntarjoajasta kyse.
GPI, on väärin verrata maksutonta kouluruokalaa työmaasi maksulliseen ruokalaan. Maksullista työmaaruokalaa tulisi verrata maksuttomaan työmaaruokalaan.
Voit varmasti antaa useita käytännön esimerkkejä, missä maksuton palvelu on laadussa ja tehokkuudessa parempi kuin markkinaehdoin toteutettava palvelu. Minulle ei juuri nyt tule yhtään mieleen. Vuokratalojen pihat ovat keskimäärin huonommassa kunnossa kuin kovan rahan asuntojen. Julkiset liikennevälineet huonommassa kunnossa kuin omat. Puistot paskaisempia kuin huvipuistot. Jopa koulutus, jonka yritykset itse maksavat, on korkeatasoisempaa kuin valtion tuottama "työllisyyskoulutus".
KT; "Maksuton kirjasto kerää kuulemma Espoon ja Vantaan lähiöissä "nuorison" (tm) sisäänsä meluamaan."
Riippuu varmaan lähiöstä ja sen sosioekonomiasta. Espoossa ja Vantaalla on levottomia alueita ja vähemmän levottomia. Asuttamassani Kauniaisissa on aika rauhaisaa.
Olen käynyt maksuttomissa kirjastoissa eri seuduilla koko elämäni enkä ole oivaltanut että levottomuus johtuisi kirjastojen maksuttomuudesta.
Joskus olen syksyllä ja talvella törmännyt lukusaleissa hajuhaittoja levittäviin aikuisiin - ehkä asunnottomiin jotka tulevat hakemaan lämpöä ja sateensuojaa. On varmaan totta että tuskin hekään tulisivat maksulliseen kirjastoon.
On varmaan totta että tuskin maksulliseen tilaan maksettaisiin sisäänpääsymaksua ja tultaisiin metelöitsemään. Mutta ei se ole ainakaan minun mielestä mikään peruste tehdä kirjastoistakin maksullisia.
Kirjastoissa meluaminen loppuu sillä, että palautetaan kirjastoihin kuri. Meluajat heitetään ulos. Sanoohan sen jo järkikin, että kirjastoissa on oltava hiljaa, samoin kuin että kirjastojen on oltava täysin maksuttomia.
Ainakin meillä oli laadukas kouluruoka, mutta nyt opiskelijana joudun maksamaan usein heikkotasoisemmasta ravinnosta. Maksuton kouluruoka voi siis olla parempaa kuin maksullinen. Näin siis Kumitontun argumentti on osoitettu vääräksi.
Joukkoliikenteen käyttöön on kaikilla oikeus. Miksi köyhien tai sairaiden läsnäolo häiritsee? Mitä Kumitontulla on muita ihmisiä vastaan? Ihan normaaleja ihmisiä niissä busseissa enimmäkseen kulkee. Mutta miksi rappioalkoholisti ei saisi kulkea samalla bussilla kuin muutkin kansalaiset?
On varmaan totta että tuskin maksulliseen tilaan maksettaisiin sisäänpääsymaksua ja tultaisiin metelöitsemään. Mutta ei se ole ainakaan minun mielestä mikään peruste tehdä kirjastoistakin maksullisia.
Se on totta, mutta eri kirjoituksen aihe.
Maksuton kouluruoka voi siis olla parempaa kuin maksullinen. Näin siis Kumitontun argumentti on osoitettu vääräksi.
Koululaiset (oppivelvolliset) ovat eri asia kuin opiskelijat (vapaaehtoiset). Sinä et opiskelijana enää syö etkä maksa kouluruoasta.
Joukkoliikenteen käyttöön on kaikilla oikeus. Miksi köyhien tai sairaiden läsnäolo häiritsee? Mitä Kumitontulla on muita ihmisiä vastaan?
Mitä vittua sä horiset?
Koululaisten ja opiskelijoiden välillä ei tässä asiassa ole mitään ratkaisevaa eroa, ei ainakaan siten kuin esität.
Itse asiassa tuo sinun erottelusi kusee, koska lukioissa ja ammattikouluissa ei olla pakosta ja ruoka on silti ilmaista. On siis olemassa maksutonta opiskelijaruokaa.
Voi olla että peruskoululaisten ja opiskelijoiden välillä on esimerkiksi se ero, että koululaiset eivät vielä ole oppineet tavoille, vaan leikkivät ruoalla, ottavat sitä liikaa tai liian vähän eivätkä arvosta kouluruokaa resurssina. Vanhempien sakottaminen ei kuitenkaan lisäisi lasten ymmärrystä.
Minulla on kuitenkin sinun jaottelusi mukaan kokemusta maksuttomasta opiskelijaruoasta ja maksullisesta opiskelijaruoasta. Lukiossa ruoka vielä oli ilmaista ja yliopiston ruokalassa se maksaa. Molemmissa ruoka oli tai on suurinpiirtein yhtä hyvää. Maksuttomuus toimii. Myös yliopistoruokaloiden tulisi olla maksuttomia.
"Mitä vittua sä horiset?"
Viittasin lähinnä aiempaan kommenttiisi:
"Jos julkinen liikenne on maksutonta, se valitettavasti myös kerää ne, keillä ei ole rahaa matkustaa. Niinpä päädytään tilanteeseen, jossa jokainen, jolla on varaa maksaa matkoistaan, siirtyy pois julkisen liikenteen käyttämisestä. Tämähän näkyy jo nyt ruuhkina, koska keskiluokkaiset keski-ikäiset työssä käyvät ihmiset eivät halua matkustaa julkisilla."
Koska tuo ei empiirisesti pidä paikkaansa (oikeasti keskiluokkaiset MATKUSTAVAT julkisilla), yksinkertaisimmaksi vaihtoehdoksi jää se että sinä et halua matkustaa julkisilla. Voisiko se johtua siitä että et halua katsella erilaisia ihmisiä? Mitä vikaa köyhissä ja maksukyvyttömissä on?
Yleensä ihmiset eivät lopeta palvelun käyttöä vain siksi, että muut kuin omaan viiteryhmään kuuluvat käyttävät sitä. Tuo esittämäsi on nyt jotain omaa yksilöpsykologiaasi, jota yrität yleistää kaikkia ihmisiä koskevaksi: uusliberalistista ideologista puhetta parhaimmillaan.
Terveyskeskusten "boikotointiin" on usein se käytännön syy, että työnantajat vaativat yksityisen tahon kirjoittamia sairaslomatodistuksia ja tarjoavat näiden palveluja työsuhde-etuna.
BTW: Mielestäni terveyskeskuslääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittaman sairaslomatodistuksen tulisi AINA kelvata. Jollei kelpaa, niin työnantajalle sellaiset yhteisösakot, että jatkossa kelpaa.
Lähetä kommentti