Michael Mann ja uusi lätkämaila

(Forbes 27.6.2012, James Taylor)

Viime kuussa sain huolestuneen puhelinsoiton virkamieheltä Kaliforniasta. Orange Countyn piirikunnassa aiottiin pitää vesihuoltoa käsittelevä huippukokous parin päivän päästä, ja yksi osallistujista oli saanut raivokohtauksen toisesta kanssaosallistujasta. Virkamiehen mukaan kohtauksen saanut oli ilmastonmuutoksen ikonina pidetty Michael Mann, joka ilmoitti toisen panelistin tieteellisten saavutusten olevan vertailukelvottomia hänen tuotantoonsa nähden. Virkamies pelkäsi, että Mann peruu osallistumisensa, vaikka piirikunta oli käyttänyt juuri häntä tilaisuuden ennakkomarkkinoinnissa, jos he eivät poista toista osallistujaa. Primadonna...

Virkamies toivoi osallistujien kykenevän korkeatasoiseen ajatustenvaihtoon. Minulta kysyttiin, voinko nimetä joitain korkeatasoisia tiedemiehiä, joilla on Mannin näkemyksestä poikkeava näkemys ilmaston lämpenemiseen, mutta jotka silti sopisivat Mannin paisuneeseen egoon oman tutkimustyönsä saavutuksista.

Kerroin virkamiehelle, että Mannin raivonkohtaus ei luultavasti mitenkään liittynyt toisen panelistin tieteellisiin saavutuksiin tai niiden puuttumiseen. Omien kokemusteni mukaan Mann ja hänen kaltaisensa poliittista ohjelmaa ajavat ilmaston lämpenemisen asiantuntijat tekevät kaikkensa välttääkseen joutumasta keskustelemaan ja puolustamaan omia näkemyksiään niille tutkijoille, joiden näkemykset nojaavat tehtyihin havaintoihin silkan pelottelun sijaan. Nimesin kaikesta huolimatta joitain erittäin päteviä tiedemiehiä, jotka suhtautuvat teoriaan ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä epäilevästi, ja toivotin hänelle onnea konferenssinsa kanssa.

”Älä kuitenkaan hämmästy, jos Mann peruu osallistumisensa kenen tahansa vastaehdokkaan kanssa, jos tämä kyseenalaistaa Mannin väitteet. Tiedemiesten tulisi rohkaista ja iloita kriittisestä ajattelusta ja avoimesta ajatustenvaihdosta, mutta Mannin kaltaiset tutkijat ovat tiedemiehiä vain sanan kaikenkattavassa merkityksessä.”

Muutamaa päivää myöhemmin tapasin erään suosittelemani tutkijan. Patrick Michaels on George Mason -yliopiston vanhempi tutkija taloustieteessä. Hän työskenteli vuosia Virginian yliopistossa, ja oli sitä ennen Virginian osavaltion ilmastontutkija. Hän on toiminut puheenjohtajana Amerikan osavaltioiden ilmastontutkijoiden yhdistyksessä. Hän on väitellyt ekologisesta ilmastotieteestä ja julkaissut useita vertaisarvioituja tutkimuksia. Jos joku niin juuri hän olisi ollut oikea mies puhumaan Orange Countyn tilaisuudessa aivan siitä riippumatta, mitä mieltä on teoriasta ilmaston lämpenemisestä.

Kysyin Michaelsilta, oliko häneen oltu yhteydessä konferenssin tiimoilta. Michaels vastasi, että hän hyväksyi ehdotuksen, mutta itse kutsua ei koskaan näkynyt. Itse asiassa, vastoin virkamiehen nimenomaista toivetta, paneeliin ei saatu toista osanottajaa.

En haluaisi sanoa, että ”mitäs minä sanoin”, mutta mitäs minä sanoin…

Orange Countyn kokous paljasti, miksi Michael Mannin kaltaiset alarmistit pelkäävät käydä avointa julkista keskustelua. Pelotellakseen osallistujat puolelleen, hän käytti muutamia naurettavia väitteitä tukenaan. Jokainen puolueeton ilmaston lämpenemiseen perehtynyt tutkija olisi halunnut käydä niistä väitteistä keskustelua kyeten osoittamaan Mannin väitteiden olevan vain pelottelua.

Mannin esityksen viimeinen kalvo osoittaa yksiselitteisesti hänen esityksensä rakentuvan tieteen sijaan pelottelun varaan. Viimeisellä kalvolla oli valokuvat sekä hänen tyttärestään että jostain jääkarhusta istumassa keikkuvalla hämäävän pienellä jäälautalla sekä useita yksinkertaisia iskulauseita ilmaston lämpenemisestä. Hänen mukaansa meidän lapsemme ja lapsenlapsemme aikaan:
Jääkarhut… on myytti
Suuret valliriutat… on myytti
Kirahvit ja norsut... eivät vaeltele lumihuippuisen Kilimanjaron edustalla
Amsterdam, Venetsia ja New Orleans... ovat Pompeijin kaltaisia kadonneita kaupunkeja.

Katsotaanpa väitteitä yksi kerrallaan.
Mannin mukaan jääkarhut voivat kuolla sukupuuttoon hänen tyttärensä tai tämän lasten aikana. Jääkarhujen määrä on päinvastoin kasvanut. Kanadalainen jääkarhututkija Mitch Taylor sanoo: ”Jääkarhujen määrä ei ole kasvanut – se on kasvanut räjähdysmäisesti.”

Jääkarhujen lukumäärä on kaksinkertaistunut 35 vuodessa, eli juuri sen ajan, jonka ilmaston lämpeneminen on jatkunut 30-vuotisen viileämmän jakson jälkeen. Ja nyt Mannin mukaan 25.000 jääkarhua kuolevat sukupuuttoon seuraavien 40 vuoden aikana…

Mannin mukaan Suuri valliriutta tuhoutuu seuraavan 40 vuoden aikana.Se on noin 350.000 neliökilometriä (eli Suomen pinta-ala) ja laajeni läpi koko 1900-luvun. Uusin vertaisarvioitu tutkimus osoitti sen hyötyvän veden lämpenemisestä. Ja nyt Mannin mukaan valliriutta katoaa seuraavien 40 vuoden aikana…

Mannin mukaan lämpenemisen myötä Kilimanjaron lumihuiput häviävät. Tutkimusten mukaan lämpötila Kilimanjaron huipulla harvoin tai ei koskaan nousee plussan puolelle. Lumen vähenemisen syynä ovat muutokset sademäärissä eikä lämpötilan nousu. Ja nyt Mannin mukaan Kilimanjaron lumihuippu katoaa 40 vuodessa…

Mannin mukaan Amsterdam, Venetsia ja New Orleans tuhoutuvat Pompeijin tavoin. Käsittääkseni Amsterdamin, Venetsian tai New Orleansin lähistöllä ei ole tulivuorta. Jos sellainen jostain ilmestyisi kuin ihmeen kaupalla, se tuskin purkautuisi seuraavien 40 vuoden aikana niin, että voisimme syyttää siitä ilmaston lämpenemistä…

Jos Mann olisi esittänyt nämä väitteensä missä tahansa paneelissa, johon olisi osallistunut tiedemiehiä, hänet olisi naurettu pihalle. Sen takia hän raivostuu, jos joku yrittää saada samaan paneeliin jonkun puolueettoman tutkijan hänen kanssaan. Tässä nähdään, millä tasolla keskustelu ilmaston lämpenemisestä tiedepiireissä tällä hetkellä liikkuu. Alarmistit heittelevät naurettavia väitteitään toivoen saavansa maallikoiden tuen. He eivät suostu kohtaamaan tutkimukseen perustuvaa kritiikkiä töitänsä kohtaan. Ja jos skeptikko kerää puolueetonta havaintoaineistoa, joka osoittaa heidän valheensa, skeptikkoa syytetään ”epätieteellisestä” toiminnasta.

Kiitos Michael Mann, että osoitit näin konkreettisesti, miksi ilmaston lämpenemistä julistavat pelkäävät niin paljon avointa julkista keskustelua.